Mainontaa voi tehdä itse ChatGPT Ads Managerissa. Sitä voi myös mitata ja kehittää aiempaa tarkemmin. Samalla Yhdysvalloissa testataan uudenlaista mainosmuotoa, jossa mainoksesta voi siirtyä suoraan keskustelemaan mainostajan tekoälyagentin kanssa.

Suomessa voi tehdä ja mitata mainontaa

Mainonnan tekemiseen, kampanjoiden luomiseen, hallintaan ja seurantaan käytetään ChatGPT Ads Manageria. Kampanjan vähimmäispäiväbudjetti on 15 euroa. Mainostaja voi käyttää päiväbudjettia tai määritellä koko kampanjalle kokonaisbudjetin.

Ads Managerista näkee esimerkiksi näyttökerrat, klikkaukset, klikkausprosentin, keskimääräisen klikkaushinnan ja tuhannen näyttökerran hinnan sekä käytetyn rahamäärän.

Myös konversioita voidaan mitata, kun konversioseuranta on otettu käyttöön. Silloin voidaan seurata, johtaako mainonta esimerkiksi rekisteröitymiseen, yhteydenottoon tai muuhun haluttuun toimintaan.

Kunnalle tämä voisi olla kiinnostavaa esimerkiksi matkailu-, rekrytointi- tai elinvoimakampanjoissa. ChatGPT Ads on kuitenkin edelleen beetavaiheessa, joten ominaisuudet kehittyvät nopeasti.

Yhdysvalloissa testataan sponsoroituja agentteja

OpenAI kertoi syyskuun puolivälissä testaavansa Yhdysvalloissa Sponsored Agents -mainosmuotoa valittujen mainostajien kanssa. Suomessa tämä ei vielä ole käytössä.

Ajatuksena on, että mainoksen nähnyt käyttäjä voi aloittaa ChatGPTä selkeästi sponsoroiduksi merkityn keskustelun mainostajan tekoälyagentin kanssa sen sijaan, että siirtyisi heti verkkosivuille.

Matkailija voisi esimerkiksi kysyä: ”Etsin viikonlopuksi tekemistä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Mitä suosittelette?”  Mainoksesta voi siis alkaa keskustelu, ei pelkkä klikkaus.

Mitä tämä voi tarkoittaa kunnille?

Tulevaisuudessa tekoälyagentti voisi esimerkiksi kertoa alueen matkailumahdollisuuksista tai yrityspalveluista ja vastata käyttäjän tarkentaviin kysymyksiin.

Julkisessa hallinnossa tekoälyn käyttöä pitää kuitenkin tarkastella myös EU tekoälyasetuksen näkökulmasta.

EU tekoälyasetuksen vaatimukset riippuvat siitä, mihin tekoälyä käytetään ja millaisia riskejä käyttöön liittyy. Esimerkiksi matkailuneuvontaa tai yleistä palvelutietoa tarjoava tekoäly on eri asia kuin tekoäly, jonka käyttö voi vaikuttaa ihmisen oikeuksiin, etuuksiin tai tärkeiden julkisten palvelujen saamiseen.

Mikäli kunta käyttää tekoälyä tällaisissa korkean riskin tehtävissä, käyttöön liittyy tiukempia vaatimuksia. Joissakin tapauksissa kunnan on esimerkiksi arvioitava ennen käyttöönottoa, miten järjestelmä voi vaikuttaa ihmisten perusoikeuksiin.

Kunnassa ei siis riitä kysymys ”voimmeko käyttää tekoälyagenttia?” Olennaisempaa on kysyä, mihin sitä käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisiin.

Mainonta, tiedonhaku ja asiakaspalvelu lähestyvät toisiaan. Joka tapauksessa kehitystä kannattaa seurata jo nyt.

Artikkeli ChatGPT-mainonta kehittyy: mitä Suomessa voi jo tehdä? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten puhui keskustelussa avoimuuden merkityksestä ja siitä, miten tärkeää on avata oman organisaation toiminnan taustoja yleisölle. Se lisää luottamusta ja avoimuutta. Hän nosti esiin myös kiinnostavan ajatuksen: lopulta on toissijaista, minkä kanavan kautta sisällöt välitetään. Olennaista on, että ne tavoittavat yleisön. Nämä kaksi asiaa liittyvät vahvasti yhteen.

Avoimuus ei toteudu sillä, että tieto on julkaistu jossain. Olennaista on, että yleisö löytää ja ymmärtää tiedon sekä hahmottaa, mitä tehdään, miksi tehdään ja mitä se tarkoittaa.

Myös keskeneräisistä asioista on syytä viestiä. Valmistelusta, vaihtoehdoista ja ratkaisujen perusteluista voi kertoa, vaikka kaikkea ei vielä tiedettäisi. Asioista kannattaa kertoa heti, kun ne ovat tiedossa. Aito avoimuus ehkäisee väärinkäsityksiä ja vahvistaa luottamusta.

Ovatko kanavat tärkeämpiä organisaatiolle kuin yleisölle?

Viestintää ei pidä rakentaa kanavien mukaan. Lähtökohtana pitää olla se, mitä tietoa yleisö tarvitsee ja mikä on sille merkityksellistä. Organisaatio tarkastelee viestintää helposti kanavien kautta.

Verkkosivut, sosiaalinen media ja uutiskirjeet muodostavat usein suunnitelman rungon. On kuitenkin selvää, että yleisö etsii tietoa tarpeeseen ja tietoa etsitään sieltä, missä muutenkin asioidaan. Tämä on hyvä pitää mielessä viestintää suunniteltaessa.

Mitä hyötyä yleisölle on viestistä?

Viestinnällä ja myynnillä on usein yhteinen lähtökohta. Vastaanottajalle pitää olla selvää, mitä hyötyä tai merkitystä viestillä on juuri hänelle. Pelkkä organisaation tarve kertoa asiasta ei vielä tee siitä vastaanottajalle kiinnostavaa tai tärkeää. Siksi kannattaa muistaa aina kysyä: Miksi tämä asia on vastaanottajalle tärkeä? Mitä hyötyä tämän tietämisestä on?

Kanava on väline. Tavoittaminen ratkaisee.

Lopulta olennaista on, tavoittiko viesti oikean yleisön, löytyikö tieto silloin, kun sitä tarvittiin ja ymmärsikö vastaanottaja, mitä asia tarkoittaa.

Avoimuus rakentaa luottamusta vasta silloin, kun viestintä lisää ymmärrystä ja tekee toiminnan perusteet näkyviksi.

Artikkeli Julkaistu tieto ei vielä ole tavoitettua tietoa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.