Dokumentista irrotetun videoklipin perusteella pääministeri vaikuttaa epäkohteliaalta. Moni tuohtui ja ryhtyi välittömästi tapakasvattajaksi. 

Kohtelias sisältöpäällikkö sen sijaan kysyttäessä totesi, ettei muista tilanteessa mitään erityistä. Vaikka moni pahoitti mielensä hänen puolestaan, hän itse ei. 

Tunnistin tilanteen. Olen toimittajana nähnyt, miten karismaattisen esiintyjän säteily syttyy ja sammuu tv-studiossa yhtä aikaa lähetysvalon kanssa.  

Kokemus sekin, miten arvonsa tunteva johtaja ärsyyntyy vääränlaisista kysymyksistä niin, että haastatteluaika uhkaa päättyä saman tien.  

Olennaista kuitenkin on, että haastattelu jatkuu ja vastaukset saadaan. Työt hoidetaan puolin ja toisin, vaikkei tunnelma kovin leppoisa olisikaan. 

Vaikka kulisseissa esiin on tullut muutakin kuin harkittu rooli, en näkemäni perusteella pidä silotellumpaa julkikuvaa epäaitona. Keskittyminen vaatii hetkensä. 

Mediakohtaamiseen voi liittyä paineita, joista toimittaja ei tiedä. 

Ongelma syntyy silloin, kun vastuullinen henkilö ei vastaa kysymyksiin. 

Suurennuslasin alla voi olla tukalaa, mutta 
vallankäyttäjän on syytä vastata yleisölle. 

Virheiden sattuessa johtajan pitää olla alaisen selkänoja ja tuki, ei toisinpäin. Millaisessa työyhteisössä johtaja jättää alaisen kriisitilanteessa yksin vastaamaan medialle? 

Ikävän uutisen paljastuessa on toisinaan havainnut, miten vaikeasti tavoitettavia jotkut asemansa puolesta vastuulliset ovat. Soittoihin, teksti- tai Whatsapp-viesteihin ei vastata, ja sähköpostit katoavat avaruuteen. 

Johtopäätös: asemaan kiinteästi liittyvä vastuu on päässyt unohtumaan. 

Kuntavaalien alla ehdokkaat kertovat mielellään tavoitteistaan ja lähestyvät mediaa. Aktiivisuus on arvokasta, kunhan poliitikko vastaa myös silloin, kun toimittajalla on jotakin yllättävää kysyttävää. 

Joskus viranhaltija tai luottamushenkilö ei suostu vastaamaan tietyn toimittajan tai tietyn median haastattelupyyntöön. Mahtaako hän vastata silloinkaan, jos yksittäinen asukas perää syytä epäkohtaan? Epäilen. 

Suomessa on eletty vuosi koronakurimuksessa. Se koettelee kärsivällisimmänkin hermoja.

Päättäjät eivät voi vetäytyä vastuusta. Ratkaisuja täytyy tehdä ja perustella yhä uudelleen, vaikka kritiikkiä tulee ovista ja ikkunoista, mediassa ja somessa. 

KRIISIVIESTINNÄN ABC 

1. Kun media lähestyy, ole tavoitettavissa. 
2. Vastaa myös ikäviin kysymyksiin. 
3. Jos et tiedä, ota selvää ja palaa asiaan. 

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Tutustu Teijan ja Riitan Kriisiviestintä ja maineenhallinta -koulutukseen 18.3.2021. Se on osa Kuntaviestijä 1.0 -koulutusohjelmaa, mutta voit myös osallistua vain tähän koulutusjaksoon. 

Huom! Kuntaviestijä 2.0 alkaa 28.4.2021.
Tutustu koulutukseen ja ilmoittaudu!

Artikkeli Kulisseissa saa kolista, kunhan toimittaja pääsee kysymään ja vallankäyttäjä vastaa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Palautteen kirjo kuulostaa tutulta, vaikka oman kokemukseni mukaan haastateltavan puoluekannalla ei välttämättä ole väliä.

Olen vetänyt vaalitenttejä radion, television ja sanomalehden toimittajana. Ärhäkimpien palautteenantajien mukaan omaa ehdokasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja toisen puolueen ehdokasta silkkihansikkain. Näin siitä huolimatta, että jokaiselle on kohdistettu sama kysymys ja vastauksen mitta on kaikille sama määrä minuutteja tai merkkejä mediasta riippuen.

Poliitikot ja toimittajat ovat tottuneet palautteeseen. Asiallista kritiikkiä kannattaa kuunnella. Myös tuohtuneessa moitteessa voi olla ajatusta. Asiattomuuksia ei pidä jäädä miettimään. 

Avoimuus on 2020-luvulla välttämätöntä vaikkei aina helppoa. En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono. Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Media tuo esiin epäkohtia ja hakee vastauksia. Toimittajan ikävä kysymys voi johtua juuri siitä, ettei vastausta ongelmaan ole aiemmin saatu. Mediaa pakoileva viranhaltija ja luottamushenkilö tuskin on kansalaistenkaan tavoitettavissa.

En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono.
Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Jos haluaa vaikuttaa, julkiseen keskusteluun kannattaa osallistua. Asiansa hallitseva pääsee tekemään uusia avauksia. Ongelmatilanteessa on mahdollista perustella ikävää ratkaisua ja huhuilta voi katkaista siivet. Media selvittää, pitävätkö faktat paikkansa.

Jos media – hyvässä tai pahassa – kiinnostuu, tilaisuuteen on syytä tarttua. Jos aihe herättää tunteita, palautetta tulee, mutta sitä ei pidä pelästyä.

Kokenut ei vähästä hätkähdä, eikä muidenkaan tarvitse. Ja kuten Seija Vaaherkumpu Twitter-ketjussa myös totesi: kehujakin tuli.

Viisi vinkkiä haastatteluun

1. Mieti, mitä on tärkeintä tuoda esiin ja mikä on sinun näkemyksesi.
2. Perustele mielipiteesi faktoilla.
3. Vastaa hankaliin kysymyksiin. Jos et tiedä, ota selvää.
4. Ymmärrä, että jutun näkökulman valitsee aina toimittaja.
5. Älä pelästy palautetta. Yritä nähdä, mikä siinä on olennaista.

Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Älä pelästy palautetta – jos haluat vaikuttaa, osallistu keskusteluun julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.