Olemme eläneet pitkään hyvin erikoista ja turvatonta aikaa. Ensin meitä kuritti korona, joka tosin ei ole vieläkään helpottanut. Nyt ajatuksemme ovat Ukrainan tilanteessa. Seuraamme, jopa pelonsekaisin tuntein, Venäjän järkyttävää hyökkäystä Ukrainaan ja mietimme, mitä siitä seuraa.

Toisaalta olemme saaneet nähdä, miten nopeasti Eurooppa on yhtenäisesti ja päättäväisesti toiminut rauhan ja ihmisyyden puolesta. EU näytti voimansa niin, että tunnemme olevamme osa Eurooppaa, joka toimii yhdessä.

Yhteistyö, suvaitsevaisuus ja yhteisvastuu ovat ne opit, mitkä tästä ajasta on syytä muistaa. Myös hyvinvointialueiden rakentamisessa tarvitaan vahvaa ja rakentavaa poliitikkojen, puolueiden ja kuntien yhteistyötä. Muistetaan siis sanonta: ”Kaikki ihmistyö on yhteistyötä.” (Eemil Setälä 1864-1935)

Miten toimia jatkossa, kun yli puolet kuntien palveluista ja budjetista siirtyy hyvinvointialueille? Tarvitaan kuntien välistä avointa ja aitoa yhteistyötä. Kunnat tarvitsevat toisiaan jatkossa yhä enemmän. On mietittävä, miten vahvistaa lähialuetta, seutukuntaa, tekemällä asioita yhdessä ja kehittämällä uusia toimintamalleja.

Esimerkiksi Turku ja sen kehyskunnat Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Rusko tiivistävät yhteistyötä perustamalla kuntayhtymän. Turun kaupunkiseutu haluaa tuottaa helpommin saavutettavia palveluita kustannustehokkaammin. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä, työllisyyspalveluissa, asumisessa, matkailussa, elinkeinopalveluissa ja osaavan työvoiman löytämisessä.

Turun kaupunkiseudun malli, on yksi tapa tehdä yhteistyötä kuntien välillä. Tuskinpa hyvään yhteistyöhön välttämättä kovin byrokraattista organisaatiota tarvitaan. Pääasia on tehdä yhteistyötä kullakin alueella sopivasti, joustavasti ja tehokkaasti.

Suunnitelmallinen ja rakentava yhteistyö kuntien välillä lisää avointa keskusteluilmapiiriä, rohkeutta luoda uutta ja kehittää vanhaa. Kuntien omat vahvuudet tulevat paremmin esiin. Parhaimmillaan asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien usko tulevaan vahvistuu ja alueen kiinnostavuus ja elinvoima kasvaa.

Yhteistyössä pätevät samat lainalaisuudet kuin viestinnässä: avoimuus, suvaitsevaisuus, kuunteleminen, tavoitteellisuus ja osallistaminen. Parhaat toimintamallit saadaan aikaan, kun eri tahot yhdistävät voimansa. Kun kaikki saavat vaikuttaa, voi syntyä yllättäviä ratkaisuja. Kannustan rohkeisiin avauksiin.

Artikkeli Aito yhteistyö on alueiden voimavara julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Palautteen kirjo kuulostaa tutulta, vaikka oman kokemukseni mukaan haastateltavan puoluekannalla ei välttämättä ole väliä.

Olen vetänyt vaalitenttejä radion, television ja sanomalehden toimittajana. Ärhäkimpien palautteenantajien mukaan omaa ehdokasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja toisen puolueen ehdokasta silkkihansikkain. Näin siitä huolimatta, että jokaiselle on kohdistettu sama kysymys ja vastauksen mitta on kaikille sama määrä minuutteja tai merkkejä mediasta riippuen.

Poliitikot ja toimittajat ovat tottuneet palautteeseen. Asiallista kritiikkiä kannattaa kuunnella. Myös tuohtuneessa moitteessa voi olla ajatusta. Asiattomuuksia ei pidä jäädä miettimään. 

Avoimuus on 2020-luvulla välttämätöntä vaikkei aina helppoa. En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono. Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Media tuo esiin epäkohtia ja hakee vastauksia. Toimittajan ikävä kysymys voi johtua juuri siitä, ettei vastausta ongelmaan ole aiemmin saatu. Mediaa pakoileva viranhaltija ja luottamushenkilö tuskin on kansalaistenkaan tavoitettavissa.

En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono.
Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Jos haluaa vaikuttaa, julkiseen keskusteluun kannattaa osallistua. Asiansa hallitseva pääsee tekemään uusia avauksia. Ongelmatilanteessa on mahdollista perustella ikävää ratkaisua ja huhuilta voi katkaista siivet. Media selvittää, pitävätkö faktat paikkansa.

Jos media – hyvässä tai pahassa – kiinnostuu, tilaisuuteen on syytä tarttua. Jos aihe herättää tunteita, palautetta tulee, mutta sitä ei pidä pelästyä.

Kokenut ei vähästä hätkähdä, eikä muidenkaan tarvitse. Ja kuten Seija Vaaherkumpu Twitter-ketjussa myös totesi: kehujakin tuli.

Viisi vinkkiä haastatteluun

1. Mieti, mitä on tärkeintä tuoda esiin ja mikä on sinun näkemyksesi.
2. Perustele mielipiteesi faktoilla.
3. Vastaa hankaliin kysymyksiin. Jos et tiedä, ota selvää.
4. Ymmärrä, että jutun näkökulman valitsee aina toimittaja.
5. Älä pelästy palautetta. Yritä nähdä, mikä siinä on olennaista.

Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Älä pelästy palautetta – jos haluat vaikuttaa, osallistu keskusteluun julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.