Viime lauantain Ylen Ykkösaamu innoitti kirjoittamaan tämän tekstin avoimuudesta, luottamuksesta ja viestinnän tavoittavuudesta.
Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten puhui keskustelussa avoimuuden merkityksestä ja siitä, miten tärkeää on avata oman organisaation toiminnan taustoja yleisölle. Se lisää luottamusta ja avoimuutta. Hän nosti esiin myös kiinnostavan ajatuksen: lopulta on toissijaista, minkä kanavan kautta sisällöt välitetään. Olennaista on, että ne tavoittavat yleisön. Nämä kaksi asiaa liittyvät vahvasti yhteen.
Avoimuus ei toteudu sillä, että tieto on julkaistu jossain. Olennaista on, että yleisö löytää ja ymmärtää tiedon sekä hahmottaa, mitä tehdään, miksi tehdään ja mitä se tarkoittaa.
Myös keskeneräisistä asioista on syytä viestiä. Valmistelusta, vaihtoehdoista ja ratkaisujen perusteluista voi kertoa, vaikka kaikkea ei vielä tiedettäisi. Asioista kannattaa kertoa heti, kun ne ovat tiedossa. Aito avoimuus ehkäisee väärinkäsityksiä ja vahvistaa luottamusta.
Ovatko kanavat tärkeämpiä organisaatiolle kuin yleisölle?
Viestintää ei pidä rakentaa kanavien mukaan. Lähtökohtana pitää olla se, mitä tietoa yleisö tarvitsee ja mikä on sille merkityksellistä. Organisaatio tarkastelee viestintää helposti kanavien kautta.
Verkkosivut, sosiaalinen media ja uutiskirjeet muodostavat usein suunnitelman rungon. On kuitenkin selvää, että yleisö etsii tietoa tarpeeseen ja tietoa etsitään sieltä, missä muutenkin asioidaan. Tämä on hyvä pitää mielessä viestintää suunniteltaessa.
Mitä hyötyä yleisölle on viestistä?
Viestinnällä ja myynnillä on usein yhteinen lähtökohta. Vastaanottajalle pitää olla selvää, mitä hyötyä tai merkitystä viestillä on juuri hänelle. Pelkkä organisaation tarve kertoa asiasta ei vielä tee siitä vastaanottajalle kiinnostavaa tai tärkeää. Siksi kannattaa muistaa aina kysyä: Miksi tämä asia on vastaanottajalle tärkeä? Mitä hyötyä tämän tietämisestä on?
Kanava on väline. Tavoittaminen ratkaisee.
Lopulta olennaista on, tavoittiko viesti oikean yleisön, löytyikö tieto silloin, kun sitä tarvittiin ja ymmärsikö vastaanottaja, mitä asia tarkoittaa.
Avoimuus rakentaa luottamusta vasta silloin, kun viestintä lisää ymmärrystä ja tekee toiminnan perusteet näkyviksi.