Artikkeli KUTSU WEBINAARIIN: Päätösviestintä – Avoimuutta, vaikuttavuutta, vuorovaikutusta julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kuntaviestijä on uusi palvelu modernin julkisen viestinnän tekijöille. Kuntaviestija.fi on suunniteltu viestintää päätyökseen tekeville ja niille, joille viestintä on osa muuta toimenkuvaa.

Kuntaviestija.fi tarjoaa mikrokoulutuksia videoina ja podcasteina, julkaisee mediaa ja viestintää käsitteleviä blogeja sekä jakaa onnistuneen kuntaviestinnän parhaita vinkkejä. Palvelussa on julkinen, kaikille avoin osio ja palvelun jäsenille oma kustannustehokas paketti.

Kuntaviestijä vastaa julkisen viestinnän tarpeisiin nykyaikaisin keinoin. Tiistaisin läpi vuoden palvelussa toimiva Kuntaviestijä PopUp auttaa ratkaisemaan kuntaviestijöiden akuutteja kysymyksiä henkilökohtaisesti joka viikko.

Pop-Upin ja mikrokoulutusten lisäksi jäsenpakettiin kuuluu julkisen alan viestijöille räätälöity sosiaalisen median ajankohtaiskatsaus joka kuukausi sekä kolme viestintäsuunnitelmaan keskittyvää työpajaa vuosittain.

Median, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kohtaamispaikaksi kehitetty Kuntaviestija.fi kannustaa vuoropuheluun. Kuntaraati tuo kuntien näkemyksiä julkiseen keskusteluun. Jokaisessa raadissa on mukana kolme kuntavaikuttajaa.

Ensimmäisessä Kuntaraadissa Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi, Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen ja Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kertovat, miten kunnat saadaan uudistumaan. Tiedon avoimuuden puolesta puhuvat johtajat liputtavat päättäjien ja asukkaiden tiiviimmän yhteistyön puolesta ja korostavat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteisen tilannekuvan tärkeyttä.

Uuden palvelun on kehittänyt kuntaviestintään erikoistunut iTello Oy.

“Oman toimintani kautta olen pitkään perehtynyt kuntien viestintätarpeisiin. Avoimen viestinnän kehittämiseen kunnissa on voimakas tahto, mutta siihen tarvitaan myös ulkopuolista tukea ja sparrausta jatkuvasti muuttuvassa viestintäympäristössä”, kertoo viestintäyrittäjä Teija Leino, jolla on pitkä kokemus yli 40 kunnan viestintäkoulutuksista.

Kuntaviestijä järjestää jäsenilleen myös räätälöityjä teemakoulutuksia ja työpajoja. Palvelulta voi tilata apua omin tapahtumiin (paneelit, mediatilaisuudet, seminaarit) tai vaikka some- ja mediaseurantaan, ja aina Kuntaviestijän jäsenhintaan.

Aktiivisen vuorovaikutuksen puolesta puhuva palvelu tarjoaa keskustelufoorumin sekä avoimella alustalla suurelle yleisölle että luottamuksellisesti Kuntaviestija.fi-palvelun jäsenille.

Kuntaviestijä.fi lanseerattiin 11.10.2022.

Kysy lisää Teijalta puh. 050 5688710 tai teija.leino@itello.fi

Artikkeli Kuntaviestijä avattiin 11.10.2022 julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kuntabarometri paljastaa yrittäjien kokemuksia oman kunnan toiminnasta. Yritykset odottavat koulutuksen tuottavan osaavaa työvoimaa. Oman alueen vetovoimaisuutta toivotaan kehitettävän monin eri tavoin. Kiteytettynä: jos elinkeinopolitiikka on ajan tasalla ja tulevaisuuteen suuntautuvaa, kunta kiinnostaa uusia yrityksiä. Menestyvä kunta taas vetää puoleensa uusia asukkaita. Yrittäjien parhaiksi arvioimat paikkakunnat olivat omissa sarjoissaan Seinäjoki, Lieto sekä Marttila.

Runsaasti kannatusta huhtikuun kyselyssä sai väite: Soten jälkeen kunnan tulee keskittyä yleiseen elinvoimasta huolehtimiseen. Elinvoiman ja vetovoiman kehittymistä selvitettiin alkuvuodesta myös seutukaupungeissa. Vetovoiman kannalta erityisen merkittäväksi todettiin aktiivinen viestintä.

Mielikuvista on matkaa tekoihin, eikä asukas tai yritys automaattisesti vaihda paikkakuntaa. Seutukaupunkiselvitys päättelee laajaan aineistoon perustuen: mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisempi. 

Koronapandemia on herättänyt suurissa kaupungeissa asuvia miettimään, voisiko asuinpaikka vaihtua pienempään, Muuttovetovoimaisimpina seutukaupunkeina mainittiin Rauma, Kalajoki, Iisalmi ja Kristiinankaupunki. Suuremmissa kaupungeissa tieto ehkä synnyttää pohdinnan, miten saada nykyasukkaat kiinnittymään vanhaan kotikaupunkiin tiukemmin ja tyytyväisinä. 

”Nykyaikainen, menestyvä kunta toimii kaikilla tasoillaan aktiivisen avoimesti.”

Tutkittua tietoa on, mutta osataanko sitä käyttää? Liisa Jurmu kuvaa tuoreessa väitöskirjassaan, miten kunnat toimivat edelleen liikaa vanhan kaavan mukaan. Toimintakulttuurin uudistus on jäänyt vaille riittävää huomiota: asiantuntijoiden käyttö on satunnaista, yhteistyö lähtee hallinnosta ja uusia kumppanuuksia luodaan vanhojen rakenteiden päälle. 

Viestinnän merkitys nousee vahvasti esiin Jurmun tutkimuksessa, sillä uusien arvokkaiden verkostojen luomiseksi tarvitaan parempaa vuorovaikutusta. 

Kiinnostaako ostolaskudata? Jos ei, kannattaa kiinnostua. Ostolaskudata nimittäin näyttää, mihin julkista rahaa käytetään. Avoin tieto hankinnoista palvelee luonnollisesti kilpailevia yrittäjiä, mutta rahankäytön seuranta on tärkeää myös asukkaille.

Vaikka ostolaskutietojen avaaminen vahvistaa demokratiaa, läheskään kaikki kunnat eivät sitä tee.  Avoimen viestinnän aikana kannattaa kysyä, miksi.

Avoimuutta korostavat kaikki, mutta käytännöt ontuvat. Räikeimmissä tapauksissa tietoa salataan tarkoituksellisesti. Julkisuuslaki takaa, että jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta,

Paljon jää yhä pimentoon, vaikka laki sanoo kannustavasti: viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti.

Loppuun vinkki Liisa Jurmun tutkimusta mukaellen. Sopii kaikille, jotka haluavat kehittää organisaatiotaan paremmaksi: Uudistumisen kannalta tärkeitä ovat omaa ja yhteisön toimintaa arvioimaan kykenevät ihmiset, jotka pyrkivät muuttamaan myös näkymättömiä vanhoja rakenteita ja toimintamalleja.

Näkymätön saadaan näkyväksi ja arvioitavaksi vain avoimen keskustelun kautta.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. 

LUE LISÄÄ: 

LIISA JURMU: MILLAISELLA ASIANTUNTIJUUDELLA TULEVAISUUDEN KUNTA RAKENNETAAN? Väitöskirja 2021 Tampereen yliopisto 

SEUTUKAUPUNKIEN VETOVOIMATUTKIMUS 2022

SUOMEN YRITTÄJIEN KUNTABAROMETRI 2022

Artikkeli Kuntien uusi aika vaatii avointa viestintää, aitoa vuorovaikutusta ja vanhoista tavoista luopumista julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Poliittiseen debattiin on aina kuulunut vastustajan haastaminen. Jo nimitys vastustaja kertoo, että ollaan eri puolilla. 

Toisaalta politiikkaan ovat aina liittyneet ihailtavan luovat neuvottelut, joiden tuloksena syntynyttä sopua on katsomossa voinut vain ihmetellä. 

Vaikka toisin voisi luulla, poliittinen tila ei kapene toista ihmistä kunnioittavasta käytöksestä. 

Kärjistynyt keskustelukulttuuri on vähentänyt halua asettua ehdolle kuntavaaleissa. Suomen tietotoimiston (STT) maanantaisen uutisen mukaan joissain puolueissa jopa kolmasosa ehdolle kysytyistä on kieltäytynyt. Syynä liian negatiiviseksi koettu keskustelukulttuuri.  

Vihapuhe ja maalittaminen ovat aiempaa useammin syy olla asettumatta ehdolle tai jättää hakematta äänestäjiltä jatkovaltakirjaa. STT:n selvityksen mukaan Sdp:ssä, Vasemmistoliitossa, vihreissä, keskustassa, Rkp:ssa ja kokoomuksessa ilmiö tunnistetaan.  Suurimmista puolueista vain Perussuomalaisissa ja kristillisdemokraateissa ei havaittu vaikutusta ehdokashankintaan. 

Kuntapäättäjistä yhä useampi on kertonut, että halu osallistua julkiseen keskusteluun on vähentynyt. Kielteisestä ilmapiiristä on syytä olla huolissaan. 

Valtioneuvoston pari vuotta sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kuntapäättäjistä arvioi vihapuheen lisääntyneen. Ongelma on todellinen. 

Vaikka päättäjän on kyettävä sietämään asiallista kritiikkiä, luottamustehtävään ei sivutuotteena kuulu ahdistava julkisuus. 

Vihapuheen tutkimus on tärkeää. Kuratulvan lähteitä seuraamalla on selvitetty, että trollaajien määrä on pieni. Se tosin on laiha lohtu silloin, kun joutuu julman painostuksen kohteeksi. 
Kaikki ikäviä ilmaisuja somessa jakavat eivät tietoisesti pyri loukkaamaan. Osa toimii ajattelemattomasti ja kommentoi karummin kuin koskaan kasvokkain. Osa jakaa asiattomuuksia eteenpäin miettimättä, mitä mieltä on levittää tympeää tai pilkkaavaa viestiä. 

JOS HALUAA MUUTOSTA KESKUSTELUUN, KANNATTAA ALOITTAA OMASTA ILMAISUSTA. 

Vuosia sitten kuulin ruotsalaisen selvityksen siitä, miten ihmiset jakavat somessa halventavia viestejä kauhistellakseen kollektiivisesti niiden järkyttävää sisältöä. Halumme jakaa kokemuksia on inhimillinen. Joskus on tärkeää vahvistaa omaa näkemystä ja joskus on hauska huvittua yhdessä. Levittäessään, vaikka tuomiten, halveksuvia, jopa rasistisia mielipiteitä lisää kuitenkin samalla niiden vaikutusta. 

Ennen kuin lähettää viestin matkaan, kannattaa harkita: miksi jakaa sisältöä, jota pitää arveluttavana ja arvottomana. 

Keskustelukulttuurin pelisäännöt ja kohtuulliset käytöstavat toivottavasti ovat uusien valtuustojen asialistalla. Viimeistään nyt on havahduttava sanomaan ääneen, mikä on häirintää, julkiseen puheeseen sopimatonta tai kunniaa loukkaavaa. Sitoutuminen toisia kunnioittaviin käytäntöihin on arvokasta. 

Sanavalinnoilla jokainen voi vaikuttaa keskustelun sävyyn. Kieli voi olla värikästä silloinkin, kun pysyy asiassa. 

ANNA ARVO TOISELLE

1. Kunnioita ihmisarvoa.  

2. Älä mene henkilökohtaisuuksiin.

3. Pysy asiassa. Kritisoi tekoja, älä ihmistä.  

4. Kannusta parempaan, älä pilkkaa.

5. Älä jaa vihaviestejä eteenpäin.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Artikkeli Puhu sanoilla, joita itse haluat kuulla – kunnioitus on aliarvostettu hyve julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Somessa voi vahvistaa vanhoja yhteyksiä mutta luoda myös kokonaan uusia. Ammatillisesti luontevia kanavia ovat LinkedIn ja Twitter, joka on ollut erityisesti toimittajille jo vuosia kätevä tietolähde. Sen kautta voi seurata kotimaista ja kansainvälistä mediaa, kiinnostavia päättäjiä ja tutkijoita, äkillisiä uutistapahtumia tai työn kannalta tärkeitä erikoisaloja. 

Monesti asiantuntijoiden poliitikoista professoreihin ja viranhaltijoista toimitusjohtajiin kannattaa olla aktiivisesti läsnä myös Instagramissa uusien yleisöjen tavoittamiseksi. 

Olen löytänyt Twitteristä tietoa, monipuolisia näkemyksiä sekä hyviä haastateltavia, kolumnisteja ja sanavalmiita kommentaattoreita. Löytöjen joukossa on useita henkilöitä, joihin tuskin olisin törmännyt muuten. 

Nopeaan reagointiin kykenevän asiatuntijan ei kannata piilottaa osaamistaan vaan tuoda se esiin somevirrassa. Kuntapäättäjän tai viranhaltijan aktiivisuus parhaimmillaan vahvistaa paitsi henkilön omaa imagoa myös hänen edustamaansa yhteisöä. 

Asiattomuus ja pikaistuksissa heitetyt epäonnistuneet kommentit toki erottuvat nekin. Harkinta on hyve somessakin. 

Arkielämään liittyvät postaukset tuovat inhimillisen ulottuvuuden ammattiminään. 

Some sopii moneen. Reaaliaikainen kommentointi Twitterissä antaa piristävän lisän asiantuntijaseminaariin. Kun yleisön reaktioita voi lukea mediaseinältä, luennoitsija voi napata uusia aineksia vuorovaikutukseen. 

Turun filharmoninen orkesteri aktivoi yleisöä jo 2014 livetwiittauskonsertilla. Turun Sanomien kriitikko totesi huojentuneena, ettei Twitter-kommentteja onneksi sentään heijastettu salin seinälle. Miksipä ei? Idea voisi toimia jossakin tapahtumassa, vaikka yleensä konsertissa ja teatterissa antoisinta on keskittyä olennaiseen kaikessa rauhassa. 

Verkostoituminen somessa laajentaa ammattipiiriä, ja LinkedIn tarjoaa kätevästi uusia kontakteja. 

Eri yhteisöpalvelujen toimintalogiikkaan ja -ohjeisiin on hyvä perehtyä ja soveltaa oma viestintätyyli kanavan mukaan. Jollekin läsnäolo on aktiivista kommentointia ja suoria yhteydenottoja, toiselle muitten seuraamista. Oman roolin voi valita vapaasti, mutta aitous on aina valttia. 

Asiantuntijayhteisö, kunta, yliopisto tai yritys osoittaa hallitsevansa nykyaikaisen viestinnän, kun somekanavat ovat kunnossa ja sisältö ajantasaista. 

Jos viranhaltija, luottamushenkilö tai tutkija motivoituu ja luo itselleen vahvan profiilin somessa, siitä hyötyy myös hänen edustamansa yhteisö. 

VALITSE AMMATTIKÄYTTÖÖN SOPIVA SOME

1. Twitterissä ammattilainen voi profiloitua.  

2. Twitterissä asiantuntijatietoa löytää kätevästi. 

3. LinkedIn on vuorovaikutteinen ammatillinen kohtaamispaikka työikäisille. 

4. LinkedInissä voi vahvistaa ammatti-identiteettiä ja yrityskuvaa. 

5. Sama sisältö soveltuu eri kanaviin (Facebook, Instagram, LinkedIn, Twitter), mutta viesti pitää versioida kanavaan sopivaksi. 

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Tutustu Teijan Twitter- ja LinkedIn-koulutukseen 4.3.2021. Se on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit myös osallistua vain tähän koulutusjaksoon. 

Artikkeli Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Essoten virittämä koronarokotusmittari on oivaltavaa viestintää ja tehokasta tiedottamista visuaalisella selkokielellä. Kannattaa käydä katsomassa https://www.essote.fi/koronarokotus/

Graafissa tarjotaan runsaasti alueen väestöä koskevaa juuri nyt kaivattavaa koronarokotustietoa hyvin selkeästi.

Rokotusmittari näyttää absoluuttisena ja prosenttilukuna, kuinka moni yli 16-vuotias on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Graafiin on jaoteltu kuusi rokotettavaa ryhmää koronatyötä tekevistä hoitolaitosasukkaisiin ja eri-ikäisistä ihmisistä riskiryhmäläisiin ja muuhun väestöön. Yksi sarake näyttää tilanteen valkoisesta vihreään rokotusten myötä muuttuvana pallona. Kun ympyrä hohkaa punaisena, ryhmän rokotukset eivät ole vielä alkaneet. Toinen sarake kertoo aikataulun siitä, missä vaiheessa kunkin ryhmän rokotukset etenevät.

Runsas määrä ajankohtaista tietoa käy selväksi yhdellä silmäyksellä. Mittaria päivitetään joka viikko, joten rokotusten etenemistä voi seurata melkein reaaliajassa.

Essote toteaa noudattavansa Suomen koronarokotestrategiaa. Erityistä on kuitenkin taitava tiedottaminen. Tämä viestinnän malli kannattaisi kopioida muillakin alueilla. Selkeä ja säännöllinen tiedottaminen vastaa kansalaisia askarruttaviin kysymykseen ja luo turvallisuutta.

Näennäisen yksinkertainen graafi on monitahoisen aiheen tyylikäs kiteytys. Pandemia-ajan kärkiasiantuntijat ovat suitsuttaneet Essoten mallille kiitosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kehui toteutusta esimerkilliseksi. Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen suositteli ”erinomaisen hienoa” mallia myös muille toimijoille.

Koronarokotusmittari näyttää mallia, miten yksi graafi voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa ja kymmenen kuvaa.

Luotettavaa, vastuullista ja helposti ymmärrettävää. Siinä muutama perusvaatimus julkisen tahon viestinnälle. Kun kohteena on koko kansa, kirjava joukko ihmisiä, tiedottamisen pitää toimia niin, että jokainen ymmärtää.

Sanavalinnat ovat tärkeitä. Kuvat pysäyttävät asian äärelle ja parhaimmillaan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Rokotusmittari näyttää yksinkertaiselta, mikä kertoo siitä, että graafisen ilmaisun keinot on otettu hyvin haltuun. Taustana on valtava määrä informaatiota, josta on seulottu näkyviin vastaanottajan eli suuren yleisön kannalta keskeisimmät.

Toteutus toimii ilman kikkailua ja visuaalisia temppuja. Lopputuloksena on faktoihin perustuva harkitun selkeä tietopaketti.

Graafisen ilmaisun mahdollisuudet ovat rajattomat. Rokotusmittari osoittaa, että grafiikka sopii hyvin monitahoisten aiheitten viestintään.

Muuttuisikohan jopa sote-uudistus helpommin hahmotettavaksi Essoten visualistin käsittelyssä?

TEHOSTA VIESTINTÄÄ, MUISTA GRAFIIKKA

1. Havainnollista olennaisin visuaalisesti.
2. Valitse graafiin vain keskeisimmät asiat ja luvut.
3. Visuaalisesti selkeä miellyttää silmää ja näyttää tärkeimmän.
4. Karsi turha pois, älä ahda graafiin liikaa aineistoa.
5. Katso vielä kerran, mikä viesti graafista erottuu yhdellä silmäyksellä.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Koronarokotusmittari on nerokas graafi – malli kannattaa kopioida julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2021! julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Uusimmista uutisista paitsi jäänyt lukija hämmästyi: mistä rikoksesta valtakunnansyyttäjää tai sisäministeriä yllättäen epäillään, tai siis ei epäillä.

Heitä ei epäilty mistään, mutta kun muutoin hankalaa uutista haluttiin selventää, lopputulos näyttäytyi entistä epäselvemmältä.

Syyttäjälaitos kalskahtaa kunnioitusta herättävältä. Sen viestit vievät vakavien asioiden äärelle. Asema itsenäisenä valtion viranomaisena osana oikeuslaitosta velvoittaa luotettavuuteen, joten ulostulojen voi oikeutetusti olettaa olevan punnittuja.

Sattumoisin laitos sai juuri joulukuun alussa Oikeustoimittajien yhdistyksen kriittisen Sumuverho 2020 -palkinnon. Samalla kertaa avoimuuden ja julkisuuden edistämisestä yhdistys palkitsi toisen vakavan tahon, Tuomioistuinlaitoksen.

Avoimuuden vaatimus lisää julkisissa tehtävissä paineita nopeaan reagointiin, ja viestintävalmius koskee koko organisaatiota. Viestintä ei ole erillinen saareke.

Julkisen tahon viestinnän pitää olla vastuullista ja luotettavaa. Silloin kun tapahtuu, kunnan viranhaltijat, luottamushenkilöt tai valtion hallinnossa työskentelevät joutuvat vastaamaan yhtä hyvin virka-aikana kuin sen ulkopuolella.

Jos viestintäsuunnitelmat on tehty ja niitä on hiottu, tiedottaminen sujuu vakuuttavammin silloinkin, kun media yllättää. Keskellä uutispyöritystä pitää varmistaa, ettei viesti johda harhaan.

Toimituksissa on hyvä käytäntö luetuttaa teksti toisella. Tuore katse havaitsee sen, mille itse saattaa sokeutua. Jos teksti ei avaudu toiselle, ilmaisua pitää korjata.

Moni yritti tulkita Syyttäjälaitosta, ”tarkoitetaanko siis”, ”ymmärsinkö oikein” ja joku arveli twiitin päätyvän viestintäkoulutusaineistoksi (kyllä).

Laitos pahoitteli epäselvyyttä: ”Joskus kiireessä virheitä sattuu, myös meille viestinnän ammattilaisille. — virheistä oppii. Me käytännön kautta ja muut sitten siellä viestintäkoulutuksessa.”

Virheitä tekee jokainen. Hyvä keino välttää niitä on pysähtyä ennen julkaisua hetkeksi miettimään, mitä olikaan sanomassa.

VIISI VINKKIÄ PIKATIEDOTTAMISEEN

1. Kiteytä olennainen ja kiinnostava.
2. Sano suoraan, ole konkreettinen, karsi turhat adjektiivit.
3. Tarkista vielä kerran faktat.
4. Luetuta teksti toisella, jos mahdollista.
5. Mieti vielä hetki, mitä olet sanomassa ja ole valmis perustelemaan.

Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. Aloittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessorina 1.1.2021.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Mitä tulikaan sanottua? Eli tarkista, tarkista ja vielä kerran tarkista julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Palautteen kirjo kuulostaa tutulta, vaikka oman kokemukseni mukaan haastateltavan puoluekannalla ei välttämättä ole väliä.

Olen vetänyt vaalitenttejä radion, television ja sanomalehden toimittajana. Ärhäkimpien palautteenantajien mukaan omaa ehdokasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja toisen puolueen ehdokasta silkkihansikkain. Näin siitä huolimatta, että jokaiselle on kohdistettu sama kysymys ja vastauksen mitta on kaikille sama määrä minuutteja tai merkkejä mediasta riippuen.

Poliitikot ja toimittajat ovat tottuneet palautteeseen. Asiallista kritiikkiä kannattaa kuunnella. Myös tuohtuneessa moitteessa voi olla ajatusta. Asiattomuuksia ei pidä jäädä miettimään. 

Avoimuus on 2020-luvulla välttämätöntä vaikkei aina helppoa. En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono. Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Media tuo esiin epäkohtia ja hakee vastauksia. Toimittajan ikävä kysymys voi johtua juuri siitä, ettei vastausta ongelmaan ole aiemmin saatu. Mediaa pakoileva viranhaltija ja luottamushenkilö tuskin on kansalaistenkaan tavoitettavissa.

En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono.
Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Jos haluaa vaikuttaa, julkiseen keskusteluun kannattaa osallistua. Asiansa hallitseva pääsee tekemään uusia avauksia. Ongelmatilanteessa on mahdollista perustella ikävää ratkaisua ja huhuilta voi katkaista siivet. Media selvittää, pitävätkö faktat paikkansa.

Jos media – hyvässä tai pahassa – kiinnostuu, tilaisuuteen on syytä tarttua. Jos aihe herättää tunteita, palautetta tulee, mutta sitä ei pidä pelästyä.

Kokenut ei vähästä hätkähdä, eikä muidenkaan tarvitse. Ja kuten Seija Vaaherkumpu Twitter-ketjussa myös totesi: kehujakin tuli.

Viisi vinkkiä haastatteluun

1. Mieti, mitä on tärkeintä tuoda esiin ja mikä on sinun näkemyksesi.
2. Perustele mielipiteesi faktoilla.
3. Vastaa hankaliin kysymyksiin. Jos et tiedä, ota selvää.
4. Ymmärrä, että jutun näkökulman valitsee aina toimittaja.
5. Älä pelästy palautetta. Yritä nähdä, mikä siinä on olennaista.

Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Älä pelästy palautetta – jos haluat vaikuttaa, osallistu keskusteluun julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kuntalain (§ 22) mukaan valtuuston on taattava, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset vaikuttaa ja osallistua kunnan toimintaan. Kunnan päätettäväksi jää se, miten se käytännössä toteuttaa velvollisuutensa. On siis hyvä muistaa, että viestintä ei ole kunnalle valintakysymys. Se on velvollisuus ja sille on tarve.

Kunnan tuleekin mahdollisuuksien mukaan viestiä avoimesti ja monikanavaisesti. Nykyään se on helpompaa kuin ehkä koskaan: kuntalaisille on mahdollista viestiä ja heidän kanssaan voi keskustella monien eri kanavien kautta. Kuntalaisille voi samojen kanavien kautta antaa myös mahdollisuuden itse vaikuttaa.  

Kunnan toiminta on suurelta osin viestintää ja kerrottavaa on vaikka kuinka paljon, kuten päätöksiä, tapahtumia ja monia muita jokapäiväisiä asioita, jotka ovat läsnä kuntalaisten arjessa. Eikä sovi unohtaa sitäkään, että monikanavaisessa nykymaailmassa erityisesti kuntalaisten kuulemiset eri asioihin ovat todella tärkeitä – näiden kuulemisten painoarvoa monikanavaisuus on kasvattanut merkittävästi. 

Hyvä ja käytännönläheinen viestintäsuunnitelma sisältää viestinnän ohella sekä markkinoinnin että asiakaspalvelun osa-alueet koordinoidusti.

Hyvästä viestintäsuunnitelmasta löytyvät ainakin seuraavat 10 kohtaa:

1. Tavoitteet
2. Kohderyhmät
3. Ydinviestit ja sisällöt (viestintä, markkinointi ja asiakaspalvelu)
4. Kanavavalinnat (digitaaliset, printit, tapahtumat, jne.)
5. Aikataulut (vuosikello)
6. Resurssit ja työkalut
7. Työnjako
8. Mittarit ja seuranta (analytiikka)
9. Koulutukset
10. Budjetti

Viestinnän sisällöt on syytä pohtia laaja-alaisesti niin, että kaikki kunnan toimialat voivat vaikuttaa sisältöihin. Yhtenäinen viestintä voi olla yksi kunnan kilpailutekijöistä, ja sosiaalisen median viestintä integroidaan muuhun viestintään. Siitä on kuitenkin syytä tehdä oma sisältö- ja kanavasuunnitelma sekä seuranta.

Viestintäsuunnitelmaan kuuluu oleellisesti myös luottamushenkilöviestintä. Luottamushenkilöt voidaan parhaimmillaan valjastaa oman kunnan lähettiläiksi, mutta pahimmillaan he voivat tuoda esiin vain kunnan epäkohtia ja negatiivista keskustelua.

Asiakaspalvelu on viestintää parhaimmillaan. Kuntalaisten pitää saada palvelua siellä, missä he ovat jo valmiiksi läsnä; digitaalisesti niin somessa, verkkosivuilla kuin erilaisissa applikaatioissakin. Digitaalisen asiakaspalvelun palkinto on lisääntyvässä avoimuudessa ja kaikenlaisen kanssakäymisen helpottumisessa.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja apu saattaa olla välillä tarpeen. Jos kuntaviestintä herättää vähänkään kysymysmerkkejä, tutustu tästä auki oleviin koulutuksiimme https://itello.fi/lahikoulutukset/.

Teija Leino
yrittäjä, viestinnän asiantuntija

Artikkeli Kohti vaikuttavaa kuntaviestintää julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.