Ylen jutussa (16.2.2026) työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos totesi: “Työhyvinvointi syntyy työssä. Se syntyy siitä, että työ sujuu ja että siinä on mahdollisuudet onnistua.”

Ja Suomen Yrittäjien Vaikuttajafoorumin yhdessä puheenvuorossa pidettiin lähes uutena oivalluksena sitä, että työpaikalla pitäisi kannustaa, käyttäytyä asiallisesti ja auttaa työkavereita.

Työhyvinvointi syntyy arjessa työn sujuvuudesta ja hyvästä työilmapiiristä.

Silti peruskäytöstavat tuntuvat joskus kehittämisteemalta, vaikka niiden pitäisi olla itsestäänselvä osa arkea, jossa viestitään aidosti avoimesti toinen toistaan kunnioittaen.

Totuus kuitenkin on, etteivät hyvät käytöstavat ole kaikkialla itsestäänselviä. Sen kertovat osaltaan pahoinvointi, uupuminen ja pahimmillaan pelko. Jos työpaikalla ei uskalla puhua, kysyä tai olla eri mieltä ilman, että leimautuu hankalaksi. Perusta ei ole kunnossa.

Ilmapiiri, jossa ei uskalleta kysyä, kyseenalaistaa tai tuoda esiin eriäviä näkemyksiä, ei synny tyhjästä. Se rakentuu rakenteista, johtamisesta ja ennen kaikkea tavasta viestiä, kuten siitä, miten tieto kulkee johdon ja työntekijöiden välillä sekä kollegojen kesken.

Viestinnän on oltava selkeää ja johdonmukaista.

Siksi on olennaista, mitä Roos nosti esiin: työhyvinvointia parannetaan usein väärästä päästä. Keskitytään yksilöön, vaikka haasteet ovat työn organisoinnissa ja johtamisessa. Työuupumus nähdään helposti yksilön heikkoutena, vaikka taustalla on kokemus siitä, ettei omaan työhön voi vaikuttaa.

Johtaminen näkyy arjessa viestintänä,

Johtaminen näkyy arjessa viestintänä, kuten siinä, miten tavoitteet asetetaan, miten työ organisoidaan miten päätökset perustellaan ja miten palautetta annetaan sekä siinä, voiko kysyä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa.

Mikäli viestintä on epäselvää tai yksisuuntaista, syntyy epävarmuutta. Epävarmuus murentaa luottamusta. Ilman luottamusta työ kuormittaa yllättävän paljon, enemmän kuin sen pitäisi.

Lopulta arjen on toimittava

Intranet, kyselyt, kehittämispäivät ja työsuhde-edut voivat tukea arkea. Mutta lopulta arjen on toimittava. Jos arki tökkii, mikään työkalu ei sitä korjaa. Avoin, yhdenvertaisuuteen ja kunnioitukseen perustuva viestintä on se, mikä saa arjen toimimaan.

Avoimuus, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus eivät saa jäädä strategian sanoiksi. Niiden on näyttävä arjessa, tavassa jakaa tietoa, reagoida kysymyksiin ja pitää kiinni sovitusta.

Avoimuus tarkoittaa myös erilaisuuden hyväksymistä.

Emme kaikki ajattele, kysy tai ilmaise itseämme samalla tavalla. Se ei ole uhka, vaan voimavara. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta, vaan tasavertaista kohtelua.

Työhyvinvointi rakentuu johtamisesta, arjen rakenteista ja käyttäytymisestä. Ennen kaikkea tavasta puhua toisille. Siksi kysymys on yksinkertainen: Miten teillä puhutaan?

Artikkeli Työpaikan sujuva arki on oikeanlaista viestintää – Miten teillä puhutaan? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Maineen rakentajat

Asiakaskohtaaminen ei ole irrallinen hetki, vaan osa ketjua, jossa jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Jos asiakas joutuu taistelemaan vastauksia saadakseen, se muistetaan pitkään. Päätökset, joita ei avata läpinäkyvästi, synnyttävät epäluottamusta.

Työyhteisön hyvinvointi näkyy myös ulospäin. Huono ilmapiiri kantautuu someen ja puskaradioihin herkemmin kuin usein ymmärretään. Maine rakentuu pienistä, toistuvista asioista — ei kampanjoista vaan arjen käytännöistä.

Some peilinä

Sosiaalinen media toimii maineen peilinä. Usein valitettavan armottomasti. Taustalla on kokemus, jossa ei tultu kuulluksi. Odotus, johon ei vastattu. Tilanne, joka hoidettiin teknisesti oikein mutta mutta asiakaskohtaaminen huonosti.

Asiakastilanteissa on hyvä muistaa, että tunne on aina kokijalleen totta.
Me olemme kaikki erilaisia.

Dosentti Elisa Juholin, yksi Suomen johtavista viestinnän asiantuntijoista, kiteyttää asian osuvasti:
”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.”

Ennakoiva maineenhallinta ei ole kriisiviestinnän harjoittelua. Se on arjen viestintää, läpinäkyvyyttä ja kykyä katsoa aidosti peiliin. Maine ei vaadi virheettömyyttä, vaan rehellisyyttä. Virheitä siedetään, jos ne myönnetään ja korjataan. Sitä ei siedetä, että vähätellään, vaietaan tai paetaan vastuuta.

Ihmismäinen organisaatio

Olisiko hyvä maine sitä, että organisaatio uskaltaa olla ihminen? Keskeneräinen, mutta johdonmukainen. Selkeä, mutta kuunteleva.

Lopulta maineenhallinnassa on kyse yhdestä asiasta: mitä meistä puhutaan silloin, kun emme itse ole paikalla.

• Kun arki on kunnossa, viestintä on avointa ja ajantasaista.
• Kun päätöksenteko on avointa, se kestää myös kritiikin.
• Kun työyhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena.

Maine syntyy siitä, että perusasiat tehdään hyvin joka päivä. Se näkyy ulospäin. Aina.

Artikkeli Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Työyhteisöviestintä on mikroviestintää. Se on pieniä, toistuvia tekoja, joista arki rakentuu. Yksittäinen viesti harvoin kaataa tai pelastaa mitään, mutta viestinnän tapa ja ajoitus vaikuttavat joka päivä.

Kun tieto tulee ajoissa, ihmiset kokevat olevansa mukana. Kun sitä pantataan, ulkopuolisuus hiipii nopeasti.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole tähtitiedettä. Se vaatii harkintaa ja tilannetajua. Mikä auttaa toista onnistumaan? Mikä tuo varmuutta. Millainen työyhteisö tuntuu hyvältä olla.

Arjen viestintä on myös arvostuksen näyttämistä. Kun onnistumiset sanotaan ääneen, ne alkavat toistua.

Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, sitoutuminen vahvistuu.

Se näkyy suoraan työhyvinvoinnissa, työn sujuvuudessa ja tuloksissa. Useimmiten kyse ei ole tahdosta vaan ajanhallinnasta. Arjen kiire vie suunnitelmallisuuden ja oletukset korvaavat keskustelun. Silloin pienetkin väärinymmärrykset kasvavat turhaan isoiksi.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole jatkuvaa puhumista. Se on oikeita asioita, oikeaan aikaan, ymmärrettävästi ja inhimillisesti. Viestintää, joka keventää työpäivää, ei kuormita sitä.

Toimiva arki ei synny sattumalta. Se rakennetaan. Jos työyhteisöviestintä kaipaa sparrausta tai valmennusta, siihen kannattaa tarttua ajoissa.

Tarvitsetko apua työyhteisöviestintään? Ota yhteyttä!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi
www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi 

Artikkeli Työyhteisön ilmapiiriä ei ratkaista strategiadioissa vaan tavallisena tiistaina julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Vahvista luottamusta viestinnällä

Luottamus on vaikuttavan kuntaviestinnän perusta. Kuntalaiset haluavat luotettavaa ja ajankohtaista tietoa päätöksenteosta, palveluista ja tapahtumista. Yrittäjät ja yhteistyökumppanit kaipaavat aitoa yhteistyötä, joka vahvistaa kunnan hyvinvointia ja elinvoimaa. Luottamus kaikkien osapuolten välillä syntyy yhteistyöstä ja läpinäkyvyydestä. Avoin ja tehokas viestintä on luottamuksen perusta.

Kannusta osallistumaan ja vaikuttamaan

Kuntaviestintä ei ole vain tiedon välittämistä, vaan se aktivoi osallistumaan ja vaikuttamaan. Osallisuutta edistetään esimerkiksi järjestämällä avoimia aluetilaisuuksia, kyselyjä ja keskustelufoorumeja. Vahvaa yhteisöllisyyttä lisää se, että kuntalaiset, yritykset ja yhteistyökumppanit kokevat tulevansa kuulluiksi. Tämä luo positiivista kuntakuvaa sekä kunnan sisällä että kunnasta ulospäin.

Tuo esiin muutosvoimaa

Vaikuttava kuntaviestintä edistää muutosta. Se herättää keskustelua ja tuo esiin kysymyksiä, jotka vaativat ratkaisuja. Tehokas viestintä päätöksenteon valmisteluvaiheessa helpottaa päätöksentekoa ja edistää uudistuksia kunnassa viestimällä muutoksista, ratkaisuista tai uusista toiminnoista. Avoimuus päätöksenteossa auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään päätöksentekoprosessia. Näin lisätään luottamusta toimijoiden kesken, päätöksenteko tehostuu ja mahdollinen muutosvastarinta vähenee.

Yhteenveto

Kuntaviestintä on kriittinen elementti kunnan toiminnassa. Se luo perustan luottamukselle, yhteistyölle, yhteisöllisyydelle ja muutokselle. Selkeä ja avoin viestintä vähentää epävarmuutta, edistää positiivista suhtautumista sekä luo turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiriä kunnan, sen yhteistyökumppaneiden ja päättäjien välille. Parhaimmillaan viestintä vahvistaa kunnan mainetta ja imagoa ja kasvattaa potentiaalisten asukkaiden, yrittäjien ja matkailijoiden kiinnostusta. Kunnasta tulee houkutteleva.

Artikkeli Kuntaviestinnän vaikuttavuus – yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja muutosvoimaa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli KUTSU WEBINAARIIN: Päätösviestintä – Avoimuutta, vaikuttavuutta, vuorovaikutusta julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Hyvinvointialueet aloittivat, kunnat uudistuvat.

• Millaista on muutosviestintä?
• Miten hyvinvointialue viestii ja mitä odottaa kunnilta?
• Miten kunta viestii ja mitä odottaa hyvinvointialueelta?

Keskustelijoina:

Hyvinvointialueilta:
Viestintäjohtaja Petteri Alanko Pohjois-Savon hyvinvointialue
Viestintäjohtaja Maria Roos, Varha (Varsinais-Suomen hyvinvointialue)

Kunnista:
Viestintäpäällikkö Teija Järvelä, Salon kaupunki
Viestintä- ja markkinointipäällikkö Milla Kahelin, Siilinjärven kunta

Webinaari on vuorovaikutteinen ja loppuun varataan aikaa keskustelulle.

Moderaattorina toimii työelämäprofessori Riitta Monto.

Sitovat ilmoittautumiset tästä!

Lähetämme ilmoittautuneille osallistumislinkin maanantaina 24.4.

Webinaari on tarkoitettu julkisen sektorin viestijöille ja se on maksuton.

Artikkeli WEBINAARI: Muutos haastaa viestinnän – Millaista on hyvinvointialueiden ja kuntien tehokas viestintä 2023? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Äkkiseltään voisi ajatella, että kunta jatkaa omalla ladullaan, ja rinnalle on tullut uusi foorumi. No big deal. Ihan näin ei kuitenkaan ole, sillä kuntien budjetista saattoi siirtyä hyvinvointialueille jopa kaksi kolmasosaa. Yhteensä hyvinvointialueiden kautta liikkuu rahaa tänä vuonna yli 22 miljardia euroa. On siis selvää, että muutoksella on vaikutusta myös valtuustojen toimintaan. Kunnan tehtävät ovat vähentyneet, ja kärkkäimmissä keskusteluissa on jopa kyseenalaistettu kunnan olemassaolo uudistuksen jälkeen.

Viestinnällisesti katsottuna muutos on tuonut kunnille myös mahdollisuuden. Hyvinvointialueiden valtuustojen asiat kiinnostavat niin äänestäjiä kuin mediaakin, ja parhaassa tapauksessa kiinnostus myös muuta päätöksentekoa kohtaan kasvaa. Sama ilmiö on nähtävissä monella toimialalla – kun yksi brändi herättää kuluttajien kiinnostuksen, kasvaa myös kilpailijoiden kysyntä.

Ihmisten tiedonjano uudistusta kohtaan on ollut valtavaa. Viime tammikuun aluevaalien alla äänestäjät eivät vielä ehkä aivan täysin tienneet mistä äänestivät, joten päättäjillä on ollut aiempaa suurempi tarve kertoa, miten aluevaltuutettuina asukkaiden etua ajavat. Kunnallisvaaleja on järjestetty vuodesta 1907 alkaen, joten sillä puolella konsepti on tuttu ja asiat ovat usein kulkeneet samoja uria jo vuosien ajan.

Mitä mahdollisuuksia muutos on siis tuonut tullessaan? Ainakin tarpeen tehdä asioita toisin. Ihmiset odottavat uusilta hyvinvointialueilta enemmän kuin vain nettisivuille julkaistun esityslistan ja pöytäkirjan. Kokousten striimaus on jo niin tavallista, että sillä ei vielä pitkälle päästä. Kun päätöksenteon mekanismit ovat uusia, pitää asioita avata enemmän. Myös asioiden laajuus on uutta, nykyään asukkaan on vaikea hahmottaa miten koko hyvinvointialueen laajuiset päätökset näkyvät juuri hänen arjessaan. Parhaimmillaan uusi tilanne ajaa hyvinvointialueiden valtuustot kertomaan päätöksistä uudella tavalla, eikä tyytymään lain säätämiin vähimmäisvaatimuksiin päätöksenteon läpinäkyvyydestä.

Itse toimin valmistelijana hyvinvointialueemme viestinnässä, ja pääsin puhumaan viestinnästä myös vastavalituille valtuutetuille viime kesänä. Kävimme läpi mm. päätösviestinnän prosessia, joka oli monelle tarpeellinen, joskin valtaosalle tuttu kuntapolitiikasta. Eniten kiinnostusta kuitenkin herätti keskustelu uusista tavoista viestiä valtuuston toiminnasta. Heiteltiin mm. ajatuksia ”valtuustolähettiläästä”, joka kertoisi kansan kielellä mistä päätöksissä on kyse, mihin se vaikuttaa ja mitä kaikkea päätöksen taustalla on.

Miksi tämä sitten kiinnostaisi kuntien viestijöitä, jotka ovat juuri saaneet siivottua sotetiedottamisen pois työpöydältään? Siksi, että samalla kun hyvinvointialueiden valtuustot luovat uusia tapoja viestiä toiminnastaan, nousee rima myös kuntien valtuustojen viestinnälle. Tuttu tapa ei kohta ehkä olekaan enää riittävä.

Toivon todella, että hyvinvointialueuudistus ei muuta pelkästään tapoja järjestää alueiden palveluita, vaan se uudistaa myös tavat viestiä asioiden takana olevista päätöksistä. Kukaan ei sitä välttämättä osaa vaatia, mutta toivottavasti osaamme sen kuitenkin itse mahdollistaa. Olit sitten viestijä, virkamies tai luottamushenkilö, haasta itsesi muutoksen keskellä, ja mieti miten sinä voisit olla luomassa muutoksen keskellä uusia tapoja viestiä. Nostetaan yhdessä rimaa, ja haastetaan toisemme luomaan yhä avoimempaa päätösviestintää.

Kirjoittaja: Petteri Alanko, julkisen viestinnän moniottelija

Artikkeli Hyvinvointialueet kuntaviestinnän rimaa nostamassa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.