Organisaatiot julkaisevat uutisia, päivityksiä, videoita, tiedotteita ja uutiskirjeitä. Uusia kanavia syntyy tasaisin väliajoin. Silti monen vastaanottajan kokemus on sama: viestejä tulee paljon, mutta olennaista on vaikea löytää.

Viestinnän ongelma ei välttämättä ole tekemisen vähyys vaan tekemisen hajanaisuus. Sisältöä tuotetaan paljon, mutta kokonaisuus jää helposti miettimättä. Kanavia on liikaa, viestejä on liikaa ja sama asia yritetään kertoa joka kanavassa samalla tavalla.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kaikkialla. Viestintä toimii paremmin silloin, kun kanavat valitaan harkiten ja niissä viestitään kanavan tapaan. Säännöllinen, selkeä ja johdonmukainen tekeminen valituissa kanavissa tavoittaa ihmiset paremmin kuin satunnainen näkyvyys monessa paikassa.

Sisältötulvassa yksi selkeä ajatus toimii paremmin kuin pitkä lista asioita. Jos asia ei aukea nopeasti, se ohitetaan. Siksi tärkein kysymys on yksinkertainen: mitä haluamme ihmisten asiasta ymmärtävän ja miksi se koskee heitä.

Suunnittelu on aina kaiken a ja o. Ilman sitä viestintä muuttuu helposti reagoimiseksi, jolloin asioita kerrotaan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kokonaisuus hajoaa ja olennainen unohtuu. Toisin sanoen se, miksi ja kenelle viestintää tehdään.

Viestinnän vaikuttavuutta kannattaa tarkastella säännöllisesti. Muuttujia on paljon, mutta kaikkea ei tarvitse mitata. Riittää, että valitaan muutama olennainen asia ja seurataan niitä säännöllisesti. Pian alkaa näkyä, mitkä sisällöt tavoittavat kohderyhmät ja millaisiin viesteihin reagoidaan.

Säännöllinen tilannekatsaus auttaa ennakoimaan. Viestinnän laatu paranee eikä se jää viime tippaan, kun mietitään etukäteen, mitä on kerrottu, mitä on tulossa ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.

Kuntien päätösviestinnässä tämä näkyy usein. Kuntalainen haluaa tietää mitä päätettiin, miksi päätös tehtiin ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Jos vastaus tähän ei ole selkeä ja ymmärrettävä, viestintä ei auta, vaikka sitä olisi paljon.

Sisällön määrä ei vähene. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, mitä, miten ja missä viestiä. Valitse kanavat harkiten, viesti selkeästi formaatista riippumatta ja seuraa analytiikkaa. Näin viestintä erottuu paremmin.

Vähemmän on enemmän, myös viestinnässä.

Artikkeli Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Ylen jutussa (16.2.2026) työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos totesi: “Työhyvinvointi syntyy työssä. Se syntyy siitä, että työ sujuu ja että siinä on mahdollisuudet onnistua.”

Ja Suomen Yrittäjien Vaikuttajafoorumin yhdessä puheenvuorossa pidettiin lähes uutena oivalluksena sitä, että työpaikalla pitäisi kannustaa, käyttäytyä asiallisesti ja auttaa työkavereita.

Työhyvinvointi syntyy arjessa työn sujuvuudesta ja hyvästä työilmapiiristä.

Silti peruskäytöstavat tuntuvat joskus kehittämisteemalta, vaikka niiden pitäisi olla itsestäänselvä osa arkea, jossa viestitään aidosti avoimesti toinen toistaan kunnioittaen.

Totuus kuitenkin on, etteivät hyvät käytöstavat ole kaikkialla itsestäänselviä. Sen kertovat osaltaan pahoinvointi, uupuminen ja pahimmillaan pelko. Jos työpaikalla ei uskalla puhua, kysyä tai olla eri mieltä ilman, että leimautuu hankalaksi. Perusta ei ole kunnossa.

Ilmapiiri, jossa ei uskalleta kysyä, kyseenalaistaa tai tuoda esiin eriäviä näkemyksiä, ei synny tyhjästä. Se rakentuu rakenteista, johtamisesta ja ennen kaikkea tavasta viestiä, kuten siitä, miten tieto kulkee johdon ja työntekijöiden välillä sekä kollegojen kesken.

Viestinnän on oltava selkeää ja johdonmukaista.

Siksi on olennaista, mitä Roos nosti esiin: työhyvinvointia parannetaan usein väärästä päästä. Keskitytään yksilöön, vaikka haasteet ovat työn organisoinnissa ja johtamisessa. Työuupumus nähdään helposti yksilön heikkoutena, vaikka taustalla on kokemus siitä, ettei omaan työhön voi vaikuttaa.

Johtaminen näkyy arjessa viestintänä,

Johtaminen näkyy arjessa viestintänä, kuten siinä, miten tavoitteet asetetaan, miten työ organisoidaan miten päätökset perustellaan ja miten palautetta annetaan sekä siinä, voiko kysyä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa.

Mikäli viestintä on epäselvää tai yksisuuntaista, syntyy epävarmuutta. Epävarmuus murentaa luottamusta. Ilman luottamusta työ kuormittaa yllättävän paljon, enemmän kuin sen pitäisi.

Lopulta arjen on toimittava

Intranet, kyselyt, kehittämispäivät ja työsuhde-edut voivat tukea arkea. Mutta lopulta arjen on toimittava. Jos arki tökkii, mikään työkalu ei sitä korjaa. Avoin, yhdenvertaisuuteen ja kunnioitukseen perustuva viestintä on se, mikä saa arjen toimimaan.

Avoimuus, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus eivät saa jäädä strategian sanoiksi. Niiden on näyttävä arjessa, tavassa jakaa tietoa, reagoida kysymyksiin ja pitää kiinni sovitusta.

Avoimuus tarkoittaa myös erilaisuuden hyväksymistä.

Emme kaikki ajattele, kysy tai ilmaise itseämme samalla tavalla. Se ei ole uhka, vaan voimavara. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta, vaan tasavertaista kohtelua.

Työhyvinvointi rakentuu johtamisesta, arjen rakenteista ja käyttäytymisestä. Ennen kaikkea tavasta puhua toisille. Siksi kysymys on yksinkertainen: Miten teillä puhutaan?

Artikkeli Työpaikan sujuva arki on oikeanlaista viestintää – Miten teillä puhutaan? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Näkyvyys perustuu sisältöön ja kiinnostavuuteen, ei mainosbudjettiin. Kuntien sosiaalinen media ei ole enää pelkkää tiedottamista.

Sosiaalinen media on paikka, josta etsitään tietoa, muodostetaan mielipiteitä ja rakennetaan luottamusta kuntaan. Orgaaninen some vaikuttaa sekä mielikuvaan kunnasta että konkreettiseen toimintaan, kuten palveluiden käyttöön, tapahtumiin osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Samalla se tukee  kunnan elinvoimaa ja työnantajakuvaa, jos arjen työ ja osaava henkilöstö tehdään näkyväksi.

Seuraa sosiaalisen median tilastoja ja opi

Huomattavaa on, että pelkkä näkyvyys ei enää riitä, vaan tekemisen pitää olla tavoitteellista. Sosiaalisen median analytiikkaa on syytä seurata säännöllisesti, jotta saadaan parempi käsitys somen suoriutumisesta. Samalla opitaan tekemään sisältöjä, jotka tavoittavat oikeat kohderyhmät, herättävät vuorovaikutusta ja tukevat viestinnälle asetettuja tavoitteita.

Tekoäly auttaa, mutta ei korvaa ihmistä

Tekoälystä on tullut arkea. Se voi tehostaa sisällöntuotantoa ja ideointia, mutta sisältö ei saa tuntua koneen tekemältä. Kun sisällöissä näkyy ihmisen  kädenjälki, se lisää sitoutumista viestintään. Autenttisuus ja yhteisöllisyys ratkaisevat. Organisaatiot, jotka käyttävät tekoälyä tukena, mutta säilyttävät inhimillisen äänen, onnistuvat parhaiten.

Some on myös hakukone

Yhä useampi hakee tietoa suoraan somesta. Kunnille tämä tarkoittaa, että hyödyllinen sisältö parantaa löydettävyyttä ja uskottavuutta. Kunnan kannattaa tarjota tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti sekä tuoda faktoja (kuten päätöksiä) esiin siellä, missä ihmiset jo ovat, hakevat tietoa ja keskustelevat. Se on hyvää palvelua.

Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot

Avoin ja helposti lähestyttävä viestintä rakentaa luottamusta. On helpompi samaistua henkilöihin, ei organisaatioihin. Näin ollen asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja johdon näkyminen viestinnässä lisää sekä luottamusta että uskottavuutta.  Henkilöstö on kaiken kaikkiaan tärkeä viestinnän voimavara, sillä se tuo kunnan arjen, osaamisen ja tekemisen näkyväksi.

Myös maine rakentuu myös keskusteluissa

Pelkkä sitoutumisen määrä ei vielä kerro viestinnän onnistumisesta. Myös keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat siihen, millainen mielikuva kunnasta muodostuu. Siksi moderointi ja oikea-aikainen reagointi ovat keskeinen osa kunnan someviestintää. Ne auttavat tunnistamaan huolia, oikaisemaan virheellisiä käsityksiä ja ylläpitämään rakentavaa keskustelukulttuuria. Someviestintä on myös kunnan maineen pitkäjänteistä hallintaa.

Haluatko tehostaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa? Koulutamme, sparraamme ja olemme tukena arjen tiukissakin tilanteissa.

Ole yhteydessä ja jutellaan lisää!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi

Kurkkaa myös! www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Blogin kirjoittamisen inspiraationa ja lähteenä oli:
The Ultimate Guide to Driving Real Impact with Organic Social 2026 (Sociallyin / Studio by Informa TechTarget).

Artikkeli Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Maineen rakentajat

Asiakaskohtaaminen ei ole irrallinen hetki, vaan osa ketjua, jossa jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Jos asiakas joutuu taistelemaan vastauksia saadakseen, se muistetaan pitkään. Päätökset, joita ei avata läpinäkyvästi, synnyttävät epäluottamusta.

Työyhteisön hyvinvointi näkyy myös ulospäin. Huono ilmapiiri kantautuu someen ja puskaradioihin herkemmin kuin usein ymmärretään. Maine rakentuu pienistä, toistuvista asioista — ei kampanjoista vaan arjen käytännöistä.

Some peilinä

Sosiaalinen media toimii maineen peilinä. Usein valitettavan armottomasti. Taustalla on kokemus, jossa ei tultu kuulluksi. Odotus, johon ei vastattu. Tilanne, joka hoidettiin teknisesti oikein mutta mutta asiakaskohtaaminen huonosti.

Asiakastilanteissa on hyvä muistaa, että tunne on aina kokijalleen totta.
Me olemme kaikki erilaisia.

Dosentti Elisa Juholin, yksi Suomen johtavista viestinnän asiantuntijoista, kiteyttää asian osuvasti:
”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.”

Ennakoiva maineenhallinta ei ole kriisiviestinnän harjoittelua. Se on arjen viestintää, läpinäkyvyyttä ja kykyä katsoa aidosti peiliin. Maine ei vaadi virheettömyyttä, vaan rehellisyyttä. Virheitä siedetään, jos ne myönnetään ja korjataan. Sitä ei siedetä, että vähätellään, vaietaan tai paetaan vastuuta.

Ihmismäinen organisaatio

Olisiko hyvä maine sitä, että organisaatio uskaltaa olla ihminen? Keskeneräinen, mutta johdonmukainen. Selkeä, mutta kuunteleva.

Lopulta maineenhallinnassa on kyse yhdestä asiasta: mitä meistä puhutaan silloin, kun emme itse ole paikalla.

• Kun arki on kunnossa, viestintä on avointa ja ajantasaista.
• Kun päätöksenteko on avointa, se kestää myös kritiikin.
• Kun työyhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena.

Maine syntyy siitä, että perusasiat tehdään hyvin joka päivä. Se näkyy ulospäin. Aina.

Artikkeli Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Työyhteisöviestintä on mikroviestintää. Se on pieniä, toistuvia tekoja, joista arki rakentuu. Yksittäinen viesti harvoin kaataa tai pelastaa mitään, mutta viestinnän tapa ja ajoitus vaikuttavat joka päivä.

Kun tieto tulee ajoissa, ihmiset kokevat olevansa mukana. Kun sitä pantataan, ulkopuolisuus hiipii nopeasti.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole tähtitiedettä. Se vaatii harkintaa ja tilannetajua. Mikä auttaa toista onnistumaan? Mikä tuo varmuutta. Millainen työyhteisö tuntuu hyvältä olla.

Arjen viestintä on myös arvostuksen näyttämistä. Kun onnistumiset sanotaan ääneen, ne alkavat toistua.

Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, sitoutuminen vahvistuu.

Se näkyy suoraan työhyvinvoinnissa, työn sujuvuudessa ja tuloksissa. Useimmiten kyse ei ole tahdosta vaan ajanhallinnasta. Arjen kiire vie suunnitelmallisuuden ja oletukset korvaavat keskustelun. Silloin pienetkin väärinymmärrykset kasvavat turhaan isoiksi.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole jatkuvaa puhumista. Se on oikeita asioita, oikeaan aikaan, ymmärrettävästi ja inhimillisesti. Viestintää, joka keventää työpäivää, ei kuormita sitä.

Toimiva arki ei synny sattumalta. Se rakennetaan. Jos työyhteisöviestintä kaipaa sparrausta tai valmennusta, siihen kannattaa tarttua ajoissa.

Tarvitsetko apua työyhteisöviestintään? Ota yhteyttä!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi
www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi 

Artikkeli Työyhteisön ilmapiiriä ei ratkaista strategiadioissa vaan tavallisena tiistaina julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Ennen aloitusta kannattaa miettiä muutama seikka kuntoon: mihin aiheisiin haluaa keskittyä; mikä on sisältöä kuvaava osuva nimi; millainen on julkaisun paras muoto; kenen vastuulla tuotanto on; millaiseksi kaavaillaan julkaisutahti; miten jakelu toteutetaan.

Podcastin koetaan henkilökohtaiseksi. 

Äänijulkaisun vahvuus on kuulijasuhteen intiimisyys ja kuulijan sitoutuminen sisältöön. Näin kiteytti yksi vastaajista Suomen Podcastmedian selvityksessä 2022. Siihen haastateltiin noin 30 alan asiantuntijaa eli podcastien tekijöitä ja mainostajia. 

Näkemyksiään kertoivat muun muassa A-lehdet, Alma Media, Bauer Media, DNA, Fazer, Ruohonjuuri ja Sanoma. 

Selvityksen mukaan podcastin koetaan olevan helppo ja henkilökohtainen. Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei taustakuuntelua radion tapaan.

Kuulija haluaa pysyä ajan tasalla.

Näin suomalainen kuuntelee -digiaudiotutkimus 2023 vahvistaa arkikokemuksen: kuulokkeet korvilla lenkkeillään, matkustetaan bussissa, pyöräillään ja tehdään kotitöitä. 

Moni sanoo kuuntelevansa, koska haluaa pysyä ajan tasalla, oppia uutta tai ihan vain ajankuluksi.

Spontaanin puheen takaa hyvä käsikirjoitus.

Spontaanilta vaikuttavan jutustelun takaa huolellinen käsikirjoitus. Asian ytimeen osuvat kysymykset yllättävät ja houkuttelevat haastateltavan asiantuntemuksen esille.

Podcast toimii yhden ihmisen puheenvuorona, jos juontaja osaa esittää kuivaa asiaa kuin jännittävää tarinaa. Luontevaa on myös yhden tai kahden juontajan keskustelu ajankohtaisen vieraan kanssa.

Jakson kesto voi olla yhtä hyvin 15 minuuttia kuin puolitoista tuntia, kunhan käsikirjoitus on laadittu mitan mukaan.

Kieli kirjoitetaan korville, ei silmille.

Monimutkaiset ilmaukset tai seitsemällä lauseella kuormitetut virkkeet ovat kuultuina vaikeita hahmottaa. Jos kuulija pysähtyy miettimään, mitä sanottiin, seuraava yksityiskohta lipuu korvien ohi. Kuunneltavaksi tarkoitettu kieli on erilaista kuin luettavaksi kirjoitettu. Puhuja ei viittaa pronomineilla vaan kertoo nimillä, toistaa tärkeimpiä sanoja, pyöristää luvut ja helpottaa asioiden hahmottamista.

Podcastia pitää muistaa jakaa.

Miksi ryhtyä tuottamaan podcastia? Hyvin tehtynä se on tehokas. Koska podcast sopii monenlaisen sisällön välittämiseen, niitä tuottavat median ohella monet yritykset ja julkisen sektorin toimijat.

Kun perusasiat ovat kunnossa, toteutus etenee mutkattomasti. Teknisen tuotannon voi ostaa ammattilaiselta. Kohtuullisella investoinnilla hankkii myös omat laadukkaat laitteet. Audion editointi sujuu kätevästi esimerkiksi Audacity-ohjelmalla. 

Omaperäinen idea, tarkat kysymykset, haastateltavaan keskittyvä juontaja – ja lopputulos on valmis jaettavaksi. Podcastia kannattaa rummuttaa, jotta se löytää kuulijansa.

 Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. 

KUUNNELTAVAA:

• Valiokunta-podcast rikastaa Kuntalehden ajankohtaisia teemoja, kuten johtaminen, ympäristö, talous ja hyvinvointi.
• Humanisti vastaa -podcast. Tutkijat kertovat mm. somevapaammasta arjesta, tekijänoikeuskiistoista, politiikan kielestä, rallienglannista.
• Polikulaari-podcast Turun Sanomat ruotii politiikan tapahtumat. Turun kuuluisan funikulaarin tapaan joskus toimii, joskus ei.
• Virhe  on Suomen Lehdistön podcast, jossa journalistit harrastavat itsekritiikkiä.

Artikkeli Podcast on hyvä kanava tietoviestintään julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Voit vaikuttaa tietoiskujen sisältöön lähettämällä aihetoiveita tästä.

Webinaariaika on klo 9.00 – 10.00 ja päivä on aina tiistai.

Merkkaa kalenteriin!
Tammikuu 23. – LinkedIn -kertaus
Helmikuu 20. – Facebook ja Instagram-mainonta
Maaliskuu 19.
Huhtikuu 23.
Toukukuu 21.
Kesäkuu 18.
Kesätauko
Syyskuu 17.
Lokakuu 22.
Marraskuu 19.
Joulukuu 17.

Tervetuloa tietoiskuihin!

P.S. Mikäli haluat lisätietoja Kuntaviestijän jäsenyydestä, lähetä sähköpostia ja kysy lisää tai tästä.

Artikkeli Kuntaviestijän jäsenille kuukausittaiset viestinnän tietoiskut julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Käymmekö aitoa ja todellista dialogia?

Puhumme usein dialogista, kun kehitämme uutta, viestimme työyhteisössä tai jalkautamme strategioita. Käymmekö aitoa ja todellista dialogia, vai jääkö se sanahelinäks? Kuulemmeko innostuneen työkaverin tai tiimin jäsenen uusia ideoita ja ajatuksia aidosti? Vai ovatko omat toimintatapamme ja ajatuksemme ylivertaisia? Emmekö ole seuranneet kehitystä? Syntyykö pelko oman aseman puolesta? Alammeko silloin vahvistaa omaa asemaamme monologilla, ikään kuin kilpailemalla kisassa, jota ei ole. Näin ollen dialogi, rakentava keskustelu, ei voi toimia. Kehitystä ei tapahdu, työkaveri tai tiimin jäsen turhautuu ja väsyy. Yhteisö alkaa voida huonosti.

Kaikki organisaatiot ja yhteisöt haluavat, että ne voivat hyvin.

Kaikki organisaatiot ja yhteisöt haluavat, että ne voivat hyvin, ovat tehokkaita ja arvostavat jokaista jäsentään. Aito dialogi on yksi parhaista keinoista saavuttaa hyvää tulosta kaikille.  Dialogi vaatii hyvää kuuntelutaitoa, rakentavaa keskustelua ja aitoa halua viedä organisaatiota tai yhteisöä kohti samaa maalia yhdessä sovituilla toimintamalleilla. Näin ei synny tarpeetonta kilpailuasemaa ja yhteisön jäsenet voivat luottaa toisiinsa. Pitää kuitenkin muistaa, että luottamus ansaitaan teoilla, ei pelkillä sanoilla.

Toimimmeko rakentavasti kuuntelemalla ja arvostamalla toisiamme.

Kannustankin kaikkia miettimään omaa tapaansa toimia ja viestiä organisaatioissa ja yhteisöissä. Toimimmeko rakentavasti kuuntelemalla ja arvostamalla toisiamme aidosti ja ymmärtämällä sen, että opimme toinen toisiltamme riippumatta siitä, minkä ikäisiä olemme tai missä asemassa toimimme. Avoimuus ja positiivinen asenne auttaa ja vie aina eteenpäin.

Artikkeli Aito dialogi vie eteenpäin julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Hyvinvointialueet aloittivat, kunnat uudistuvat.

• Millaista on muutosviestintä?
• Miten hyvinvointialue viestii ja mitä odottaa kunnilta?
• Miten kunta viestii ja mitä odottaa hyvinvointialueelta?

Keskustelijoina:

Hyvinvointialueilta:
Viestintäjohtaja Petteri Alanko Pohjois-Savon hyvinvointialue
Viestintäjohtaja Maria Roos, Varha (Varsinais-Suomen hyvinvointialue)

Kunnista:
Viestintäpäällikkö Teija Järvelä, Salon kaupunki
Viestintä- ja markkinointipäällikkö Milla Kahelin, Siilinjärven kunta

Webinaari on vuorovaikutteinen ja loppuun varataan aikaa keskustelulle.

Moderaattorina toimii työelämäprofessori Riitta Monto.

Sitovat ilmoittautumiset tästä!

Lähetämme ilmoittautuneille osallistumislinkin maanantaina 24.4.

Webinaari on tarkoitettu julkisen sektorin viestijöille ja se on maksuton.

Artikkeli WEBINAARI: Muutos haastaa viestinnän – Millaista on hyvinvointialueiden ja kuntien tehokas viestintä 2023? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Äkkiseltään voisi ajatella, että kunta jatkaa omalla ladullaan, ja rinnalle on tullut uusi foorumi. No big deal. Ihan näin ei kuitenkaan ole, sillä kuntien budjetista saattoi siirtyä hyvinvointialueille jopa kaksi kolmasosaa. Yhteensä hyvinvointialueiden kautta liikkuu rahaa tänä vuonna yli 22 miljardia euroa. On siis selvää, että muutoksella on vaikutusta myös valtuustojen toimintaan. Kunnan tehtävät ovat vähentyneet, ja kärkkäimmissä keskusteluissa on jopa kyseenalaistettu kunnan olemassaolo uudistuksen jälkeen.

Viestinnällisesti katsottuna muutos on tuonut kunnille myös mahdollisuuden. Hyvinvointialueiden valtuustojen asiat kiinnostavat niin äänestäjiä kuin mediaakin, ja parhaassa tapauksessa kiinnostus myös muuta päätöksentekoa kohtaan kasvaa. Sama ilmiö on nähtävissä monella toimialalla – kun yksi brändi herättää kuluttajien kiinnostuksen, kasvaa myös kilpailijoiden kysyntä.

Ihmisten tiedonjano uudistusta kohtaan on ollut valtavaa. Viime tammikuun aluevaalien alla äänestäjät eivät vielä ehkä aivan täysin tienneet mistä äänestivät, joten päättäjillä on ollut aiempaa suurempi tarve kertoa, miten aluevaltuutettuina asukkaiden etua ajavat. Kunnallisvaaleja on järjestetty vuodesta 1907 alkaen, joten sillä puolella konsepti on tuttu ja asiat ovat usein kulkeneet samoja uria jo vuosien ajan.

Mitä mahdollisuuksia muutos on siis tuonut tullessaan? Ainakin tarpeen tehdä asioita toisin. Ihmiset odottavat uusilta hyvinvointialueilta enemmän kuin vain nettisivuille julkaistun esityslistan ja pöytäkirjan. Kokousten striimaus on jo niin tavallista, että sillä ei vielä pitkälle päästä. Kun päätöksenteon mekanismit ovat uusia, pitää asioita avata enemmän. Myös asioiden laajuus on uutta, nykyään asukkaan on vaikea hahmottaa miten koko hyvinvointialueen laajuiset päätökset näkyvät juuri hänen arjessaan. Parhaimmillaan uusi tilanne ajaa hyvinvointialueiden valtuustot kertomaan päätöksistä uudella tavalla, eikä tyytymään lain säätämiin vähimmäisvaatimuksiin päätöksenteon läpinäkyvyydestä.

Itse toimin valmistelijana hyvinvointialueemme viestinnässä, ja pääsin puhumaan viestinnästä myös vastavalituille valtuutetuille viime kesänä. Kävimme läpi mm. päätösviestinnän prosessia, joka oli monelle tarpeellinen, joskin valtaosalle tuttu kuntapolitiikasta. Eniten kiinnostusta kuitenkin herätti keskustelu uusista tavoista viestiä valtuuston toiminnasta. Heiteltiin mm. ajatuksia ”valtuustolähettiläästä”, joka kertoisi kansan kielellä mistä päätöksissä on kyse, mihin se vaikuttaa ja mitä kaikkea päätöksen taustalla on.

Miksi tämä sitten kiinnostaisi kuntien viestijöitä, jotka ovat juuri saaneet siivottua sotetiedottamisen pois työpöydältään? Siksi, että samalla kun hyvinvointialueiden valtuustot luovat uusia tapoja viestiä toiminnastaan, nousee rima myös kuntien valtuustojen viestinnälle. Tuttu tapa ei kohta ehkä olekaan enää riittävä.

Toivon todella, että hyvinvointialueuudistus ei muuta pelkästään tapoja järjestää alueiden palveluita, vaan se uudistaa myös tavat viestiä asioiden takana olevista päätöksistä. Kukaan ei sitä välttämättä osaa vaatia, mutta toivottavasti osaamme sen kuitenkin itse mahdollistaa. Olit sitten viestijä, virkamies tai luottamushenkilö, haasta itsesi muutoksen keskellä, ja mieti miten sinä voisit olla luomassa muutoksen keskellä uusia tapoja viestiä. Nostetaan yhdessä rimaa, ja haastetaan toisemme luomaan yhä avoimempaa päätösviestintää.

Kirjoittaja: Petteri Alanko, julkisen viestinnän moniottelija

Artikkeli Hyvinvointialueet kuntaviestinnän rimaa nostamassa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.