Menestyksen tuoma ilo yhtä hyvin kuin pahimmalta tappiolta välttymisen huojennus loistivat kokeneiden puoluejohtajien kasvoilta sunnuntaina.
Kun kuntavaalin tulos oli armoton, puolueen puheenjohtaja pystyi löytämään heikonkin menestyksen alta positiivisia signaaleja.
Vaikka puolueiden keulakuvat ovat kaikki taitavia sanavalinnoissaan, olemuksesta ei jäänyt epäselvää, kuka oli voittaja, kuka häviäjä. Viestintä on kokonaisvaltaista.
Some täyttyi valittujen ilosta, kun paikat olivat varmistuneet. Valtuuston ulkopuolelle jääneet ovat sulatelleet tulosta ja kiittäneet niitä, jotka tukivat ja äänestivät.
Somevirrasta erottui karvasta pettymystä avoimesti kuvannut vihreiden helsinkiläinen ehdokas Riia Järvenpää, joka totesi Twitterissä: “Mä en kommentoi politiikkaa enää hetkeen, meen vaan miettimään miten tein niin pahan virhearvion että käytin kuusi viikkoa työaikaa ja 2000 omista asuntosäästöistä nostettua + äidiltä saadut sataset tähän. Sain satoja lupauksia äänistä. Ei tullut. Meen nyt itkemään ja nukkumaan.”
Hänen äänisaalikseen jäi 86. Pettymyksen lisäksi postaus teki näkyväksi osan siitä, mitä kaikkea päättäjäksi pyrkiminen vaatii. Täytyy olla näkemystä, tarvitaan toisten tukea, rahaa ja sitoutumista kovaan työhön yhteiseksi hyväksi.
Toisenlaisen mutta yhtä lailla avoimen kommentin kirjasi Facebookiin turkulainen konkaripoliitikko, Sdp:n Seppo Lehtinen, jonka 185 ääntä eivät riittäneet valtuustopaikkaan: “Nukutun yön jälkeen ja pettymyksen laannuttua ehkä näin kuuluikin tapahtua. Suurin liekki oli jo rehellisesti todettuna valtuustotyöstä hiipunut, vaikka luopumisen tuska on suuri.”
Kun takana on 32,5 vuotta valtuuston jäsenenä, vallankäyttäjän asemasta voi olla vaikea luopua, vaikka suurta vaikuttamisen paloa ei enää olisikaan.
Uusi tähti kuntavaaleissa syttyi Helsingissä. Vasemmistoliiton Minja Koskela sai 5 600 ääntä, yhdeksänneksi eniten koko maassa. Kymmenen kärki koostui pääosin valtakunnallisesti tunnetuista poliitikoista, joista monet olivat vaalikeskustelujen vakiovieraita illasta toiseen.
Koskela, joka taitaa yhteiskunnallisen viestinnän somessa, totesi Ilta-Sanomien haastattelussa (15.6.2021), että poliittisen Instagramin tekeminen on intensiivistä ja vaatii pitkän tähtäimen ajattelua ja paljon työtä. “Jos halutaan, että ihmiset kiinnostuvat politiikasta, siitä pitää puhua kiinnostavalla tavalla. Instagramissa tämä voi olla hyvin tehokasta ilman, että täytyy vetää mutkia suoriksi.”
PÄÄTTÄJÄN KANNATTAA OLLA AKTIIVINEN KOKOUKSISSA MUTTA MYÖS NIIDEN ULKOPUOLELLA. KANAVIA ON RUNSAASTI, JOS NIITÄ OSAA KÄYTTÄÄ.
Äänestyspassiivisuus on asia, jonka pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia. Kuntavaaleissa äänioikeutettuja oli 4,6 miljoonaa, mutta vain 2,5 miljoonaa ihmistä käytti oikeuttaan ottaa kantaa oman asuinalueen asioiden hoitoon. Koko maan äänestysprosentti oli vain 55,1. Äänestysaktiivisuuden lasku kuntavaaleissa pitää pysäyttää.
Millaisia uudet valtuustot sitten ovat? Poliittisten asetelmien ohella huomio kiinnittyy tasa-arvon näkökulmasta kahteen asiaan: sukupuolijakaumaan ja ikään.
Äänioikeutetuista 51 prosenttia on naisia. Ehdokkaista naisia oli vain 40 prosenttia, mikä heijastuu myös valtuustoihin. Naisten osuus koko maan valtuustoissa on edelleen vain 40 prosenttia.
Monissa kaupunginvaltuustoissa tasa-arvo on toteutunut, ja esimerkiksi Turussa naisten osuus jopa kasvoi. 67-jäseniseen valtuuston valittiin 35 naista ja 32 miestä.
Ikätarkastelun mukaan valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta. Alle 34-vuotiaita valtuutettuja on vain tuhat. Se on 500 vähemmän kuin yli 65-vuotiaita. Nuorempien (35-49) ja vanhempien (50-64) keski-ikäisten kategoriat ovat lähes samansuuruiset eli runsaat 3 000.
Kuntien monipuolisen kehityksen kannalta nuorten osuus saisi olla suurempi.
Uusia valtuutettuja on koko maassa 44 prosenttia. Joukossa on monia, jotka ovat tehneet paluun aiemmin tutulle päätöksentekijän paikalle joko omaehtoisen tai äänestäjien ratkaiseman tauon jälkeen.
Parasta vaaliviestintää tekivät ehdokkaat, jotka toivat esiin ajamiaan asioita omia arvojaan korostaen mutta erilaisuutta kunnioittaen. Toivottavasti valtuustot laativat heti alkuun toisia kunnioittavat keskusteluohjeet ja noudattavat niitä.
Politiikka vaatii tekijöiltään valtavasti ja olisi oikein, että työtä arvostettaisiin nykyistä enemmän.
Vaalikamppailu vaati uurastusta ja uhrauksia, ja nyt varsinainen työ vasta alkaa. Valtuustoissa, kuten muuallakin yhteiskunnassa, parhaat päätökset syntyvät yhteistyön tuloksena. Päättäjien kannattaa muistaa, että sanoilla on aina merkitystä. Avoimella viestinnällä voi vahvistaa luottamusta päätöksentekoon. Epäilys ja halveksunta syövät uskottavuutta.
Luottamus kasvattaa yleisön kiinnostusta politiikkaan ja tuo arvostusta sen tekijöille.
KUNTAVIESTINTÄ VAATII AKTIIVISUUTTA PÄÄTTÄJÄLTÄ
- Valitse itsellesi luonteva tapa viestiä.
- Jos haluat käyttää uutta kanavaa, opettele se kunnolla.
- Älä kopioi muita.
- Ole avoin ja näe viestinnässä vaivaa.
- Kun toimittaja kysyy, kannattaa vastata.
Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana