Syyttäjälaitos otti Twitterissä viime perjantaina (11.12. klo 21.27) kantaa uutisointiin, jota se halusi iltamyöhään korjata: ”Toisin kuin tänään on uutisoitu, poliisirikosten tutkinnanjohtajalla Heikki Steniuksella ei ole tutkinnassa rikosepäilyä, joka kohdistuisi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiseen tai sisäministeri Maria Ohisaloon.”
Uusimmista uutisista paitsi jäänyt lukija hämmästyi: mistä rikoksesta valtakunnansyyttäjää tai sisäministeriä yllättäen epäillään, tai siis ei epäillä.
Heitä ei epäilty mistään, mutta kun muutoin hankalaa uutista haluttiin selventää, lopputulos näyttäytyi entistä epäselvemmältä.
Syyttäjälaitos kalskahtaa kunnioitusta herättävältä. Sen viestit vievät vakavien asioiden äärelle. Asema itsenäisenä valtion viranomaisena osana oikeuslaitosta velvoittaa luotettavuuteen, joten ulostulojen voi oikeutetusti olettaa olevan punnittuja.
Sattumoisin laitos sai juuri joulukuun alussa Oikeustoimittajien yhdistyksen kriittisen Sumuverho 2020 -palkinnon. Samalla kertaa avoimuuden ja julkisuuden edistämisestä yhdistys palkitsi toisen vakavan tahon, Tuomioistuinlaitoksen.
Avoimuuden vaatimus lisää julkisissa tehtävissä paineita nopeaan reagointiin, ja viestintävalmius koskee koko organisaatiota. Viestintä ei ole erillinen saareke.
Julkisen tahon viestinnän pitää olla vastuullista ja luotettavaa. Silloin kun tapahtuu, kunnan viranhaltijat, luottamushenkilöt tai valtion hallinnossa työskentelevät joutuvat vastaamaan yhtä hyvin virka-aikana kuin sen ulkopuolella.
Jos viestintäsuunnitelmat on tehty ja niitä on hiottu, tiedottaminen sujuu vakuuttavammin silloinkin, kun media yllättää. Keskellä uutispyöritystä pitää varmistaa, ettei viesti johda harhaan.
Toimituksissa on hyvä käytäntö luetuttaa teksti toisella. Tuore katse havaitsee sen, mille itse saattaa sokeutua. Jos teksti ei avaudu toiselle, ilmaisua pitää korjata.
Moni yritti tulkita Syyttäjälaitosta, ”tarkoitetaanko siis”, ”ymmärsinkö oikein” ja joku arveli twiitin päätyvän viestintäkoulutusaineistoksi (kyllä).
Laitos pahoitteli epäselvyyttä: ”Joskus kiireessä virheitä sattuu, myös meille viestinnän ammattilaisille. — virheistä oppii. Me käytännön kautta ja muut sitten siellä viestintäkoulutuksessa.”
Virheitä tekee jokainen. Hyvä keino välttää niitä on pysähtyä ennen julkaisua hetkeksi miettimään, mitä olikaan sanomassa.
VIISI VINKKIÄ PIKATIEDOTTAMISEEN
- Kiteytä olennainen ja kiinnostava.
- Sano suoraan, ole konkreettinen, karsi turhat adjektiivit.
- Tarkista vielä kerran faktat.
- Luetuta teksti toisella, jos mahdollista.
- Mieti vielä hetki, mitä olet sanomassa ja ole valmis perustelemaan.
Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. Aloittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.1.2021.
Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.