Kuntien ja alueiden elinvoimasta puhutaan paljon. Strategioita tehdään, tavoitteita asetetaan ja työryhmiä perustetaan. Silti liian usein yhteistyö jää puheiden tasolle, mutta konkreettiset teot usein puuttuvat.

Todellisuudessa harva kunta rakentaa vetovoimaa enää yksinään. Uudet yritykset, matkailu, tapahtumat, osaajien houkuttelu ja alueen näkyvyys syntyvät yhä useammin yhteistyöstä, jossa mukana ovat kunnat, yritykset, oppilaitokset, alueen yhdistykset sekä muut elinkeinoelämän toimijat, kuten kauppakamari ja yrittäjäjäyhdistykset.

Yhteistyön onnistuminen tiivistyy yllättävän usein näihin kolmeen asiaan:

1. Yhteinen tekeminen on luottamusta

Yhteistyö ei ole yksi keskustelutilaisuus tai strategiapaperi. Tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Ne voivat olla yhteisiä tapahtumia, markkinointia, rekrytointia, matkailun kehittämistä tai markkinointia tai vaikka pieniäkin alueen viihtyvyyttä parantavia avauksia. Olennaista on konkretia.

Tekemisen täytyy olla onnistuessaan myös tavoitteellista ja suunnitelmallista. Pelkät yksittäiset tempaukset eivät vielä rakenna pitkäjänteistä elinvoimaa. Tarvitaan yhteinen suunta, selkeitä tavoitteita ja sitoutumista siihen, että asioita kehitetään yhdessä pidemmällä aikavälillä.

On selvää, että yhteinen tekeminen lisää luottamusta eri toimijoiden välille. Kun onnistutaan yhdessä, yhteistyön tekeminen vahvistuu ja vaikuttavuus lisääntyy.

2. Ilmapiiri ja byrokratia ratkaisee

Yritysten ja muiden toimijoiden on helpompi lähteä mukaan silloin, kun tekemisessä näkyy avoimuus, käytännönläheisyys ja halu ratkaista asioita yhdessä.

Idea ja uudet avaukset eivät saa hautautua raskaisiin prosesseihin, loputtomiin palavereihin ja epäselvään päätöksentekoon.On selvää, että silloin into katoaa nopeasti. Esimerkiksi yrittäjillä harvoin on aikaa odottaa liian kauan.

Ohut byrokratia ei kuitenkaan tarkoita huolimatonta päätöksentekoa, vaan sitä, että asioita viedään eteenpäin ketterästi ja järkevästi yhteinen tavoite kirkkaana mielessä. Silloin toiminta on selkeää, yhteistyö sujuu ja konkreettinen tekeminen saadaan liikkeelle mahdollisimman nopeasti.

Parhaimmillaan syntyy innostava ilmapiiri, jossa toimijat haluavat ja uskaltavat ehdottaa uusia ajatuksia ja lähteä mukaan matalalla kynnyksellä.

3. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa enemmän

Yhteistyön yksi suurimmista vahvuuksista on se, että vastuu, resurssit ja osaaminen jakautuvat useammalle toimijalle. Silloin voidaan tehdä enemmän kuin yksin olisi mahdollista.

Kaikkien ei tarvitse tehdä suuria investointeja tai kantaa raskasta vastuuta yksin. Kun tekeminen ja kustannukset jaetaan järkevästi, myös pienillä yrityksillä, yhdistyksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua ja tuoda omaa osaamistaan mukaan.

Yhteistyö vaatii aina sitoutumista. Se tarkoittaa aikaa, tekemistä ja taloudellista panostusta mukana olevilta toimijoilta. Siksi on tärkeää, että yhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja resurssit sovitaan avoimesti ja yhdessä.

Jokaisen mukana olevan toimijan on myös saatava panostukselleen aidosti vastinetta: oli se sitten näkyvyyttä, uusia verkostoja, asiakkaita tai liiketoimintamahdollisuuksia.

Parhaimmillaan syntyy pitkäjänteistä ja vaikuttavaa yhteistyötä, jolla alueen elinvoimaa vahvistetaan, vetovoimaa kasvatetaan ja yhteiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.

Siksi kysymys on yksinkertainen: olisiko suurin elinvoimateko sittenkin avoimempi, rohkeampi ja aidompi yhteistyö.