Organisaatiot julkaisevat uutisia, päivityksiä, videoita, tiedotteita ja uutiskirjeitä. Uusia kanavia syntyy tasaisin väliajoin. Silti monen vastaanottajan kokemus on sama: viestejä tulee paljon, mutta olennaista on vaikea löytää.

Viestinnän ongelma ei välttämättä ole tekemisen vähyys vaan tekemisen hajanaisuus. Sisältöä tuotetaan paljon, mutta kokonaisuus jää helposti miettimättä. Kanavia on liikaa, viestejä on liikaa ja sama asia yritetään kertoa joka kanavassa samalla tavalla.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kaikkialla. Viestintä toimii paremmin silloin, kun kanavat valitaan harkiten ja niissä viestitään kanavan tapaan. Säännöllinen, selkeä ja johdonmukainen tekeminen valituissa kanavissa tavoittaa ihmiset paremmin kuin satunnainen näkyvyys monessa paikassa.

Sisältötulvassa yksi selkeä ajatus toimii paremmin kuin pitkä lista asioita. Jos asia ei aukea nopeasti, se ohitetaan. Siksi tärkein kysymys on yksinkertainen: mitä haluamme ihmisten asiasta ymmärtävän ja miksi se koskee heitä.

Suunnittelu on aina kaiken a ja o. Ilman sitä viestintä muuttuu helposti reagoimiseksi, jolloin asioita kerrotaan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kokonaisuus hajoaa ja olennainen unohtuu. Toisin sanoen se, miksi ja kenelle viestintää tehdään.

Viestinnän vaikuttavuutta kannattaa tarkastella säännöllisesti. Muuttujia on paljon, mutta kaikkea ei tarvitse mitata. Riittää, että valitaan muutama olennainen asia ja seurataan niitä säännöllisesti. Pian alkaa näkyä, mitkä sisällöt tavoittavat kohderyhmät ja millaisiin viesteihin reagoidaan.

Säännöllinen tilannekatsaus auttaa ennakoimaan. Viestinnän laatu paranee eikä se jää viime tippaan, kun mietitään etukäteen, mitä on kerrottu, mitä on tulossa ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.

Kuntien päätösviestinnässä tämä näkyy usein. Kuntalainen haluaa tietää mitä päätettiin, miksi päätös tehtiin ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Jos vastaus tähän ei ole selkeä ja ymmärrettävä, viestintä ei auta, vaikka sitä olisi paljon.

Sisällön määrä ei vähene. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, mitä, miten ja missä viestiä. Valitse kanavat harkiten, viesti selkeästi formaatista riippumatta ja seuraa analytiikkaa. Näin viestintä erottuu paremmin.

Vähemmän on enemmän, myös viestinnässä.

Artikkeli Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Näkyvyys perustuu sisältöön ja kiinnostavuuteen, ei mainosbudjettiin. Kuntien sosiaalinen media ei ole enää pelkkää tiedottamista.

Sosiaalinen media on paikka, josta etsitään tietoa, muodostetaan mielipiteitä ja rakennetaan luottamusta kuntaan. Orgaaninen some vaikuttaa sekä mielikuvaan kunnasta että konkreettiseen toimintaan, kuten palveluiden käyttöön, tapahtumiin osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Samalla se tukee  kunnan elinvoimaa ja työnantajakuvaa, jos arjen työ ja osaava henkilöstö tehdään näkyväksi.

Seuraa sosiaalisen median tilastoja ja opi

Huomattavaa on, että pelkkä näkyvyys ei enää riitä, vaan tekemisen pitää olla tavoitteellista. Sosiaalisen median analytiikkaa on syytä seurata säännöllisesti, jotta saadaan parempi käsitys somen suoriutumisesta. Samalla opitaan tekemään sisältöjä, jotka tavoittavat oikeat kohderyhmät, herättävät vuorovaikutusta ja tukevat viestinnälle asetettuja tavoitteita.

Tekoäly auttaa, mutta ei korvaa ihmistä

Tekoälystä on tullut arkea. Se voi tehostaa sisällöntuotantoa ja ideointia, mutta sisältö ei saa tuntua koneen tekemältä. Kun sisällöissä näkyy ihmisen  kädenjälki, se lisää sitoutumista viestintään. Autenttisuus ja yhteisöllisyys ratkaisevat. Organisaatiot, jotka käyttävät tekoälyä tukena, mutta säilyttävät inhimillisen äänen, onnistuvat parhaiten.

Some on myös hakukone

Yhä useampi hakee tietoa suoraan somesta. Kunnille tämä tarkoittaa, että hyödyllinen sisältö parantaa löydettävyyttä ja uskottavuutta. Kunnan kannattaa tarjota tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti sekä tuoda faktoja (kuten päätöksiä) esiin siellä, missä ihmiset jo ovat, hakevat tietoa ja keskustelevat. Se on hyvää palvelua.

Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot

Avoin ja helposti lähestyttävä viestintä rakentaa luottamusta. On helpompi samaistua henkilöihin, ei organisaatioihin. Näin ollen asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja johdon näkyminen viestinnässä lisää sekä luottamusta että uskottavuutta.  Henkilöstö on kaiken kaikkiaan tärkeä viestinnän voimavara, sillä se tuo kunnan arjen, osaamisen ja tekemisen näkyväksi.

Myös maine rakentuu myös keskusteluissa

Pelkkä sitoutumisen määrä ei vielä kerro viestinnän onnistumisesta. Myös keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat siihen, millainen mielikuva kunnasta muodostuu. Siksi moderointi ja oikea-aikainen reagointi ovat keskeinen osa kunnan someviestintää. Ne auttavat tunnistamaan huolia, oikaisemaan virheellisiä käsityksiä ja ylläpitämään rakentavaa keskustelukulttuuria. Someviestintä on myös kunnan maineen pitkäjänteistä hallintaa.

Haluatko tehostaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa? Koulutamme, sparraamme ja olemme tukena arjen tiukissakin tilanteissa.

Ole yhteydessä ja jutellaan lisää!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi

Kurkkaa myös! www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Blogin kirjoittamisen inspiraationa ja lähteenä oli:
The Ultimate Guide to Driving Real Impact with Organic Social 2026 (Sociallyin / Studio by Informa TechTarget).

Artikkeli Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Maineen rakentajat

Asiakaskohtaaminen ei ole irrallinen hetki, vaan osa ketjua, jossa jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Jos asiakas joutuu taistelemaan vastauksia saadakseen, se muistetaan pitkään. Päätökset, joita ei avata läpinäkyvästi, synnyttävät epäluottamusta.

Työyhteisön hyvinvointi näkyy myös ulospäin. Huono ilmapiiri kantautuu someen ja puskaradioihin herkemmin kuin usein ymmärretään. Maine rakentuu pienistä, toistuvista asioista — ei kampanjoista vaan arjen käytännöistä.

Some peilinä

Sosiaalinen media toimii maineen peilinä. Usein valitettavan armottomasti. Taustalla on kokemus, jossa ei tultu kuulluksi. Odotus, johon ei vastattu. Tilanne, joka hoidettiin teknisesti oikein mutta mutta asiakaskohtaaminen huonosti.

Asiakastilanteissa on hyvä muistaa, että tunne on aina kokijalleen totta.
Me olemme kaikki erilaisia.

Dosentti Elisa Juholin, yksi Suomen johtavista viestinnän asiantuntijoista, kiteyttää asian osuvasti:
”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.”

Ennakoiva maineenhallinta ei ole kriisiviestinnän harjoittelua. Se on arjen viestintää, läpinäkyvyyttä ja kykyä katsoa aidosti peiliin. Maine ei vaadi virheettömyyttä, vaan rehellisyyttä. Virheitä siedetään, jos ne myönnetään ja korjataan. Sitä ei siedetä, että vähätellään, vaietaan tai paetaan vastuuta.

Ihmismäinen organisaatio

Olisiko hyvä maine sitä, että organisaatio uskaltaa olla ihminen? Keskeneräinen, mutta johdonmukainen. Selkeä, mutta kuunteleva.

Lopulta maineenhallinnassa on kyse yhdestä asiasta: mitä meistä puhutaan silloin, kun emme itse ole paikalla.

• Kun arki on kunnossa, viestintä on avointa ja ajantasaista.
• Kun päätöksenteko on avointa, se kestää myös kritiikin.
• Kun työyhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena.

Maine syntyy siitä, että perusasiat tehdään hyvin joka päivä. Se näkyy ulospäin. Aina.

Artikkeli Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Voit vaikuttaa tietoiskujen sisältöön lähettämällä aihetoiveita tästä.

Webinaariaika on klo 9.00 – 10.00 ja päivä on aina tiistai.

Merkkaa kalenteriin!
Tammikuu 23. – LinkedIn -kertaus
Helmikuu 20. – Facebook ja Instagram-mainonta
Maaliskuu 19.
Huhtikuu 23.
Toukukuu 21.
Kesäkuu 18.
Kesätauko
Syyskuu 17.
Lokakuu 22.
Marraskuu 19.
Joulukuu 17.

Tervetuloa tietoiskuihin!

P.S. Mikäli haluat lisätietoja Kuntaviestijän jäsenyydestä, lähetä sähköpostia ja kysy lisää tai tästä.

Artikkeli Kuntaviestijän jäsenille kuukausittaiset viestinnän tietoiskut julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Äkkiseltään voisi ajatella, että kunta jatkaa omalla ladullaan, ja rinnalle on tullut uusi foorumi. No big deal. Ihan näin ei kuitenkaan ole, sillä kuntien budjetista saattoi siirtyä hyvinvointialueille jopa kaksi kolmasosaa. Yhteensä hyvinvointialueiden kautta liikkuu rahaa tänä vuonna yli 22 miljardia euroa. On siis selvää, että muutoksella on vaikutusta myös valtuustojen toimintaan. Kunnan tehtävät ovat vähentyneet, ja kärkkäimmissä keskusteluissa on jopa kyseenalaistettu kunnan olemassaolo uudistuksen jälkeen.

Viestinnällisesti katsottuna muutos on tuonut kunnille myös mahdollisuuden. Hyvinvointialueiden valtuustojen asiat kiinnostavat niin äänestäjiä kuin mediaakin, ja parhaassa tapauksessa kiinnostus myös muuta päätöksentekoa kohtaan kasvaa. Sama ilmiö on nähtävissä monella toimialalla – kun yksi brändi herättää kuluttajien kiinnostuksen, kasvaa myös kilpailijoiden kysyntä.

Ihmisten tiedonjano uudistusta kohtaan on ollut valtavaa. Viime tammikuun aluevaalien alla äänestäjät eivät vielä ehkä aivan täysin tienneet mistä äänestivät, joten päättäjillä on ollut aiempaa suurempi tarve kertoa, miten aluevaltuutettuina asukkaiden etua ajavat. Kunnallisvaaleja on järjestetty vuodesta 1907 alkaen, joten sillä puolella konsepti on tuttu ja asiat ovat usein kulkeneet samoja uria jo vuosien ajan.

Mitä mahdollisuuksia muutos on siis tuonut tullessaan? Ainakin tarpeen tehdä asioita toisin. Ihmiset odottavat uusilta hyvinvointialueilta enemmän kuin vain nettisivuille julkaistun esityslistan ja pöytäkirjan. Kokousten striimaus on jo niin tavallista, että sillä ei vielä pitkälle päästä. Kun päätöksenteon mekanismit ovat uusia, pitää asioita avata enemmän. Myös asioiden laajuus on uutta, nykyään asukkaan on vaikea hahmottaa miten koko hyvinvointialueen laajuiset päätökset näkyvät juuri hänen arjessaan. Parhaimmillaan uusi tilanne ajaa hyvinvointialueiden valtuustot kertomaan päätöksistä uudella tavalla, eikä tyytymään lain säätämiin vähimmäisvaatimuksiin päätöksenteon läpinäkyvyydestä.

Itse toimin valmistelijana hyvinvointialueemme viestinnässä, ja pääsin puhumaan viestinnästä myös vastavalituille valtuutetuille viime kesänä. Kävimme läpi mm. päätösviestinnän prosessia, joka oli monelle tarpeellinen, joskin valtaosalle tuttu kuntapolitiikasta. Eniten kiinnostusta kuitenkin herätti keskustelu uusista tavoista viestiä valtuuston toiminnasta. Heiteltiin mm. ajatuksia ”valtuustolähettiläästä”, joka kertoisi kansan kielellä mistä päätöksissä on kyse, mihin se vaikuttaa ja mitä kaikkea päätöksen taustalla on.

Miksi tämä sitten kiinnostaisi kuntien viestijöitä, jotka ovat juuri saaneet siivottua sotetiedottamisen pois työpöydältään? Siksi, että samalla kun hyvinvointialueiden valtuustot luovat uusia tapoja viestiä toiminnastaan, nousee rima myös kuntien valtuustojen viestinnälle. Tuttu tapa ei kohta ehkä olekaan enää riittävä.

Toivon todella, että hyvinvointialueuudistus ei muuta pelkästään tapoja järjestää alueiden palveluita, vaan se uudistaa myös tavat viestiä asioiden takana olevista päätöksistä. Kukaan ei sitä välttämättä osaa vaatia, mutta toivottavasti osaamme sen kuitenkin itse mahdollistaa. Olit sitten viestijä, virkamies tai luottamushenkilö, haasta itsesi muutoksen keskellä, ja mieti miten sinä voisit olla luomassa muutoksen keskellä uusia tapoja viestiä. Nostetaan yhdessä rimaa, ja haastetaan toisemme luomaan yhä avoimempaa päätösviestintää.

Kirjoittaja: Petteri Alanko, julkisen viestinnän moniottelija

Artikkeli Hyvinvointialueet kuntaviestinnän rimaa nostamassa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kuntaviestijä on uusi palvelu modernin julkisen viestinnän tekijöille. Kuntaviestija.fi on suunniteltu viestintää päätyökseen tekeville ja niille, joille viestintä on osa muuta toimenkuvaa.

Kuntaviestija.fi tarjoaa mikrokoulutuksia videoina ja podcasteina, julkaisee mediaa ja viestintää käsitteleviä blogeja sekä jakaa onnistuneen kuntaviestinnän parhaita vinkkejä. Palvelussa on julkinen, kaikille avoin osio ja palvelun jäsenille oma kustannustehokas paketti.

Kuntaviestijä vastaa julkisen viestinnän tarpeisiin nykyaikaisin keinoin. Tiistaisin läpi vuoden palvelussa toimiva Kuntaviestijä PopUp auttaa ratkaisemaan kuntaviestijöiden akuutteja kysymyksiä henkilökohtaisesti joka viikko.

Pop-Upin ja mikrokoulutusten lisäksi jäsenpakettiin kuuluu julkisen alan viestijöille räätälöity sosiaalisen median ajankohtaiskatsaus joka kuukausi sekä kolme viestintäsuunnitelmaan keskittyvää työpajaa vuosittain.

Median, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kohtaamispaikaksi kehitetty Kuntaviestija.fi kannustaa vuoropuheluun. Kuntaraati tuo kuntien näkemyksiä julkiseen keskusteluun. Jokaisessa raadissa on mukana kolme kuntavaikuttajaa.

Ensimmäisessä Kuntaraadissa Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ja Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kertovat, miten kunnat saadaan uudistumaan. Tiedon avoimuuden puolesta puhuvat johtajat liputtavat päättäjien ja asukkaiden tiiviimmän yhteistyön puolesta ja korostavat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä.

Uuden palvelun on kehittänyt kuntaviestintään erikoistunut iTello Oy.

“Oman toimintani kautta olen pitkään perehtynyt kuntien viestintätarpeisiin. Avoimen viestinnän kehittämiseen kunnissa on voimakas tahto, mutta siihen tarvitaan myös ulkopuolista tukea ja sparrausta jatkuvasti muuttuvassa viestintäympäristössä”, kertoo viestintäyrittäjä Teija Leino, jolla on pitkä kokemus yli 40 kunnan viestintäkoulutuksista.

Kuntaviestijä järjestää jäsenilleen myös räätälöityjä teemakoulutuksia ja työpajoja. Palvelulta voi tilata apua omin tapahtumiin (paneelit, mediatilaisuudet, seminaarit) tai vaikka some- ja mediaseurantaan, ja aina Kuntaviestijän jäsenhintaan.

Aktiivisen vuorovaikutuksen puolesta puhuva palvelu tarjoaa keskustelufoorumin sekä avoimella alustalla suurelle yleisölle että luottamuksellisesti Kuntaviestija.fi-palvelun jäsenille.

Kuntaviestijä.fi lanseerattiin 11.10.2022.

Kysy lisää Teijalta puh. 050 5688710 tai teija.leino@itello.fi

Artikkeli Kuntaviestijä avattiin 11.10.2022 julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Poliittiseen debattiin on aina kuulunut vastustajan haastaminen. Jo nimitys vastustaja kertoo, että ollaan eri puolilla. 

Toisaalta politiikkaan ovat aina liittyneet ihailtavan luovat neuvottelut, joiden tuloksena syntynyttä sopua on katsomossa voinut vain ihmetellä. 

Vaikka toisin voisi luulla, poliittinen tila ei kapene toista ihmistä kunnioittavasta käytöksestä. 

Kärjistynyt keskustelukulttuuri on vähentänyt halua asettua ehdolle kuntavaaleissa. Suomen tietotoimiston (STT) maanantaisen uutisen mukaan joissain puolueissa jopa kolmasosa ehdolle kysytyistä on kieltäytynyt. Syynä liian negatiiviseksi koettu keskustelukulttuuri.  

Vihapuhe ja maalittaminen ovat aiempaa useammin syy olla asettumatta ehdolle tai jättää hakematta äänestäjiltä jatkovaltakirjaa. STT:n selvityksen mukaan Sdp:ssä, Vasemmistoliitossa, vihreissä, keskustassa, Rkp:ssa ja kokoomuksessa ilmiö tunnistetaan.  Suurimmista puolueista vain Perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa ei havaittu vaikutusta ehdokashankintaan. 

Kuntapäättäjistä yhä useampi on kertonut, että halu osallistua julkiseen keskusteluun on vähentynyt. Kielteisestä ilmapiiristä on syytä olla huolissaan. 

Valtioneuvoston pari vuotta sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kuntapäättäjistä arvioi vihapuheen lisääntyneen. Ongelma on todellinen. 

Vaikka päättäjän on kyettävä sietämään asiallista kritiikkiä, luottamustehtävään ei sivutuotteena kuulu ahdistava julkisuus. 

Vihapuheen tutkimus on tärkeää. Kuratulvan lähteitä seuraamalla on selvitetty, että trollaajien määrä on pieni. Se tosin on laiha lohtu silloin, kun joutuu julman painostuksen kohteeksi. 
Kaikki ikäviä ilmaisuja somessa jakavat eivät tietoisesti pyri loukkaamaan. Osa toimii ajattelemattomasti ja kommentoi karummin kuin koskaan kasvokkain. Osa jakaa asiattomuuksia eteenpäin miettimättä, mitä mieltä on levittää tympeää tai pilkkaavaa viestiä. 

JOS HALUAA MUUTOSTA KESKUSTELUUN, KANNATTAA ALOITTAA OMASTA ILMAISUSTA. 

Vuosia sitten kuulin ruotsalaisen selvityksen siitä, miten ihmiset jakavat somessa halventavia viestejä kauhistellakseen kollektiivisesti niiden järkyttävää sisältöä. Halumme jakaa kokemuksia on inhimillinen. Joskus on tärkeää vahvistaa omaa näkemystä ja joskus on hauska huvittua yhdessä. Levittäessään, vaikka tuomiten, halveksuvia, jopa rasistisia mielipiteitä lisää kuitenkin samalla niiden vaikutusta. 

Ennen kuin lähettää viestin matkaan, kannattaa harkita: miksi jakaa sisältöä, jota pitää arveluttavana ja arvottomana. 

Keskustelukulttuurin pelisäännöt ja kohtuulliset käytöstavat toivottavasti ovat uusien valtuustojen asialistalla. Viimeistään nyt on havahduttava sanomaan ääneen, mikä on häirintää, julkiseen puheeseen sopimatonta tai kunniaa loukkaavaa. Sitoutuminen toisia kunnioittaviin käytäntöihin on arvokasta. 

Sanavalinnoilla jokainen voi vaikuttaa keskustelun sävyyn. Kieli voi olla värikästä silloinkin, kun pysyy asiassa. 

ANNA ARVO TOISELLE

1. Kunnioita ihmisarvoa.  

2. Älä mene henkilökohtaisuuksiin.

3. Pysy asiassa. Kritisoi tekoja, älä ihmistä.  

4. Kannusta parempaan, älä pilkkaa.

5. Älä jaa vihaviestejä eteenpäin.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Artikkeli Puhu sanoilla, joita itse haluat kuulla – kunnioitus on aliarvostettu hyve julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Somessa voi vahvistaa vanhoja yhteyksiä mutta luoda myös kokonaan uusia. Ammatillisesti luontevia kanavia ovat LinkedIn ja Twitter, joka on ollut erityisesti toimittajille jo vuosia kätevä tietolähde. Sen kautta voi seurata kotimaista ja kansainvälistä mediaa, kiinnostavia päättäjiä ja tutkijoita, äkillisiä uutistapahtumia tai työn kannalta tärkeitä erikoisaloja. 

Monesti asiantuntijoiden poliitikoista professoreihin ja viranhaltijoista toimitusjohtajiin kannattaa olla aktiivisesti läsnä myös Instagramissa uusien yleisöjen tavoittamiseksi. 

Olen löytänyt Twitteristä tietoa, monipuolisia näkemyksiä sekä hyviä haastateltavia, kolumnisteja ja sanavalmiita kommentaattoreita. Löytöjen joukossa on useita henkilöitä, joihin tuskin olisin törmännyt muuten. 

Nopeaan reagointiin kykenevän asiatuntijan ei kannata piilottaa osaamistaan vaan tuoda se esiin somevirrassa. Kuntapäättäjän tai viranhaltijan aktiivisuus parhaimmillaan vahvistaa paitsi henkilön omaa imagoa myös hänen edustamaansa yhteisöä. 

Asiattomuus ja pikaistuksissa heitetyt epäonnistuneet kommentit toki erottuvat nekin. Harkinta on hyve somessakin. 

Arkielämään liittyvät postaukset tuovat inhimillisen ulottuvuuden ammattiminään. 

Some sopii moneen. Reaaliaikainen kommentointi Twitterissä antaa piristävän lisän asiantuntijaseminaariin. Kun yleisön reaktioita voi lukea mediaseinältä, luennoitsija voi napata uusia aineksia vuorovaikutukseen. 

Turun filharmoninen orkesteri aktivoi yleisöä jo 2014 livetwiittauskonsertilla. Turun Sanomien kriitikko totesi huojentuneena, ettei Twitter-kommentteja onneksi sentään heijastettu salin seinälle. Miksipä ei? Idea voisi toimia jossakin tapahtumassa, vaikka yleensä konsertissa ja teatterissa antoisinta on keskittyä olennaiseen kaikessa rauhassa. 

Verkostoituminen somessa laajentaa ammattipiiriä, ja LinkedIn tarjoaa kätevästi uusia kontakteja. 

Eri yhteisöpalvelujen toimintalogiikkaan ja -ohjeisiin on hyvä perehtyä ja soveltaa oma viestintätyyli kanavan mukaan. Jollekin läsnäolo on aktiivista kommentointia ja suoria yhteydenottoja, toiselle muitten seuraamista. Oman roolin voi valita vapaasti, mutta aitous on aina valttia. 

Asiantuntijayhteisö, kunta, yliopisto tai yritys osoittaa hallitsevansa nykyaikaisen viestinnän, kun somekanavat ovat kunnossa ja sisältö ajantasaista. 

Jos viranhaltija, luottamushenkilö tai tutkija motivoituu ja luo itselleen vahvan profiilin somessa, siitä hyötyy myös hänen edustamansa yhteisö. 

VALITSE AMMATTIKÄYTTÖÖN SOPIVA SOME

1. Twitterissä ammattilainen voi profiloitua.  

2. Twitterissä asiantuntijatietoa löytää kätevästi. 

3. LinkedIn on vuorovaikutteinen ammatillinen kohtaamispaikka työikäisille. 

4. LinkedInissä voi vahvistaa ammatti-identiteettiä ja yrityskuvaa. 

5. Sama sisältö soveltuu eri kanaviin (Facebook, Instagram, LinkedIn, Twitter), mutta viesti pitää versioida kanavaan sopivaksi. 

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Tutustu Teijan Twitter- ja LinkedIn-koulutukseen 4.3.2021. Se on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit myös osallistua vain tähän koulutusjaksoon. 

Artikkeli Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2021! julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Facebook Business Suite yhdistää Facebook-sivut ja Instagram-tilit yhteen palveluun, joka löytyy myös appina. Entinen Page Manager-app muuttuu nyt Facebook Business Suiteksi.

Aloita Facebook Business Suiten käyttö yhdistämällä Facebook- ja Instagram-yritystilit, jotta saat parhaan hyödyn uudesta palvelusta.

Voit yhdistää Instagram-tilin ja Facebook-sivun näin:

1. Klikkaa uutisten vasemmassa valikossa Sivut.
2. Siirry sivullesi ja klikkaa vasemmassa alareunassa Sivun asetukset.
3. Klikkaa vasemmasta sarakkeesta Instagram.
4. Klikkaa Yhdistä tili.
5. Anna käyttäjänimesi sekä salasanasi ja klikkaa sitten Kirjaudu sisään
   

Facebook Business Suitea käyttämällä:

• Säästät aikaa 
  • Hallitset Facebook-sivua ja Instagram -tiliä samasta paikasta.
• Pysyt ajan tasalla 
  • Saat kaikki Facebook- ja Instagram-viestit ja ilmoitukset samaan paikkaan sekä voit kommentoida ja seurata kommentointeja yhdestä paikasta.
• Kehityt julkaisijana
  • Voit seurata Facebook-sivun ja Instagram-tilin tilastoja kuten julkaisujen suoritumista, Facebook-sivun ja Instagram-tilin profiilien kehittymistä.

Useiden Facebook-sivujen toimijat (ylläpitäjät, muokkaajat, jne) saavat kehotuksen ja ohjeet automaattisesti, miten voit siirtyä hallinnoimaan sivuasi Facebook Business Suitessa. Mikäli hallinnoit Facebook-sivuja, voit kirjautua omilla Facebook-tunnuksillasi automaattisesti Facebook Business Suiteen suoraan tästä .

Lue lisää Facebook Business Suitesta Facebookin ohje- ja tukikeskuksesta ja Facebookin tiedotteesta.

Lähde: Facebook

Artikkeli Facebook Business Suite – helpottaa kanavien hallintaa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.