Blogi arkistot - iTello

ChatGPT-mainonta kehittyy: mitä Suomessa voi jo tehdä?

Teija Leino — Mon, 21 Sep 2026 04:26:15 +0000

Kirjoitin syyskuun alussa, että ChatGPT-mainonta tuli Suomeen. Sen jälkeen OpenAI on tuonut mainontaan uusia mahdollisuuksia.

Mainontaa voi tehdä itse ChatGPT Ads Managerissa. Sitä voi myös mitata ja kehittää aiempaa tarkemmin. Samalla Yhdysvalloissa testataan uudenlaista mainosmuotoa, jossa mainoksesta voi siirtyä suoraan keskustelemaan mainostajan tekoälyagentin kanssa.

Suomessa voi tehdä ja mitata mainontaa

Mainonnan tekemiseen, kampanjoiden luomiseen, hallintaan ja seurantaan käytetään ChatGPT Ads Manageria. Kampanjan vähimmäispäiväbudjetti on 15 euroa. Mainostaja voi käyttää päiväbudjettia tai määritellä koko kampanjalle kokonaisbudjetin.

Ads Managerista näkee esimerkiksi näyttökerrat, klikkaukset, klikkausprosentin, keskimääräisen klikkaushinnan ja tuhannen näyttökerran hinnan sekä käytetyn rahamäärän.

Myös konversioita voidaan mitata, kun konversioseuranta on otettu käyttöön. Silloin voidaan seurata, johtaako mainonta esimerkiksi rekisteröitymiseen, yhteydenottoon tai muuhun haluttuun toimintaan.

Kunnalle tämä voisi olla kiinnostavaa esimerkiksi matkailu-, rekrytointi- tai elinvoimakampanjoissa. ChatGPT Ads on kuitenkin edelleen beetavaiheessa, joten ominaisuudet kehittyvät nopeasti.

Yhdysvalloissa testataan sponsoroituja agentteja

OpenAI kertoi syyskuun puolivälissä testaavansa Yhdysvalloissa Sponsored Agents -mainosmuotoa valittujen mainostajien kanssa. Suomessa tämä ei vielä ole käytössä.

Ajatuksena on, että mainoksen nähnyt käyttäjä voi aloittaa ChatGPTä selkeästi sponsoroiduksi merkityn keskustelun mainostajan tekoälyagentin kanssa sen sijaan, että siirtyisi heti verkkosivuille.

Matkailija voisi esimerkiksi kysyä: ”Etsin viikonlopuksi tekemistä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Mitä suosittelette?” Mainoksesta voi siis alkaa keskustelu, ei pelkkä klikkaus.

Mitä tämä voi tarkoittaa kunnille?

Tulevaisuudessa tekoälyagentti voisi esimerkiksi kertoa alueen matkailumahdollisuuksista tai yrityspalveluista ja vastata käyttäjän tarkentaviin kysymyksiin.

Julkisessa hallinnossa tekoälyn käyttöä pitää kuitenkin tarkastella myös EU tekoälyasetuksen näkökulmasta.

EU tekoälyasetuksen vaatimukset riippuvat siitä, mihin tekoälyä käytetään ja millaisia riskejä käyttöön liittyy. Esimerkiksi matkailuneuvontaa tai yleistä palvelutietoa tarjoava tekoäly on eri asia kuin tekoäly, jonka käyttö voi vaikuttaa ihmisen oikeuksiin, etuuksiin tai tärkeiden julkisten palvelujen saamiseen.

Mikäli kunta käyttää tekoälyä tällaisissa korkean riskin tehtävissä, käyttöön liittyy tiukempia vaatimuksia. Joissakin tapauksissa kunnan on esimerkiksi arvioitava ennen käyttöönottoa, miten järjestelmä voi vaikuttaa ihmisten perusoikeuksiin.

Kunnassa ei siis riitä kysymys ”voimmeko käyttää tekoälyagenttia?” Olennaisempaa on kysyä, mihin sitä käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisiin.

Mainonta, tiedonhaku ja asiakaspalvelu lähestyvät toisiaan. Joka tapauksessa kehitystä kannattaa seurata jo nyt.

Artikkeli ChatGPT-mainonta kehittyy: mitä Suomessa voi jo tehdä? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Julkaistu tieto ei vielä ole tavoitettua tietoa

Teija Leino — Mon, 07 Sep 2026 05:40:25 +0000

Lauantain (5.9.2026) Ylen Ykkösaamu innoitti kirjoittamaan tämän tekstin avoimuudesta, luottamuksesta ja viestinnän tavoittavuudesta.

Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten puhui keskustelussa avoimuuden merkityksestä ja siitä, miten tärkeää on avata oman organisaation toiminnan taustoja yleisölle. Se lisää luottamusta ja avoimuutta. Hän nosti esiin myös kiinnostavan ajatuksen: lopulta on toissijaista, minkä kanavan kautta sisällöt välitetään. Olennaista on, että ne tavoittavat yleisön. Nämä kaksi asiaa liittyvät vahvasti yhteen.

Avoimuus ei toteudu sillä, että tieto on julkaistu jossain. Olennaista on, että yleisö löytää ja ymmärtää tiedon sekä hahmottaa, mitä tehdään, miksi tehdään ja mitä se tarkoittaa.

Myös keskeneräisistä asioista on syytä viestiä. Valmistelusta, vaihtoehdoista ja ratkaisujen perusteluista voi kertoa, vaikka kaikkea ei vielä tiedettäisi. Asioista kannattaa kertoa heti, kun ne ovat tiedossa. Aito avoimuus ehkäisee väärinkäsityksiä ja vahvistaa luottamusta.

Ovatko kanavat tärkeämpiä organisaatiolle kuin yleisölle?

Viestintää ei pidä rakentaa kanavien mukaan. Lähtökohtana pitää olla se, mitä tietoa yleisö tarvitsee ja mikä on sille merkityksellistä. Organisaatio tarkastelee viestintää helposti kanavien kautta.

Verkkosivut, sosiaalinen media ja uutiskirjeet muodostavat usein suunnitelman rungon. On kuitenkin selvää, että yleisö etsii tietoa tarpeeseen ja tietoa etsitään sieltä, missä muutenkin asioidaan. Tämä on hyvä pitää mielessä viestintää suunniteltaessa.

Mitä hyötyä yleisölle on viestistä?

Viestinnällä ja myynnillä on usein yhteinen lähtökohta. Vastaanottajalle pitää olla selvää, mitä hyötyä tai merkitystä viestillä on juuri hänelle. Pelkkä organisaation tarve kertoa asiasta ei vielä tee siitä vastaanottajalle kiinnostavaa tai tärkeää. Siksi kannattaa muistaa aina kysyä: Miksi tämä asia on vastaanottajalle tärkeä? Mitä hyötyä tämän tietämisestä on?

Kanava on väline. Tavoittaminen ratkaisee.

Lopulta olennaista on, tavoittiko viesti oikean yleisön, löytyikö tieto silloin, kun sitä tarvittiin ja ymmärsikö vastaanottaja, mitä asia tarkoittaa.

Avoimuus rakentaa luottamusta vasta silloin, kun viestintä lisää ymmärrystä ja tekee toiminnan perusteet näkyviksi.

Artikkeli Julkaistu tieto ei vielä ole tavoitettua tietoa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

ChatGPT-mainonta on nyt mahdollista – mitä kannattaa huomioida?

Teija Leino — Thu, 03 Sep 2026 16:21:35 +0000

ChatGPT-mainonta on nyt mahdollista myös Suomessa. Yrityksille ja yhteisöille kiinnostavaa on mahdollisuus tavoittaa ihminen juuri silloin, kun hän etsii tietoa esimerkiksi palvelusta, tapahtumasta tai koulutuksesta. Samalla ChatGPT:n rooli tiedonhaussa kasvaa, mikä tekee uudesta mainoskanavasta erityisen kiinnostavan.

ChatGPT on yhä enemmän myös hakukone

ChatGPT:ltä kysytään tietoa ja pyydetään suosituksia. Se voi hakea ajantasaista tietoa verkosta ja näyttää vastauksissaan lähteitä. Perinteisten hakusanojen sijaan ChatGPT annettavalla promptilla eli kehotteella voi kertoa tarkasti, mitä etsii.

Esimerkiksi:

”Etsin syksylle viestinnän koulutusta, jossa käsitellään sosiaalista mediaa ja tekoälyn hyödyntämistä käytännön työssä. Koulutuksen pitäisi sopia viestinnän ammattilaiselle ja sen pitäisi olla mahdollista suorittaa verkossa. Ehdota kolmea sopivaa vaihtoehtoa ja vertaile niiden sisältöjä ja hintoja.”

Tekoäly voi tämän perusteella etsiä sopivia vaihtoehtoja ja auttaa niiden vertailussa. Yritysten ja yhteisöjen kannalta tämä on olennainen kysymys:

Löytyykö yrityksesi tai yhteisösi ja sen tarjoama palvelu tai tieto silloin, kun tietoa etsitään ChatGPT:n avulla?

Mainonta tuo uuden mahdollisuuden

ChatGPT-mainoksia voidaan näyttää keskustelun aiheen ja sen perusteella, mitä käyttäjä on etsimässä. Mainokset näkyvät erillään varsinaisista vastauksista ja ne merkitään selkeästi sponsoroiduiksi sisällöiksi.

Yrityksille ja yhteisöille tämä voi tuoda uusia mahdollisuuksia esimerkiksi palveluiden, tapahtumien, koulutusten ja oman toiminnan tunnettuuden markkinointiin.

Ajatellaan vaikka edellä mainittua koulutusta etsivää henkilöä. Koulutusta tarjoavalle organisaatiolle tämä voisi tarjota mahdollisuuden tavoittaa hänet silloin, kun hän etsii ChatGPT:stä sopivia koulutuksia ja vertailee vaihtoehtoja.

Mainonta ei vaikuta ChatGPT:n antamiin vastauksiin. Mainostajat eivät myöskään saa käyttäjien keskusteluja tai henkilötietoja käyttöönsä. Euroopan talousalueella personoidut mainokset eivät ole ainakaan alkuvaiheessa käytössä.

Nyt kannattaa seurata, mitä tekoälyalustoilla tapahtuu

ChatGPT-mainonta on vielä uusi alue ja käytännöt kehittyvät. Kannattaa kuitenkin seurata tarkasti, millaisia mahdollisuuksia mainonta tuo mukanaan ja mitkä niistä ovat oman yrityksen tai yhteisön kannalta tarkoituksenmukaisia.

Vielä tärkeämpää on huomata tiedonhaussa tapahtuva muutos.

Tekoäly muuttaa jo tapaamme etsiä tietoa. Siksi kannattaa miettiä, miten organisaatiosi löytyy ja näkyy silloin, kun tietoa haetaan tekoälyn avulla.

Lähteet

Artikkeli ChatGPT-mainonta on nyt mahdollista – mitä kannattaa huomioida? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Hyvä puhe ei pääty pelkkiin aplodeihn

Teija Leino — Sun, 12 Jul 2026 10:39:56 +0000

Kesälomallakin tulee näköjään mietittyä viestintää ihan automaattisesti. Tai tässä tapauksessa sitä, miksi yksi puhe jäi mieleen.

Osallistuin Volter Kilpi -kirjallisuusviikon avajaisiin Kustavissa. Markus Leikolan puhe jäi mieleeni. Ei siksi, että se olisi tarjonnut valmiita vastauksia, vaan siksi, että se sai pohtimaan.

Erityisesti yksi lause jäi soimaan mieleeni:

”Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin elää ja tehdä se, mikä on oikein.”

Harvoin yksi lause kiteyttää koko puheen näin hyvin. Ja kantaa sitä loppuun asti.

Hyvä puhe ei pääty pelkkiin aplodeihin. Se jatkuu kuulijan ajatuksissa.

Viestijänä jäin miettimään, miksi juuri tämä puhe onnistui siinä. Se ei yrittänyt vakuuttaa tai voittaa väittelyä. Se ei jakanut maailmaa oikeassa ja väärässä oleviin eikä tarjonnut helppoja ratkaisuja. Se pysäytti ajattelemaan.

Puheen ydin ei ollut siinä, tiedämmekö kaiken. Vaan siinä, mitä teemme sillä tiedolla, joka meillä on.

Elämme aikaa, jossa tietoa on enemmän kuin koskaan. Ymmärrämme aiempaa paremmin, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meillä on siihen enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Silti maailma ei tunnu yhtään yksinkertaisemmalta. Päinvastoin. Tuntuu, että kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Siksi juuri viestinnän merkitys korostuu.

Parhaimmillaan viestintä ei ole vain tiedon välittämistä. Se auttaa ymmärtämään. Se ei kerro ihmisille, mitä heidän pitäisi ajatella, vaan antaa syyn ajatella itse.

Jäin pohtimaan myös sivistystä. Onko sivistys juuri sitä, että pysähtyy, kuuntelee ja tarkastelee omaa aikaansa rehellisesti? Ja että haluaa oppia, vaikka kaikki vastaukset eivät olisi valmiina?

Tällaiset puheet muistuttavat myös siitä, ettei viestinnän vaikuttavuutta voi mitata pelkästään näyttökerroilla, klikkauksilla tai tykkäyksillä. Joskus kaikkein merkittävin vaikutus on se, että yksi ajatus jää kulkemaan mukana vielä pitkään sen jälkeen, kun on kuullut puheen.

Ehkä juuri sitä vaikuttava viestintä parhaimmillaan on. Se ei jää hetkeen, vaan jatkaa elämäänsä ihmisten ajatuksissa.

Siksi kysymys onkin lopulta tämä. Jääkö puhe vain kuulijan korviin vai myös hänen ajatuksiinsa?

Hyvää kesän jatkoa ☀️

Löydät koko Markus Leikolan puheen hänen Facebook-sivultaan klikkaamalla tästä!

Artikkeli Hyvä puhe ei pääty pelkkiin aplodeihn julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Palaverit – helppo tapa vai tarpeellinen työkalu?

Teija Leino — Tue, 24 Mar 2026 17:14:00 +0000

Palaverit täyttävät kalenterin helposti. Vievätkö ne oikeasti asioita eteenpäin?

Viime blogissa kirjoitin siitä, miten työpaikan arki sujuvoituu selkeällä viestinnällä. Työterveyslääkäri Eira Roosin havainto pitää paikkansa: hyvinvointi syntyy arjen tekemisessä, ei irrallisissa tempauksissa.

Nyt onkin hyvä jatkaa arjen tekemisestä, josta palaverit vievät yllättävän paljon aikaa

Olennaista on, että palavereilla on selkeä tarkoitus ja tavoitteet sekä aikataulu. Osallistujille täytyy olla selvää, miksi palaveri järjestetään ja mitä siellä on tarkoitus saada aikaan. On eri asia tulla kuuntelemaan, keskustelemaan tai tekemään päätöksiä. Palaveriin osallistumisella täytyy olla selkeä fokus ja vaikutus omaan työhön, sen kehittämiseen tai suunnitteluun.

Jos palaverin tarkoitusta ei osata sanoa yhdellä lauseella, sitä ei todennäköisesti kannata pitää.

Arkeen kannattaa tuoda ennakoitavuutta ja helpottaa ajankäyttöä kertomalla esimerkiksi palaverin pituus ja sopimalla säännölliset palaverit koko vuodeksi kerrallaan. Samalla on kuitenkin hyvä arvioida, keiden läsnäolo on aidosti tarpeen, jotta palaverit pysyvät tarkoituksenmukaisina eivätkä kasva varmuuden vuoksi koolle kutsutuiksi kokoontumisiksi. Kaikkien aika on yhtä arvokasta.

Jokaisella osallistujalla pitää olla syy olla paikalla.

Palaverin toimivuus syntyy siitä, miten keskustelua käydään ja mitä sitä johdetaan. Kaikki eivät välttämättä osallistu tai ilmaise itseään samalla tavalla. Siksi on tärkeää antaa mahdollisuus erilaisille tavoille tuoda ajatuksiaan esiin.

Huono palaveri vie aikaa. Hyvä palaveri säästää sitä.

Kuunteleminen ja luottamus ovat hyvän palaverin selkäranka. Haluamme tulla kuulluksi ja samalla luottaa siihen, että omat ajatukset voi sanoa ääneen. Tällöin palaverin johtaminen on avainasemassa, jotta kaikki kokevat, että heitä kohdellaan tasavertaisesti.

Sisäisistä palavereista kysytään harvoin palautetta. Kannattaa pysähtyä miettimään miksei. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa avoimen palautteen antamisen ja sitä kautta palaverikäytöjen kehittämisen.

Palaverit eivät kehity itsestään, vaan niistä pitää uskaltaa kysyä.

Ovatko palaverit oikeasti tarkoituksenmukaisia vai toistetaanko samaa kaavaa vain tottumuksesta? Pelkkä palautteen pyytäminen ei riitä, vaan palaute pitää myös käsitellä ja huomioida arjen tekemisessä

Lopulta ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu palaverin jälkeen. Onko kaikille selvää, mitä päätettiin, kuka tekee ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Jos tämä jää epäselväksi, hyväkin keskustelu menettää merkityksensä nopeasti. Kun jatkotoimet ovat selkeitä, palaveri ei jää irralliseksi hetkeksi kalenterissa, vaan vie asioita ja kaikkien työtä oikeasti eteenpäin.

Palaveri ei ole valmis, kun se päättyy, vaan silloin, kun sovitut asiat etenevät.

Siksi kysymys on yksinkertainen: miten teidän palaverit toimivat?

Artikkeli Palaverit – helppo tapa vai tarpeellinen työkalu? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa?

Teija Leino — Fri, 06 Mar 2026 11:04:53 +0000

Sisältöä on enemmän kuin koskaan, harva kaipaa sitä lisää.

Organisaatiot julkaisevat uutisia, päivityksiä, videoita, tiedotteita ja uutiskirjeitä. Uusia kanavia syntyy tasaisin väliajoin. Silti monen vastaanottajan kokemus on sama: viestejä tulee paljon, mutta olennaista on vaikea löytää.

Viestinnän ongelma ei välttämättä ole tekemisen vähyys vaan tekemisen hajanaisuus. Sisältöä tuotetaan paljon, mutta kokonaisuus jää helposti miettimättä. Kanavia on liikaa, viestejä on liikaa ja sama asia yritetään kertoa joka kanavassa samalla tavalla.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kaikkialla. Viestintä toimii paremmin silloin, kun kanavat valitaan harkiten ja niissä viestitään kanavan tapaan. Säännöllinen, selkeä ja johdonmukainen tekeminen valituissa kanavissa tavoittaa ihmiset paremmin kuin satunnainen näkyvyys monessa paikassa.

Sisältötulvassa yksi selkeä ajatus toimii paremmin kuin pitkä lista asioita. Jos asia ei aukea nopeasti, se ohitetaan. Siksi tärkein kysymys on yksinkertainen: mitä haluamme ihmisten asiasta ymmärtävän ja miksi se koskee heitä.

Suunnittelu on aina kaiken a ja o. Ilman sitä viestintä muuttuu helposti reagoimiseksi, jolloin asioita kerrotaan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kokonaisuus hajoaa ja olennainen unohtuu. Toisin sanoen se, miksi ja kenelle viestintää tehdään.

Viestinnän vaikuttavuutta kannattaa tarkastella säännöllisesti. Muuttujia on paljon, mutta kaikkea ei tarvitse mitata. Riittää, että valitaan muutama olennainen asia ja seurataan niitä säännöllisesti. Pian alkaa näkyä, mitkä sisällöt tavoittavat kohderyhmät ja millaisiin viesteihin reagoidaan.

Säännöllinen tilannekatsaus auttaa ennakoimaan. Viestinnän laatu paranee eikä se jää viime tippaan, kun mietitään etukäteen, mitä on kerrottu, mitä on tulossa ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.

Kuntien päätösviestinnässä tämä näkyy usein. Kuntalainen haluaa tietää mitä päätettiin, miksi päätös tehtiin ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Jos vastaus tähän ei ole selkeä ja ymmärrettävä, viestintä ei auta, vaikka sitä olisi paljon.

Sisällön määrä ei vähene. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, mitä, miten ja missä viestiä. Valitse kanavat harkiten, viesti selkeästi formaatista riippumatta ja seuraa analytiikkaa. Näin viestintä erottuu paremmin.

Vähemmän on enemmän, myös viestinnässä.

Artikkeli Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline

Teija Leino — Thu, 12 Feb 2026 18:20:58 +0000

Orgaaninen some tarkoittaa sosiaalisen median sisältöä, joka ei ole maksettu mainontaa. Se on kunnan omia julkaisuja, kuvia, videoita ja päivityksiä, kommentteihin vastaamista sekä vuorovaikutusta kuntalaisten ja muiden sidos- ja kohderyhmien kanssa.

Näkyvyys perustuu sisältöön ja kiinnostavuuteen, ei mainosbudjettiin. Kuntien sosiaalinen media ei ole enää pelkkää tiedottamista.

Sosiaalinen media on paikka, josta etsitään tietoa, muodostetaan mielipiteitä ja rakennetaan luottamusta kuntaan. Orgaaninen some vaikuttaa sekä mielikuvaan kunnasta että konkreettiseen toimintaan, kuten palveluiden käyttöön, tapahtumiin osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Samalla se tukee kunnan elinvoimaa ja työnantajakuvaa, jos arjen työ ja osaava henkilöstö tehdään näkyväksi.

Seuraa sosiaalisen median tilastoja ja opi

Huomattavaa on, että pelkkä näkyvyys ei enää riitä, vaan tekemisen pitää olla tavoitteellista. Sosiaalisen median analytiikkaa on syytä seurata säännöllisesti, jotta saadaan parempi käsitys somen suoriutumisesta. Samalla opitaan tekemään sisältöjä, jotka tavoittavat oikeat kohderyhmät, herättävät vuorovaikutusta ja tukevat viestinnälle asetettuja tavoitteita.

Tekoäly auttaa, mutta ei korvaa ihmistä

Tekoälystä on tullut arkea. Se voi tehostaa sisällöntuotantoa ja ideointia, mutta sisältö ei saa tuntua koneen tekemältä. Kun sisällöissä näkyy ihmisen kädenjälki, se lisää sitoutumista viestintään. Autenttisuus ja yhteisöllisyys ratkaisevat. Organisaatiot, jotka käyttävät tekoälyä tukena, mutta säilyttävät inhimillisen äänen, onnistuvat parhaiten.

Some on myös hakukone

Yhä useampi hakee tietoa suoraan somesta. Kunnille tämä tarkoittaa, että hyödyllinen sisältö parantaa löydettävyyttä ja uskottavuutta. Kunnan kannattaa tarjota tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti sekä tuoda faktoja (kuten päätöksiä) esiin siellä, missä ihmiset jo ovat, hakevat tietoa ja keskustelevat. Se on hyvää palvelua.

Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot

Avoin ja helposti lähestyttävä viestintä rakentaa luottamusta. On helpompi samaistua henkilöihin, ei organisaatioihin. Näin ollen asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja johdon näkyminen viestinnässä lisää sekä luottamusta että uskottavuutta. Henkilöstö on kaiken kaikkiaan tärkeä viestinnän voimavara, sillä se tuo kunnan arjen, osaamisen ja tekemisen näkyväksi.

Myös maine rakentuu myös keskusteluissa

Pelkkä sitoutumisen määrä ei vielä kerro viestinnän onnistumisesta. Myös keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat siihen, millainen mielikuva kunnasta muodostuu. Siksi moderointi ja oikea-aikainen reagointi ovat keskeinen osa kunnan someviestintää. Ne auttavat tunnistamaan huolia, oikaisemaan virheellisiä käsityksiä ja ylläpitämään rakentavaa keskustelukulttuuria. Someviestintä on myös kunnan maineen pitkäjänteistä hallintaa.

Haluatko tehostaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa? Koulutamme, sparraamme ja olemme tukena arjen tiukissakin tilanteissa.

Ole yhteydessä ja jutellaan lisää!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi

Kurkkaa myös! www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Blogin kirjoittamisen inspiraationa ja lähteenä oli:
The Ultimate Guide to Driving Real Impact with Organic Social 2026 (Sociallyin / Studio by Informa TechTarget).

Artikkeli Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa

Teija Leino — Tue, 03 Feb 2026 16:41:45 +0000

Maineenhallinta ei saa olla vain kriisinhallintaa tai someraivon sammutusta. Se syntyy arjen pienissä hetkissä: asiakaskohtaamisissa, päätösten perusteluissa ja jokaisessa viestinnän kanavassa. Kunnissa ja julkisissa organisaatioissa maine rakentuu siellä, missä ihmiset kohdataan ja missä työyhteisö elää arkeaan.

Maineen rakentajat

Asiakaskohtaaminen ei ole irrallinen hetki, vaan osa ketjua, jossa jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Jos asiakas joutuu taistelemaan vastauksia saadakseen, se muistetaan pitkään. Päätökset, joita ei avata läpinäkyvästi, synnyttävät epäluottamusta.

Työyhteisön hyvinvointi näkyy myös ulospäin. Huono ilmapiiri kantautuu someen ja puskaradioihin herkemmin kuin usein ymmärretään. Maine rakentuu pienistä, toistuvista asioista — ei kampanjoista vaan arjen käytännöistä.

Some peilinä

Sosiaalinen media toimii maineen peilinä. Usein valitettavan armottomasti. Taustalla on kokemus, jossa ei tultu kuulluksi. Odotus, johon ei vastattu. Tilanne, joka hoidettiin teknisesti oikein mutta mutta asiakaskohtaaminen huonosti.

Asiakastilanteissa on hyvä muistaa, että tunne on aina kokijalleen totta.
Me olemme kaikki erilaisia.

Dosentti Elisa Juholin, yksi Suomen johtavista viestinnän asiantuntijoista, kiteyttää asian osuvasti:
”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.”

Ennakoiva maineenhallinta ei ole kriisiviestinnän harjoittelua. Se on arjen viestintää, läpinäkyvyyttä ja kykyä katsoa aidosti peiliin. Maine ei vaadi virheettömyyttä, vaan rehellisyyttä. Virheitä siedetään, jos ne myönnetään ja korjataan. Sitä ei siedetä, että vähätellään, vaietaan tai paetaan vastuuta.

Ihmismäinen organisaatio

Olisiko hyvä maine sitä, että organisaatio uskaltaa olla ihminen? Keskeneräinen, mutta johdonmukainen. Selkeä, mutta kuunteleva.

Lopulta maineenhallinnassa on kyse yhdestä asiasta: mitä meistä puhutaan silloin, kun emme itse ole paikalla.

Kun arki on kunnossa, viestintä on avointa ja ajantasaista.
Kun päätöksenteko on avointa, se kestää myös kritiikin.
Kun työyhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena.

Maine syntyy siitä, että perusasiat tehdään hyvin joka päivä. Se näkyy ulospäin. Aina.

Artikkeli Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Työyhteisön ilmapiiriä ei ratkaista strategiadioissa vaan tavallisena tiistaina

Teija Leino — Sun, 18 Jan 2026 15:42:15 +0000

Työyhteisön ilmapiiri voi ratketa yhdessä hetkessä. Siinä, kun joku kysyy apua. Siinä, vastataanko viestiin vai ei. Siinä, sanotaanko kiitos vai jätetäänkö sanomatta.

Työyhteisöviestintä on mikroviestintää. Se on pieniä, toistuvia tekoja, joista arki rakentuu. Yksittäinen viesti harvoin kaataa tai pelastaa mitään, mutta viestinnän tapa ja ajoitus vaikuttavat joka päivä.

Kun tieto tulee ajoissa, ihmiset kokevat olevansa mukana. Kun sitä pantataan, ulkopuolisuus hiipii nopeasti.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole tähtitiedettä. Se vaatii harkintaa ja tilannetajua. Mikä auttaa toista onnistumaan? Mikä tuo varmuutta. Millainen työyhteisö tuntuu hyvältä olla.

Arjen viestintä on myös arvostuksen näyttämistä. Kun onnistumiset sanotaan ääneen, ne alkavat toistua.

Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, sitoutuminen vahvistuu.

Se näkyy suoraan työhyvinvoinnissa, työn sujuvuudessa ja tuloksissa. Useimmiten kyse ei ole tahdosta vaan ajanhallinnasta. Arjen kiire vie suunnitelmallisuuden ja oletukset korvaavat keskustelun. Silloin pienetkin väärinymmärrykset kasvavat turhaan isoiksi.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole jatkuvaa puhumista. Se on oikeita asioita, oikeaan aikaan, ymmärrettävästi ja inhimillisesti. Viestintää, joka keventää työpäivää, ei kuormita sitä.

Toimiva arki ei synny sattumalta. Se rakennetaan. Jos työyhteisöviestintä kaipaa sparrausta tai valmennusta, siihen kannattaa tarttua ajoissa.

Tarvitsetko apua työyhteisöviestintään? Ota yhteyttä!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi
www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Artikkeli Työyhteisön ilmapiiriä ei ratkaista strategiadioissa vaan tavallisena tiistaina julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

KUTSU WEBINAARIIN: Päätösviestintä – Avoimuutta, vaikuttavuutta, vuorovaikutusta

Teija Leino — Thu, 19 Sep 2024 16:22:36 +0000

Tervetuloa Kuntaviestijän syksyn webinaariin!

Aika: torstai 7.11. klo 1015 – 11.45
Paikka: Teams (lähetämme linkin osallistujille 5.11.)
Aihe: Päätösviestintä – Avoimuutta, vaikuttavuutta, vuorovaikutusta.

Keskustelijoina:

Toimitusjohtaja Jenni Airaksinen Kunnallisalan kehittämissäätiö
Kaupunginjohtaja Eero Vainio Raision kaupunki
Vastaava päätoimittaja Markus Pirttijoki Etelä-Suomen Sanom at
Markus Pirttijoki on työskennellyt myös muun muassa Kainuun Sanomien päätoimittajana, Kauppalehdessä ja MTV Uutisissa.

Avoimuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä arvoja kuntien kokonaisviestinnässä. Nyt on aika keskustella siitä, mikä merkitys päätösviestinnällä on esimerkiksi päätösten valmisteluun, hyväksyntään, toimeenpanoon, vaikuttavuuteen tai kunnan imagoon.

Webinaarissa haetaan vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin:

Mitä on hyvä päätösviestintä?
Miten avoimuus ja yhteisöllisyys näkyy tai pitäisi näkyä päätösviestinnässä?
Millaisia haasteita päätösviestinnässä on?
Mikä on tai voisi olla luottamushenkilöiden rooli päätösviestinnässä?
Miten media suhtautuu päätösviestintään?

Webinaari on vuorovaikutteinen. Aluksi kuulemme napakat alustukset jokaiselta puhujalta heidän omasta näkökulmastaan ja loppuun varataan aikaa keskustelulle.

Moderaattorina toimii työelämäprofessori Riitta Monto Turun Yliopistosta
Sitovat ilmoittautumiset tästä: https://bit.ly/kuntaviestija-webinaari-syksy-2024

Webinaari on tarkoitettu julkiselle sektorille ja se on maksuton.

Nähdään webinaarissa!

Artikkeli KUTSU WEBINAARIIN: Päätösviestintä – Avoimuutta, vaikuttavuutta, vuorovaikutusta julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.