Onneksi on vaalit! Vaalit ovat äänestäjän kulta-aikaa. Varsinkin jos valtaan pyrkivät käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja kertovat, mitä tavoittelevat.
Kuntavaalien siirto kesäkuuhun ja koronaepidemian edes vähän hellittäessä ehdokkaat toivottavasti alkavat pian kampanjoida. Äänestäjä odottaa jo tietoa, millaisia päätöksiä on luvassa seuraavan neljän vuoden aikana.
Päättäjäksi pyrkivällä on loistotilaisuus nostaa esiin niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Myös viranhaltijoille vaalien alusaika on otollista aikaa tuoda ratkaisua odottavia asioita ja epäkohtia julkiseen keskusteluun.
Media seuraa päätöksentekoa, lupauksia, tavoitteita ja saavutuksia koko valtuustokauden mutta ruotii sanoja ja tekoja vaalien alla poikkeuksellisen tarkasti.
Yleisöä kiinnostaa uusien ehdokkaiden lisäksi jatkokautta hakevat valtuutetut, jotka ovat vastuussa kuluneen kauden päätöksistä tai päättämättä jättämisestä.
Asukkaille pitää kertoa heidän omista asioistaan, siis siitä, miten asuinkunnalla menee.
Kuntaliiton selvityksen mukaan viestinnässä on parantamisen varaan. Avoimen viestinnän näkökulmasta on merkittävää, että peräti 35 prosenttia kuntalaisista kokee, ettei asukkaiden mielipiteitä kuunnella. Siihen on uusien ja vanhojen valtuutettujen mutta myös viranhaltijoiden syytä kiinnittää huomiota. Vuorovaikutusta on lisättävä. Keinoja aktiivisempaan viestintään kyllä on.
Myös päätöksistä ja palveluista pitäisi kuntalaisten mielestä kertoa enemmän.
Päättäjiin suhtaudutaan kriittisesti, ja päätöksentekoon vaaditaan oikeudenmukaisuutta.
On ymmärrettävää, että kunnan taloustilanteen muutos, usein huonompaan suuntaan, herättää epäilyjä. Luottamushenkilöiden on tärkeä arvioida omaa käytöstään ja miettiä, miten itse vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin. Asioista voi olla eri mieltä myös rakentavasti.
Riitainen ilmapiiri syö kuntalaisten luottamusta.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää uusien valtuutettujen roolia keskeisenä, kun avoimuuden ja vuorovaikutuksen kautta rakennetaan uutta luottamusta.
Luottamushenkilöiden on tärkeä arvioida omaa käytöstään ja miettiä, miten itse vaikuttaa poliittiseen ilmapiiriin.
Kuntavaaleissa valitaan jälleen lähes yhdeksän tuhatta valtuutettua. Viime vaaleissa ensikertalaisia pääsi läpi hieman enemmän kuin aiemmin, ja valtuutetuista uusia oli 44 prosenttia.
Miehet ovat edelleen vahvemmin kunnallisen vallan kahvassa kuin naiset. Nykyvaltuustoissa naisia on 39 prosenttia, ja sattumoisin näin hallitaan myös valtuuston ykköspaikkaa: 39 prosenttia puheenjohtajista on naisia, 61 prosenttia miehiä.
Menestykseen tähtäävää kannustanee vaalikamppailussa tieto siitä, että asukkaat suhtautuvat aiempaa jonkin verran myönteisemmin kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin. Tämän vahvistaa Kuntalaistutkimus 2020 -kysely, johon vastasi yli 10 000 suomalaista.
Arvostuksen kannalta tilanne näyttää paljon paremmalta kuin somen henkilöön käyvistä, joskus asiattomista kommenteista voisi päätellä.
KUNTAVAALEISTA SANOTTUA
- Valtuutetuilla on keskeinen rooli kunnan talouden tasapainottamisessa ja kuntatalouden kestävyyden edistämisessä. Tulevilla valtuutetuilla on käsissään lukuisia ratkaisun avaimia – toivottavasti niihin uskalletaan rohkeasti tarttua. Annukka Mäkinen ja Minna Punakallio blogi 16.4.2021 Kuntaliitto.
- Vaalikeskusteluissa kannattaa kysellä, minkälaisia ovat ehdokkaiden mielipiteet sivistyspalvelujen järjestämisestä. —Herkällä korvalla voi kuunnella, miten ehdokkaat parantaisivat kunnan vetovoimaa ja yritysten toimintaympäristöä. Kirsi Turkki Näkökulma 23.2.2021 Turun Sanomat.
- Kunnissa ollaan historiallisten vaikeuksien äärellä, jälleen kerran. Talous sakkaa, palvelut rapautuvat ja väki vanhenee. Juho Korpela kolumni 8.8.2020 Aamulehti.
Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.