Viime blogissa kirjoitin siitä, miten työpaikan arki sujuvoituu selkeällä viestinnällä. Työterveyslääkäri Eira Roosin havainto pitää paikkansa: hyvinvointi syntyy arjen tekemisessä, ei irrallisissa tempauksissa.

Nyt onkin hyvä jatkaa arjen tekemisestä, josta palaverit vievät yllättävän paljon aikaa

Olennaista on, että palavereilla on selkeä tarkoitus ja tavoitteet sekä aikataulu. Osallistujille täytyy olla selvää, miksi palaveri järjestetään ja mitä siellä on tarkoitus saada aikaan. On eri asia tulla kuuntelemaan, keskustelemaan tai tekemään päätöksiä. Palaveriin osallistumisella täytyy olla selkeä fokus ja vaikutus omaan työhön, sen kehittämiseen tai suunnitteluun.

Jos palaverin tarkoitusta ei osata sanoa yhdellä lauseella, sitä ei todennäköisesti kannata pitää.

Arkeen kannattaa tuoda ennakoitavuutta ja helpottaa ajankäyttöä kertomalla esimerkiksi palaverin pituus ja sopimalla säännölliset palaverit koko vuodeksi kerrallaan. Samalla on kuitenkin hyvä arvioida, keiden läsnäolo on aidosti tarpeen, jotta palaverit pysyvät tarkoituksenmukaisina eivätkä kasva varmuuden vuoksi koolle kutsutuiksi kokoontumisiksi. Kaikkien aika on yhtä arvokasta.

Jokaisella osallistujalla pitää olla syy olla paikalla.

Palaverin toimivuus syntyy siitä, miten keskustelua käydään ja mitä sitä johdetaan. Kaikki eivät välttämättä osallistu tai ilmaise itseään samalla tavalla. Siksi on tärkeää antaa mahdollisuus erilaisille tavoille tuoda ajatuksiaan esiin.

Huono palaveri vie aikaa. Hyvä palaveri säästää sitä.

Kuunteleminen ja luottamus ovat hyvän palaverin selkäranka. Haluamme tulla kuulluksi ja samalla luottaa siihen, että omat ajatukset voi sanoa ääneen. Tällöin palaverin johtaminen on avainasemassa, jotta kaikki kokevat, että heitä kohdellaan tasavertaisesti.

Sisäisistä palavereista kysytään harvoin palautetta. Kannattaa pysähtyä miettimään miksei. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa avoimen palautteen antamisen ja sitä kautta palaverikäytöjen kehittämisen.

Palaverit eivät kehity itsestään, vaan niistä pitää uskaltaa kysyä.

Ovatko palaverit oikeasti tarkoituksenmukaisia vai toistetaanko samaa kaavaa vain tottumuksesta? Pelkkä palautteen pyytäminen ei riitä, vaan palaute pitää myös käsitellä ja huomioida arjen tekemisessä

Lopulta ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu palaverin jälkeen. Onko kaikille selvää, mitä päätettiin, kuka tekee ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Jos tämä jää epäselväksi, hyväkin keskustelu menettää merkityksensä nopeasti. Kun jatkotoimet ovat selkeitä, palaveri ei jää irralliseksi hetkeksi kalenterissa, vaan vie asioita ja kaikkien työtä oikeasti eteenpäin.

Palaveri ei ole valmis, kun se päättyy, vaan silloin, kun sovitut asiat etenevät.

Siksi kysymys on yksinkertainen: miten teidän palaverit toimivat?

Artikkeli Palaverit – helppo tapa vai tarpeellinen työkalu? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Organisaatiot julkaisevat uutisia, päivityksiä, videoita, tiedotteita ja uutiskirjeitä. Uusia kanavia syntyy tasaisin väliajoin. Silti monen vastaanottajan kokemus on sama: viestejä tulee paljon, mutta olennaista on vaikea löytää.

Viestinnän ongelma ei välttämättä ole tekemisen vähyys vaan tekemisen hajanaisuus. Sisältöä tuotetaan paljon, mutta kokonaisuus jää helposti miettimättä. Kanavia on liikaa, viestejä on liikaa ja sama asia yritetään kertoa joka kanavassa samalla tavalla.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kaikkialla. Viestintä toimii paremmin silloin, kun kanavat valitaan harkiten ja niissä viestitään kanavan tapaan. Säännöllinen, selkeä ja johdonmukainen tekeminen valituissa kanavissa tavoittaa ihmiset paremmin kuin satunnainen näkyvyys monessa paikassa.

Sisältötulvassa yksi selkeä ajatus toimii paremmin kuin pitkä lista asioita. Jos asia ei aukea nopeasti, se ohitetaan. Siksi tärkein kysymys on yksinkertainen: mitä haluamme ihmisten asiasta ymmärtävän ja miksi se koskee heitä.

Suunnittelu on aina kaiken a ja o. Ilman sitä viestintä muuttuu helposti reagoimiseksi, jolloin asioita kerrotaan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kokonaisuus hajoaa ja olennainen unohtuu. Toisin sanoen se, miksi ja kenelle viestintää tehdään.

Viestinnän vaikuttavuutta kannattaa tarkastella säännöllisesti. Muuttujia on paljon, mutta kaikkea ei tarvitse mitata. Riittää, että valitaan muutama olennainen asia ja seurataan niitä säännöllisesti. Pian alkaa näkyä, mitkä sisällöt tavoittavat kohderyhmät ja millaisiin viesteihin reagoidaan.

Säännöllinen tilannekatsaus auttaa ennakoimaan. Viestinnän laatu paranee eikä se jää viime tippaan, kun mietitään etukäteen, mitä on kerrottu, mitä on tulossa ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.

Kuntien päätösviestinnässä tämä näkyy usein. Kuntalainen haluaa tietää mitä päätettiin, miksi päätös tehtiin ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Jos vastaus tähän ei ole selkeä ja ymmärrettävä, viestintä ei auta, vaikka sitä olisi paljon.

Sisällön määrä ei vähene. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, mitä, miten ja missä viestiä. Valitse kanavat harkiten, viesti selkeästi formaatista riippumatta ja seuraa analytiikkaa. Näin viestintä erottuu paremmin.

Vähemmän on enemmän, myös viestinnässä.

Artikkeli Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Näkyvyys perustuu sisältöön ja kiinnostavuuteen, ei mainosbudjettiin. Kuntien sosiaalinen media ei ole enää pelkkää tiedottamista.

Sosiaalinen media on paikka, josta etsitään tietoa, muodostetaan mielipiteitä ja rakennetaan luottamusta kuntaan. Orgaaninen some vaikuttaa sekä mielikuvaan kunnasta että konkreettiseen toimintaan, kuten palveluiden käyttöön, tapahtumiin osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Samalla se tukee  kunnan elinvoimaa ja työnantajakuvaa, jos arjen työ ja osaava henkilöstö tehdään näkyväksi.

Seuraa sosiaalisen median tilastoja ja opi

Huomattavaa on, että pelkkä näkyvyys ei enää riitä, vaan tekemisen pitää olla tavoitteellista. Sosiaalisen median analytiikkaa on syytä seurata säännöllisesti, jotta saadaan parempi käsitys somen suoriutumisesta. Samalla opitaan tekemään sisältöjä, jotka tavoittavat oikeat kohderyhmät, herättävät vuorovaikutusta ja tukevat viestinnälle asetettuja tavoitteita.

Tekoäly auttaa, mutta ei korvaa ihmistä

Tekoälystä on tullut arkea. Se voi tehostaa sisällöntuotantoa ja ideointia, mutta sisältö ei saa tuntua koneen tekemältä. Kun sisällöissä näkyy ihmisen  kädenjälki, se lisää sitoutumista viestintään. Autenttisuus ja yhteisöllisyys ratkaisevat. Organisaatiot, jotka käyttävät tekoälyä tukena, mutta säilyttävät inhimillisen äänen, onnistuvat parhaiten.

Some on myös hakukone

Yhä useampi hakee tietoa suoraan somesta. Kunnille tämä tarkoittaa, että hyödyllinen sisältö parantaa löydettävyyttä ja uskottavuutta. Kunnan kannattaa tarjota tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti sekä tuoda faktoja (kuten päätöksiä) esiin siellä, missä ihmiset jo ovat, hakevat tietoa ja keskustelevat. Se on hyvää palvelua.

Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot

Avoin ja helposti lähestyttävä viestintä rakentaa luottamusta. On helpompi samaistua henkilöihin, ei organisaatioihin. Näin ollen asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja johdon näkyminen viestinnässä lisää sekä luottamusta että uskottavuutta.  Henkilöstö on kaiken kaikkiaan tärkeä viestinnän voimavara, sillä se tuo kunnan arjen, osaamisen ja tekemisen näkyväksi.

Myös maine rakentuu myös keskusteluissa

Pelkkä sitoutumisen määrä ei vielä kerro viestinnän onnistumisesta. Myös keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat siihen, millainen mielikuva kunnasta muodostuu. Siksi moderointi ja oikea-aikainen reagointi ovat keskeinen osa kunnan someviestintää. Ne auttavat tunnistamaan huolia, oikaisemaan virheellisiä käsityksiä ja ylläpitämään rakentavaa keskustelukulttuuria. Someviestintä on myös kunnan maineen pitkäjänteistä hallintaa.

Haluatko tehostaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa? Koulutamme, sparraamme ja olemme tukena arjen tiukissakin tilanteissa.

Ole yhteydessä ja jutellaan lisää!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi

Kurkkaa myös! www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Blogin kirjoittamisen inspiraationa ja lähteenä oli:
The Ultimate Guide to Driving Real Impact with Organic Social 2026 (Sociallyin / Studio by Informa TechTarget).

Artikkeli Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Maineen rakentajat

Asiakaskohtaaminen ei ole irrallinen hetki, vaan osa ketjua, jossa jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Jos asiakas joutuu taistelemaan vastauksia saadakseen, se muistetaan pitkään. Päätökset, joita ei avata läpinäkyvästi, synnyttävät epäluottamusta.

Työyhteisön hyvinvointi näkyy myös ulospäin. Huono ilmapiiri kantautuu someen ja puskaradioihin herkemmin kuin usein ymmärretään. Maine rakentuu pienistä, toistuvista asioista — ei kampanjoista vaan arjen käytännöistä.

Some peilinä

Sosiaalinen media toimii maineen peilinä. Usein valitettavan armottomasti. Taustalla on kokemus, jossa ei tultu kuulluksi. Odotus, johon ei vastattu. Tilanne, joka hoidettiin teknisesti oikein mutta mutta asiakaskohtaaminen huonosti.

Asiakastilanteissa on hyvä muistaa, että tunne on aina kokijalleen totta.
Me olemme kaikki erilaisia.

Dosentti Elisa Juholin, yksi Suomen johtavista viestinnän asiantuntijoista, kiteyttää asian osuvasti:
”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.”

Ennakoiva maineenhallinta ei ole kriisiviestinnän harjoittelua. Se on arjen viestintää, läpinäkyvyyttä ja kykyä katsoa aidosti peiliin. Maine ei vaadi virheettömyyttä, vaan rehellisyyttä. Virheitä siedetään, jos ne myönnetään ja korjataan. Sitä ei siedetä, että vähätellään, vaietaan tai paetaan vastuuta.

Ihmismäinen organisaatio

Olisiko hyvä maine sitä, että organisaatio uskaltaa olla ihminen? Keskeneräinen, mutta johdonmukainen. Selkeä, mutta kuunteleva.

Lopulta maineenhallinnassa on kyse yhdestä asiasta: mitä meistä puhutaan silloin, kun emme itse ole paikalla.

• Kun arki on kunnossa, viestintä on avointa ja ajantasaista.
• Kun päätöksenteko on avointa, se kestää myös kritiikin.
• Kun työyhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena.

Maine syntyy siitä, että perusasiat tehdään hyvin joka päivä. Se näkyy ulospäin. Aina.

Artikkeli Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Työyhteisöviestintä on mikroviestintää. Se on pieniä, toistuvia tekoja, joista arki rakentuu. Yksittäinen viesti harvoin kaataa tai pelastaa mitään, mutta viestinnän tapa ja ajoitus vaikuttavat joka päivä.

Kun tieto tulee ajoissa, ihmiset kokevat olevansa mukana. Kun sitä pantataan, ulkopuolisuus hiipii nopeasti.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole tähtitiedettä. Se vaatii harkintaa ja tilannetajua. Mikä auttaa toista onnistumaan? Mikä tuo varmuutta. Millainen työyhteisö tuntuu hyvältä olla.

Arjen viestintä on myös arvostuksen näyttämistä. Kun onnistumiset sanotaan ääneen, ne alkavat toistua.

Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, sitoutuminen vahvistuu.

Se näkyy suoraan työhyvinvoinnissa, työn sujuvuudessa ja tuloksissa. Useimmiten kyse ei ole tahdosta vaan ajanhallinnasta. Arjen kiire vie suunnitelmallisuuden ja oletukset korvaavat keskustelun. Silloin pienetkin väärinymmärrykset kasvavat turhaan isoiksi.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole jatkuvaa puhumista. Se on oikeita asioita, oikeaan aikaan, ymmärrettävästi ja inhimillisesti. Viestintää, joka keventää työpäivää, ei kuormita sitä.

Toimiva arki ei synny sattumalta. Se rakennetaan. Jos työyhteisöviestintä kaipaa sparrausta tai valmennusta, siihen kannattaa tarttua ajoissa.

Tarvitsetko apua työyhteisöviestintään? Ota yhteyttä!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi
www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi 

Artikkeli Työyhteisön ilmapiiriä ei ratkaista strategiadioissa vaan tavallisena tiistaina julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli KUTSU WEBINAARIIN: Päätösviestintä – Avoimuutta, vaikuttavuutta, vuorovaikutusta julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli KEVÄÄN WEBINAARI: Tekoäly strategiatyön ja -viestinnän tueksi julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kuntabarometri paljastaa yrittäjien kokemuksia oman kunnan toiminnasta. Yritykset odottavat koulutuksen tuottavan osaavaa työvoimaa. Oman alueen vetovoimaisuutta toivotaan kehitettävän monin eri tavoin. Kiteytettynä: jos elinkeinopolitiikka on ajan tasalla ja tulevaisuuteen suuntautuvaa, kunta kiinnostaa uusia yrityksiä. Menestyvä kunta taas vetää puoleensa uusia asukkaita. Yrittäjien parhaiksi arvioimat paikkakunnat olivat omissa sarjoissaan Seinäjoki, Lieto sekä Marttila.

Runsaasti kannatusta huhtikuun kyselyssä sai väite: Soten jälkeen kunnan tulee keskittyä yleiseen elinvoimasta huolehtimiseen. Elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä selvitettiin alkuvuodesta myös seutukaupungeissa. Vetovoiman kannalta erityisen merkittäväksi todettiin aktiivinen viestintä.

Mielikuvista on matkaa tekoihin, eikä asukas tai yritys automaattisesti vaihda paikkakuntaa. Seutukaupunkiselvitys päättelee laajaan aineistoon perustuen: mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisempi. 

Koronapandemia on herättänyt suurissa kaupungeissa asuvia miettimään, voisiko asuinpaikka vaihtua pienempään, Muuttovetovoimaisimpina seutukaupunkeina mainittiin Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Suuremmissa kaupungeissa tieto ehkä synnyttää pohdinnan, miten saada nykyasukkaat kiinnittymään vanhaan kotikaupunkiin tiukemmin ja tyytyväisinä. 

”Nykyaikainen, menestyvä kunta toimii kaikilla tasoillaan aktiivisen avoimesti.”

Tutkittua tietoa on, mutta osataanko sitä käyttää? Liisa Jurmu kuvaa tuoreessa väitöskirjassaan, miten kunnat toimivat edelleen liikaa vanhan kaavan mukaan. Toimintakulttuurin uudistus on jäänyt vaille riittävää huomiota: asiantuntijoiden käyttö on satunnaista, yhteistyö lähtee hallinnosta ja uusia kumppanuuksia luodaan vanhojen rakenteiden päälle. 

Viestinnän merkitys nousee vahvasti esiin Jurmun tutkimuksessa, sillä uusien arvokkaiden verkostojen luomiseksi tarvitaan parempaa vuorovaikutusta. 

Kiinnostaako ostolaskudata? Jos ei, kannattaa kiinnostua. Ostolaskudata nimittäin näyttää, mihin julkista rahaa käytetään. Avoin tieto hankinnoista palvelee luonnollisesti kilpailevia yrittäjiä, mutta rahankäytön seuranta on tärkeää myös asukkaille.

Vaikka ostolaskutietojen avaaminen vahvistaa demokratiaa, läheskään kaikki kunnat eivät sitä tee.  Avoimen viestinnän aikana kannattaa kysyä, miksi.

Avoimuutta korostavat kaikki, mutta käytännöt ontuvat. Räikeimmissä tapauksissa tietoa salataan tarkoituksellisesti. Julkisuuslaki takaa, että jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta,

Paljon jää yhä pimentoon, vaikka laki sanoo kannustavasti: viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti.

Loppuun vinkki Liisa Jurmun tutkimusta mukaellen. Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää organisaatiotaan paremmaksi: Uudistumisen kannalta tärkeitä ovat omaa ja yhteisön toimintaa arvioimaan kykenevät ihmiset, jotka pyrkivät muuttamaan myös näkymättömiä vanhoja rakenteita ja toimintamalleja.

Näkymätön saadaan näkyväksi ja arvioitavaksi vain avoimen keskustelun kautta.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. 

LUE LISÄÄ: 

LIISA JURMU: MILLAISELLA ASIANTUNTIJUUDELLA TULEVAISUUDEN KUNTA RAKENNETAAN? Väitöskirja 2021 Tampereen yliopisto 

SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMATUTKIMUS 2022

SUOMEN YRITTÄJIEN KUNTABAROMETRI 2022

Artikkeli Kuntien uusi aika vaatii avointa viestintää, aitoa vuorovaikutusta ja vanhoista tavoista luopumista julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Poliittiseen debattiin on aina kuulunut vastustajan haastaminen. Jo nimitys vastustaja kertoo, että ollaan eri puolilla. 

Toisaalta politiikkaan ovat aina liittyneet ihailtavan luovat neuvottelut, joiden tuloksena syntynyttä sopua on katsomossa voinut vain ihmetellä. 

Vaikka toisin voisi luulla, poliittinen tila ei kapene toista ihmistä kunnioittavasta käytöksestä. 

Kärjistynyt keskustelukulttuuri on vähentänyt halua asettua ehdolle kuntavaaleissa. Suomen tietotoimiston (STT) maanantaisen uutisen mukaan joissain puolueissa jopa kolmasosa ehdolle kysytyistä on kieltäytynyt. Syynä liian negatiiviseksi koettu keskustelukulttuuri.  

Vihapuhe ja maalittaminen ovat aiempaa useammin syy olla asettumatta ehdolle tai jättää hakematta äänestäjiltä jatkovaltakirjaa. STT:n selvityksen mukaan Sdp:ssä, Vasemmistoliitossa, vihreissä, keskustassa, Rkp:ssa ja kokoomuksessa ilmiö tunnistetaan.  Suurimmista puolueista vain Perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa ei havaittu vaikutusta ehdokashankintaan. 

Kuntapäättäjistä yhä useampi on kertonut, että halu osallistua julkiseen keskusteluun on vähentynyt. Kielteisestä ilmapiiristä on syytä olla huolissaan. 

Valtioneuvoston pari vuotta sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kuntapäättäjistä arvioi vihapuheen lisääntyneen. Ongelma on todellinen. 

Vaikka päättäjän on kyettävä sietämään asiallista kritiikkiä, luottamustehtävään ei sivutuotteena kuulu ahdistava julkisuus. 

Vihapuheen tutkimus on tärkeää. Kuratulvan lähteitä seuraamalla on selvitetty, että trollaajien määrä on pieni. Se tosin on laiha lohtu silloin, kun joutuu julman painostuksen kohteeksi. 
Kaikki ikäviä ilmaisuja somessa jakavat eivät tietoisesti pyri loukkaamaan. Osa toimii ajattelemattomasti ja kommentoi karummin kuin koskaan kasvokkain. Osa jakaa asiattomuuksia eteenpäin miettimättä, mitä mieltä on levittää tympeää tai pilkkaavaa viestiä. 

JOS HALUAA MUUTOSTA KESKUSTELUUN, KANNATTAA ALOITTAA OMASTA ILMAISUSTA. 

Vuosia sitten kuulin ruotsalaisen selvityksen siitä, miten ihmiset jakavat somessa halventavia viestejä kauhistellakseen kollektiivisesti niiden järkyttävää sisältöä. Halumme jakaa kokemuksia on inhimillinen. Joskus on tärkeää vahvistaa omaa näkemystä ja joskus on hauska huvittua yhdessä. Levittäessään, vaikka tuomiten, halveksuvia, jopa rasistisia mielipiteitä lisää kuitenkin samalla niiden vaikutusta. 

Ennen kuin lähettää viestin matkaan, kannattaa harkita: miksi jakaa sisältöä, jota pitää arveluttavana ja arvottomana. 

Keskustelukulttuurin pelisäännöt ja kohtuulliset käytöstavat toivottavasti ovat uusien valtuustojen asialistalla. Viimeistään nyt on havahduttava sanomaan ääneen, mikä on häirintää, julkiseen puheeseen sopimatonta tai kunniaa loukkaavaa. Sitoutuminen toisia kunnioittaviin käytäntöihin on arvokasta. 

Sanavalinnoilla jokainen voi vaikuttaa keskustelun sävyyn. Kieli voi olla värikästä silloinkin, kun pysyy asiassa. 

ANNA ARVO TOISELLE

1. Kunnioita ihmisarvoa.  

2. Älä mene henkilökohtaisuuksiin.

3. Pysy asiassa. Kritisoi tekoja, älä ihmistä.  

4. Kannusta parempaan, älä pilkkaa.

5. Älä jaa vihaviestejä eteenpäin.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Artikkeli Puhu sanoilla, joita itse haluat kuulla – kunnioitus on aliarvostettu hyve julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Essoten virittämä koronarokotusmittari on oivaltavaa viestintää ja tehokasta tiedottamista visuaalisella selkokielellä. Kannattaa käydä katsomassa https://www.essote.fi/koronarokotus/

Graafissa tarjotaan runsaasti alueen väestöä koskevaa juuri nyt kaivattavaa koronarokotustietoa hyvin selkeästi.

Rokotusmittari näyttää absoluuttisena ja prosenttilukuna, kuinka moni yli 16-vuotias on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Graafiin on jaoteltu kuusi rokotettavaa ryhmää koronatyötä tekevistä hoitolaitosasukkaisiin ja eri-ikäisistä ihmisistä riskiryhmäläisiin ja muuhun väestöön. Yksi sarake näyttää tilanteen valkoisesta vihreään rokotusten myötä muuttuvana pallona. Kun ympyrä hohkaa punaisena, ryhmän rokotukset eivät ole vielä alkaneet. Toinen sarake kertoo aikataulun siitä, missä vaiheessa kunkin ryhmän rokotukset etenevät.

Runsas määrä ajankohtaista tietoa käy selväksi yhdellä silmäyksellä. Mittaria päivitetään joka viikko, joten rokotusten etenemistä voi seurata melkein reaaliajassa.

Essote toteaa noudattavansa Suomen koronarokotestrategiaa. Erityistä on kuitenkin taitava tiedottaminen. Tämä viestinnän malli kannattaisi kopioida muillakin alueilla. Selkeä ja säännöllinen tiedottaminen vastaa kansalaisia askarruttaviin kysymykseen ja luo turvallisuutta.

Näennäisen yksinkertainen graafi on monitahoisen aiheen tyylikäs kiteytys. Pandemia-ajan kärkiasiantuntijat ovat suitsuttaneet Essoten mallille kiitosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kehui toteutusta esimerkilliseksi. Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen suositteli ”erinomaisen hienoa” mallia myös muille toimijoille.

Koronarokotusmittari näyttää mallia, miten yksi graafi voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa ja kymmenen kuvaa.

Luotettavaa, vastuullista ja helposti ymmärrettävää. Siinä muutama perusvaatimus julkisen tahon viestinnälle. Kun kohteena on koko kansa, kirjava joukko ihmisiä, tiedottamisen pitää toimia niin, että jokainen ymmärtää.

Sanavalinnat ovat tärkeitä. Kuvat pysäyttävät asian äärelle ja parhaimmillaan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Rokotusmittari näyttää yksinkertaiselta, mikä kertoo siitä, että graafisen ilmaisun keinot on otettu hyvin haltuun. Taustana on valtava määrä informaatiota, josta on seulottu näkyviin vastaanottajan eli suuren yleisön kannalta keskeisimmät.

Toteutus toimii ilman kikkailua ja visuaalisia temppuja. Lopputuloksena on faktoihin perustuva harkitun selkeä tietopaketti.

Graafisen ilmaisun mahdollisuudet ovat rajattomat. Rokotusmittari osoittaa, että grafiikka sopii hyvin monitahoisten aiheitten viestintään.

Muuttuisikohan jopa sote-uudistus helpommin hahmotettavaksi Essoten visualistin käsittelyssä?

TEHOSTA VIESTINTÄÄ, MUISTA GRAFIIKKA

1. Havainnollista olennaisin visuaalisesti.
2. Valitse graafiin vain keskeisimmät asiat ja luvut.
3. Visuaalisesti selkeä miellyttää silmää ja näyttää tärkeimmän.
4. Karsi turha pois, älä ahda graafiin liikaa aineistoa.
5. Katso vielä kerran, mikä viesti graafista erottuu yhdellä silmäyksellä.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Koronarokotusmittari on nerokas graafi – malli kannattaa kopioida julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.