“Hämärintä palautetta tulee, kun on haastatellut vihreiden puheenjohtajaa. Sitä on neljää sorttia: 1.vihreiden ja 2. perussuomalaisten kannattajat suuttuvat, 3. totaali-dada-osasto suuttuu, 4. kokoomuksen kannattajat vinoilevat.” Näin tiivisti Ylen toimittaja Seija Vaaherkumpu Twitterissä (14.11.) palautetta, jota sai haastateltuaan Vihreitten puheenjohtajaa, sisäministeri Maria Ohisaloa Ylen Ykkösaamussa.
Palautteen kirjo kuulostaa tutulta, vaikka oman kokemukseni mukaan haastateltavan puoluekannalla ei välttämättä ole väliä.
Olen vetänyt vaalitenttejä radion, television ja sanomalehden toimittajana. Ärhäkimpien palautteenantajien mukaan omaa ehdokasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja toisen puolueen ehdokasta silkkihansikkain. Näin siitä huolimatta, että jokaiselle on kohdistettu sama kysymys ja vastauksen mitta on kaikille sama määrä minuutteja tai merkkejä mediasta riippuen.
Poliitikot ja toimittajat ovat tottuneet palautteeseen. Asiallista kritiikkiä kannattaa kuunnella. Myös tuohtuneessa moitteessa voi olla ajatusta. Asiattomuuksia ei pidä jäädä miettimään.
Avoimuus on 2020-luvulla välttämätöntä vaikkei aina helppoa. En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono. Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.
Media tuo esiin epäkohtia ja hakee vastauksia. Toimittajan ikävä kysymys voi johtua juuri siitä, ettei vastausta ongelmaan ole aiemmin saatu. Mediaa pakoileva viranhaltija ja luottamushenkilö tuskin on kansalaistenkaan tavoitettavissa.
En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono.
Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.
Jos haluaa vaikuttaa, julkiseen keskusteluun kannattaa osallistua. Asiansa hallitseva pääsee tekemään uusia avauksia. Ongelmatilanteessa on mahdollista perustella ikävää ratkaisua ja huhuilta voi katkaista siivet. Media selvittää, pitävätkö faktat paikkansa.
Jos media – hyvässä tai pahassa – kiinnostuu, tilaisuuteen on syytä tarttua. Jos aihe herättää tunteita, palautetta tulee, mutta sitä ei pidä pelästyä.
Kokenut ei vähästä hätkähdä, eikä muidenkaan tarvitse. Ja kuten Seija Vaaherkumpu Twitter-ketjussa myös totesi: kehujakin tuli.
Viisi vinkkiä haastatteluun
- Mieti, mitä on tärkeintä tuoda esiin ja mikä on sinun näkemyksesi.
- Perustele mielipiteesi faktoilla.
- Vastaa hankaliin kysymyksiin. Jos et tiedä, ota selvää.
- Ymmärrä, että jutun näkökulman valitsee aina toimittaja.
- Älä pelästy palautetta. Yritä nähdä, mikä siinä on olennaista.
Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.
Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.