Näkyvyys perustuu sisältöön ja kiinnostavuuteen, ei mainosbudjettiin. Kuntien sosiaalinen media ei ole enää pelkkää tiedottamista.

Sosiaalinen media on paikka, josta etsitään tietoa, muodostetaan mielipiteitä ja rakennetaan luottamusta kuntaan. Orgaaninen some vaikuttaa sekä mielikuvaan kunnasta että konkreettiseen toimintaan, kuten palveluiden käyttöön, tapahtumiin osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Samalla se tukee  kunnan elinvoimaa ja työnantajakuvaa, jos arjen työ ja osaava henkilöstö tehdään näkyväksi.

Seuraa sosiaalisen median tilastoja ja opi

Huomattavaa on, että pelkkä näkyvyys ei enää riitä, vaan tekemisen pitää olla tavoitteellista. Sosiaalisen median analytiikkaa on syytä seurata säännöllisesti, jotta saadaan parempi käsitys somen suoriutumisesta. Samalla opitaan tekemään sisältöjä, jotka tavoittavat oikeat kohderyhmät, herättävät vuorovaikutusta ja tukevat viestinnälle asetettuja tavoitteita.

Tekoäly auttaa, mutta ei korvaa ihmistä

Tekoälystä on tullut arkea. Se voi tehostaa sisällöntuotantoa ja ideointia, mutta sisältö ei saa tuntua koneen tekemältä. Kun sisällöissä näkyy ihmisen  kädenjälki, se lisää sitoutumista viestintään. Autenttisuus ja yhteisöllisyys ratkaisevat. Organisaatiot, jotka käyttävät tekoälyä tukena, mutta säilyttävät inhimillisen äänen, onnistuvat parhaiten.

Some on myös hakukone

Yhä useampi hakee tietoa suoraan somesta. Kunnille tämä tarkoittaa, että hyödyllinen sisältö parantaa löydettävyyttä ja uskottavuutta. Kunnan kannattaa tarjota tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti sekä tuoda faktoja (kuten päätöksiä) esiin siellä, missä ihmiset jo ovat, hakevat tietoa ja keskustelevat. Se on hyvää palvelua.

Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot

Avoin ja helposti lähestyttävä viestintä rakentaa luottamusta. On helpompi samaistua henkilöihin, ei organisaatioihin. Näin ollen asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja johdon näkyminen viestinnässä lisää sekä luottamusta että uskottavuutta.  Henkilöstö on kaiken kaikkiaan tärkeä viestinnän voimavara, sillä se tuo kunnan arjen, osaamisen ja tekemisen näkyväksi.

Myös maine rakentuu myös keskusteluissa

Pelkkä sitoutumisen määrä ei vielä kerro viestinnän onnistumisesta. Myös keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat siihen, millainen mielikuva kunnasta muodostuu. Siksi moderointi ja oikea-aikainen reagointi ovat keskeinen osa kunnan someviestintää. Ne auttavat tunnistamaan huolia, oikaisemaan virheellisiä käsityksiä ja ylläpitämään rakentavaa keskustelukulttuuria. Someviestintä on myös kunnan maineen pitkäjänteistä hallintaa.

Haluatko tehostaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa? Koulutamme, sparraamme ja olemme tukena arjen tiukissakin tilanteissa.

Ole yhteydessä ja jutellaan lisää!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi

Kurkkaa myös! www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Blogin kirjoittamisen inspiraationa ja lähteenä oli:
The Ultimate Guide to Driving Real Impact with Organic Social 2026 (Sociallyin / Studio by Informa TechTarget).

Artikkeli Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Vahvista luottamusta viestinnällä

Luottamus on vaikuttavan kuntaviestinnän perusta. Kuntalaiset haluavat luotettavaa ja ajankohtaista tietoa päätöksenteosta, palveluista ja tapahtumista. Yrittäjät ja yhteistyökumppanit kaipaavat aitoa yhteistyötä, joka vahvistaa kunnan hyvinvointia ja elinvoimaa. Luottamus kaikkien osapuolten välillä syntyy yhteistyöstä ja läpinäkyvyydestä. Avoin ja tehokas viestintä on luottamuksen perusta.

Kannusta osallistumaan ja vaikuttamaan

Kuntaviestintä ei ole vain tiedon välittämistä, vaan se aktivoi osallistumaan ja vaikuttamaan. Osallisuutta edistetään esimerkiksi järjestämällä avoimia aluetilaisuuksia, kyselyjä ja keskustelufoorumeja. Vahvaa yhteisöllisyyttä lisää se, että kuntalaiset, yritykset ja yhteistyökumppanit kokevat tulevansa kuulluiksi. Tämä luo positiivista kuntakuvaa sekä kunnan sisällä että kunnasta ulospäin.

Tuo esiin muutosvoimaa

Vaikuttava kuntaviestintä edistää muutosta. Se herättää keskustelua ja tuo esiin kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisuja. Tehokas viestintä päätöksenteon valmisteluvaiheessa helpottaa päätöksentekoa ja edistää uudistuksia kunnassa viestimällä muutoksista, ratkaisuista tai uusista toiminnoista. Avoimuus päätöksenteossa auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään päätöksentekoprosessia. Näin lisätään luottamusta toimijoiden kesken, päätöksenteko tehostuu ja mahdollinen muutosvastarinta vähenee.

Yhteenveto

Kuntaviestintä on kriittinen elementti kunnan toiminnassa. Se luo perustan luottamukselle, yhteistyölle, yhteisöllisyydelle ja muutokselle. Selkeä ja avoin viestintä vähentää epävarmuutta, edistää positiivista suhtautumista sekä luo turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiriä kunnan, sen yhteistyökumppaneiden ja päättäjien välille. Parhaimmillaan viestintä vahvistaa kunnan mainetta ja imagoa ja kasvattaa potentiaalisten asukkaiden, yrittäjien ja matkailijoiden kiinnostusta. Kunnasta tulee houkutteleva.

Artikkeli Kuntaviestinnän vaikuttavuus – yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja muutosvoimaa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli KUTSU WEBINAARIIN: Päätösviestintä – Avoimuutta, vaikuttavuutta, vuorovaikutusta julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Voit vaikuttaa tietoiskujen sisältöön lähettämällä aihetoiveita tästä.

Webinaariaika on klo 9.00 – 10.00 ja päivä on aina tiistai.

Merkkaa kalenteriin!
Tammikuu 23. – LinkedIn -kertaus
Helmikuu 20. – Facebook ja Instagram-mainonta
Maaliskuu 19.
Huhtikuu 23.
Toukukuu 21.
Kesäkuu 18.
Kesätauko
Syyskuu 17.
Lokakuu 22.
Marraskuu 19.
Joulukuu 17.

Tervetuloa tietoiskuihin!

P.S. Mikäli haluat lisätietoja Kuntaviestijän jäsenyydestä, lähetä sähköpostia ja kysy lisää tai tästä.

Artikkeli Kuntaviestijän jäsenille kuukausittaiset viestinnän tietoiskut julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Hyvinvointialueet aloittivat, kunnat uudistuvat.

• Millaista on muutosviestintä?
• Miten hyvinvointialue viestii ja mitä odottaa kunnilta?
• Miten kunta viestii ja mitä odottaa hyvinvointialueelta?

Keskustelijoina:

Hyvinvointialueilta:
Viestintäjohtaja Petteri Alanko Pohjois-Savon hyvinvointialue
Viestintäjohtaja Maria Roos, Varha (Varsinais-Suomen hyvinvointialue)

Kunnista:
Viestintäpäällikkö Teija Järvelä, Salon kaupunki
Viestintä- ja markkinointipäällikkö Milla Kahelin, Siilinjärven kunta

Webinaari on vuorovaikutteinen ja loppuun varataan aikaa keskustelulle.

Moderaattorina toimii työelämäprofessori Riitta Monto.

Sitovat ilmoittautumiset tästä!

Lähetämme ilmoittautuneille osallistumislinkin maanantaina 24.4.

Webinaari on tarkoitettu julkisen sektorin viestijöille ja se on maksuton.

Artikkeli WEBINAARI: Muutos haastaa viestinnän – Millaista on hyvinvointialueiden ja kuntien tehokas viestintä 2023? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Äkkiseltään voisi ajatella, että kunta jatkaa omalla ladullaan, ja rinnalle on tullut uusi foorumi. No big deal. Ihan näin ei kuitenkaan ole, sillä kuntien budjetista saattoi siirtyä hyvinvointialueille jopa kaksi kolmasosaa. Yhteensä hyvinvointialueiden kautta liikkuu rahaa tänä vuonna yli 22 miljardia euroa. On siis selvää, että muutoksella on vaikutusta myös valtuustojen toimintaan. Kunnan tehtävät ovat vähentyneet, ja kärkkäimmissä keskusteluissa on jopa kyseenalaistettu kunnan olemassaolo uudistuksen jälkeen.

Viestinnällisesti katsottuna muutos on tuonut kunnille myös mahdollisuuden. Hyvinvointialueiden valtuustojen asiat kiinnostavat niin äänestäjiä kuin mediaakin, ja parhaassa tapauksessa kiinnostus myös muuta päätöksentekoa kohtaan kasvaa. Sama ilmiö on nähtävissä monella toimialalla – kun yksi brändi herättää kuluttajien kiinnostuksen, kasvaa myös kilpailijoiden kysyntä.

Ihmisten tiedonjano uudistusta kohtaan on ollut valtavaa. Viime tammikuun aluevaalien alla äänestäjät eivät vielä ehkä aivan täysin tienneet mistä äänestivät, joten päättäjillä on ollut aiempaa suurempi tarve kertoa, miten aluevaltuutettuina asukkaiden etua ajavat. Kunnallisvaaleja on järjestetty vuodesta 1907 alkaen, joten sillä puolella konsepti on tuttu ja asiat ovat usein kulkeneet samoja uria jo vuosien ajan.

Mitä mahdollisuuksia muutos on siis tuonut tullessaan? Ainakin tarpeen tehdä asioita toisin. Ihmiset odottavat uusilta hyvinvointialueilta enemmän kuin vain nettisivuille julkaistun esityslistan ja pöytäkirjan. Kokousten striimaus on jo niin tavallista, että sillä ei vielä pitkälle päästä. Kun päätöksenteon mekanismit ovat uusia, pitää asioita avata enemmän. Myös asioiden laajuus on uutta, nykyään asukkaan on vaikea hahmottaa miten koko hyvinvointialueen laajuiset päätökset näkyvät juuri hänen arjessaan. Parhaimmillaan uusi tilanne ajaa hyvinvointialueiden valtuustot kertomaan päätöksistä uudella tavalla, eikä tyytymään lain säätämiin vähimmäisvaatimuksiin päätöksenteon läpinäkyvyydestä.

Itse toimin valmistelijana hyvinvointialueemme viestinnässä, ja pääsin puhumaan viestinnästä myös vastavalituille valtuutetuille viime kesänä. Kävimme läpi mm. päätösviestinnän prosessia, joka oli monelle tarpeellinen, joskin valtaosalle tuttu kuntapolitiikasta. Eniten kiinnostusta kuitenkin herätti keskustelu uusista tavoista viestiä valtuuston toiminnasta. Heiteltiin mm. ajatuksia ”valtuustolähettiläästä”, joka kertoisi kansan kielellä mistä päätöksissä on kyse, mihin se vaikuttaa ja mitä kaikkea päätöksen taustalla on.

Miksi tämä sitten kiinnostaisi kuntien viestijöitä, jotka ovat juuri saaneet siivottua sotetiedottamisen pois työpöydältään? Siksi, että samalla kun hyvinvointialueiden valtuustot luovat uusia tapoja viestiä toiminnastaan, nousee rima myös kuntien valtuustojen viestinnälle. Tuttu tapa ei kohta ehkä olekaan enää riittävä.

Toivon todella, että hyvinvointialueuudistus ei muuta pelkästään tapoja järjestää alueiden palveluita, vaan se uudistaa myös tavat viestiä asioiden takana olevista päätöksistä. Kukaan ei sitä välttämättä osaa vaatia, mutta toivottavasti osaamme sen kuitenkin itse mahdollistaa. Olit sitten viestijä, virkamies tai luottamushenkilö, haasta itsesi muutoksen keskellä, ja mieti miten sinä voisit olla luomassa muutoksen keskellä uusia tapoja viestiä. Nostetaan yhdessä rimaa, ja haastetaan toisemme luomaan yhä avoimempaa päätösviestintää.

Kirjoittaja: Petteri Alanko, julkisen viestinnän moniottelija

Artikkeli Hyvinvointialueet kuntaviestinnän rimaa nostamassa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kuntaviestijä on uusi palvelu modernin julkisen viestinnän tekijöille. Kuntaviestija.fi on suunniteltu viestintää päätyökseen tekeville ja niille, joille viestintä on osa muuta toimenkuvaa.

Kuntaviestija.fi tarjoaa mikrokoulutuksia videoina ja podcasteina, julkaisee mediaa ja viestintää käsitteleviä blogeja sekä jakaa onnistuneen kuntaviestinnän parhaita vinkkejä. Palvelussa on julkinen, kaikille avoin osio ja palvelun jäsenille oma kustannustehokas paketti.

Kuntaviestijä vastaa julkisen viestinnän tarpeisiin nykyaikaisin keinoin. Tiistaisin läpi vuoden palvelussa toimiva Kuntaviestijä PopUp auttaa ratkaisemaan kuntaviestijöiden akuutteja kysymyksiä henkilökohtaisesti joka viikko.

Pop-Upin ja mikrokoulutusten lisäksi jäsenpakettiin kuuluu julkisen alan viestijöille räätälöity sosiaalisen median ajankohtaiskatsaus joka kuukausi sekä kolme viestintäsuunnitelmaan keskittyvää työpajaa vuosittain.

Median, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kohtaamispaikaksi kehitetty Kuntaviestija.fi kannustaa vuoropuheluun. Kuntaraati tuo kuntien näkemyksiä julkiseen keskusteluun. Jokaisessa raadissa on mukana kolme kuntavaikuttajaa.

Ensimmäisessä Kuntaraadissa Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ja Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kertovat, miten kunnat saadaan uudistumaan. Tiedon avoimuuden puolesta puhuvat johtajat liputtavat päättäjien ja asukkaiden tiiviimmän yhteistyön puolesta ja korostavat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä.

Uuden palvelun on kehittänyt kuntaviestintään erikoistunut iTello Oy.

“Oman toimintani kautta olen pitkään perehtynyt kuntien viestintätarpeisiin. Avoimen viestinnän kehittämiseen kunnissa on voimakas tahto, mutta siihen tarvitaan myös ulkopuolista tukea ja sparrausta jatkuvasti muuttuvassa viestintäympäristössä”, kertoo viestintäyrittäjä Teija Leino, jolla on pitkä kokemus yli 40 kunnan viestintäkoulutuksista.

Kuntaviestijä järjestää jäsenilleen myös räätälöityjä teemakoulutuksia ja työpajoja. Palvelulta voi tilata apua omin tapahtumiin (paneelit, mediatilaisuudet, seminaarit) tai vaikka some- ja mediaseurantaan, ja aina Kuntaviestijän jäsenhintaan.

Aktiivisen vuorovaikutuksen puolesta puhuva palvelu tarjoaa keskustelufoorumin sekä avoimella alustalla suurelle yleisölle että luottamuksellisesti Kuntaviestija.fi-palvelun jäsenille.

Kuntaviestijä.fi lanseerattiin 11.10.2022.

Kysy lisää Teijalta puh. 050 5688710 tai teija.leino@itello.fi

Artikkeli Kuntaviestijä avattiin 11.10.2022 julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.