Yleinen arkistot - iTello

Työpaikan sujuva arki on oikeanlaista viestintää – Miten teillä puhutaan?

Teija Leino — Sun, 27 Sep 2026 08:04:24 +0000

Kaksi asiaa pysäytti miettimään viime viikkoina. Tämä blogi on mietinnän tulos.

Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta puhutaan paljon. Keskustelu pysäyttää miettimään, mistä hyvinvointi työssä lopulta syntyy ja miten suuri merkitys työyhteisön viestinnällä siinä on.

Työhyvinvointi syntyy arjessa työn sujuvuudesta ja hyvästä työilmapiiristä.

Silti peruskäytöstavat tuntuvat joskus kehittämisteemalta, vaikka niiden pitäisi olla itsestäänselvä osa arkea. Työpaikalla pitäisi voida kannustaa, auttaa työkaveria, käyttäytyä asiallisesti ja viestiä avoimesti toinen toistaan kunnioittaen.

Totuus kuitenkin on, etteivät hyvät käytöstavat ole kaikkialla itsestäänselviä. Sen kertovat osaltaan pahoinvointi, uupuminen ja pahimmillaan pelko. Jos työpaikalla ei uskalla puhua, kysyä tai olla eri mieltä ilman, että leimautuu hankalaksi, perusta ei ole kunnossa.

Ilmapiiri, jossa ei uskalleta kysyä, kyseenalaistaa tai tuoda esiin eriäviä näkemyksiä, ei synny tyhjästä. Se rakentuu rakenteista, johtamisesta ja ennen kaikkea tavasta viestiä. Toisin sanoen siitä, miten tieto kulkee johdon ja työntekijöiden välillä sekä kollegojen kesken.

Viestinnän on oltava selkeää ja johdonmukaista.

Työhyvinvointia ei myöskään ratkaista vain yksilöön kohdistuvilla toimilla, jos ongelmat ovat työn organisoinnissa, johtamisessa tai työyhteisön toimintatavoissa. Olennaista on, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on tehdä työnsä hyvin, vaikuttaa omaan työhönsä ja tietää, mitä häneltä odotetaan.

Johtaminen näkyy arjessa viestintänä.

Se näkyy siinä, miten tavoitteet asetetaan, miten työ organisoidaan, miten päätökset perustellaan ja miten palautetta annetaan sekä siinä, voiko kysyä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa.

Jos viestintä on epäselvää tai yksisuuntaista, syntyy epävarmuutta. Epävarmuus murentaa luottamusta. Ilman luottamusta työ kuormittaa helposti enemmän kuin sen pitäisi.

Lopulta arjen on toimittava.

Intranet, kyselyt, kehittämispäivät ja työsuhde-edut voivat tukea työyhteisöä. Mutta jos arki tökkii, mikään työkalu ei sitä korjaa. Avoin, yhdenvertaisuuteen ja kunnioitukseen perustuva viestintä on olennainen osa toimivaa arkea.

Avoimuus, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus eivät saa jäädä strategian sanoiksi. Niiden on näyttävä siinä, miten tietoa jaetaan, miten kysymyksiin vastataan, miten erilaisiin näkemyksiin suhtaudutaan ja miten sovituista asioista pidetään kiinni.

Avoimuus tarkoittaa myös erilaisuuden hyväksymistä.

Emme kaikki ajattele, kysy tai ilmaise itseämme samalla tavalla. Se ei ole uhka, vaan osa työyhteisöä. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta, vaan tasavertaista kohtelua.

Työhyvinvointi rakentuu johtamisesta, arjen rakenteista ja käyttäytymisestä. Viestintä kulkee niiden kaikkien läpi: miten tieto kulkee, miten kuuntelemme ja ennen kaikkea, miten puhumme toisille.

Siksi kysymys on yksinkertainen: Miten teillä puhutaan?

Artikkeli Työpaikan sujuva arki on oikeanlaista viestintää – Miten teillä puhutaan? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

ChatGPT-mainonta kehittyy: mitä Suomessa voi jo tehdä?

Teija Leino — Mon, 21 Sep 2026 04:26:15 +0000

Kirjoitin syyskuun alussa, että ChatGPT-mainonta tuli Suomeen. Sen jälkeen OpenAI on tuonut mainontaan uusia mahdollisuuksia.

Mainontaa voi tehdä itse ChatGPT Ads Managerissa. Sitä voi myös mitata ja kehittää aiempaa tarkemmin. Samalla Yhdysvalloissa testataan uudenlaista mainosmuotoa, jossa mainoksesta voi siirtyä suoraan keskustelemaan mainostajan tekoälyagentin kanssa.

Suomessa voi tehdä ja mitata mainontaa

Mainonnan tekemiseen, kampanjoiden luomiseen, hallintaan ja seurantaan käytetään ChatGPT Ads Manageria. Kampanjan vähimmäispäiväbudjetti on 15 euroa. Mainostaja voi käyttää päiväbudjettia tai määritellä koko kampanjalle kokonaisbudjetin.

Ads Managerista näkee esimerkiksi näyttökerrat, klikkaukset, klikkausprosentin, keskimääräisen klikkaushinnan ja tuhannen näyttökerran hinnan sekä käytetyn rahamäärän.

Myös konversioita voidaan mitata, kun konversioseuranta on otettu käyttöön. Silloin voidaan seurata, johtaako mainonta esimerkiksi rekisteröitymiseen, yhteydenottoon tai muuhun haluttuun toimintaan.

Kunnalle tämä voisi olla kiinnostavaa esimerkiksi matkailu-, rekrytointi- tai elinvoimakampanjoissa. ChatGPT Ads on kuitenkin edelleen beetavaiheessa, joten ominaisuudet kehittyvät nopeasti.

Yhdysvalloissa testataan sponsoroituja agentteja

OpenAI kertoi syyskuun puolivälissä testaavansa Yhdysvalloissa Sponsored Agents -mainosmuotoa valittujen mainostajien kanssa. Suomessa tämä ei vielä ole käytössä.

Ajatuksena on, että mainoksen nähnyt käyttäjä voi aloittaa ChatGPTä selkeästi sponsoroiduksi merkityn keskustelun mainostajan tekoälyagentin kanssa sen sijaan, että siirtyisi heti verkkosivuille.

Matkailija voisi esimerkiksi kysyä: ”Etsin viikonlopuksi tekemistä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Mitä suosittelette?” Mainoksesta voi siis alkaa keskustelu, ei pelkkä klikkaus.

Mitä tämä voi tarkoittaa kunnille?

Tulevaisuudessa tekoälyagentti voisi esimerkiksi kertoa alueen matkailumahdollisuuksista tai yrityspalveluista ja vastata käyttäjän tarkentaviin kysymyksiin.

Julkisessa hallinnossa tekoälyn käyttöä pitää kuitenkin tarkastella myös EU tekoälyasetuksen näkökulmasta.

EU tekoälyasetuksen vaatimukset riippuvat siitä, mihin tekoälyä käytetään ja millaisia riskejä käyttöön liittyy. Esimerkiksi matkailuneuvontaa tai yleistä palvelutietoa tarjoava tekoäly on eri asia kuin tekoäly, jonka käyttö voi vaikuttaa ihmisen oikeuksiin, etuuksiin tai tärkeiden julkisten palvelujen saamiseen.

Mikäli kunta käyttää tekoälyä tällaisissa korkean riskin tehtävissä, käyttöön liittyy tiukempia vaatimuksia. Joissakin tapauksissa kunnan on esimerkiksi arvioitava ennen käyttöönottoa, miten järjestelmä voi vaikuttaa ihmisten perusoikeuksiin.

Kunnassa ei siis riitä kysymys ”voimmeko käyttää tekoälyagenttia?” Olennaisempaa on kysyä, mihin sitä käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisiin.

Mainonta, tiedonhaku ja asiakaspalvelu lähestyvät toisiaan. Joka tapauksessa kehitystä kannattaa seurata jo nyt.

Artikkeli ChatGPT-mainonta kehittyy: mitä Suomessa voi jo tehdä? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

ChatGPT-mainonta on nyt mahdollista – mitä kannattaa huomioida?

Teija Leino — Thu, 03 Sep 2026 16:21:35 +0000

ChatGPT-mainonta on nyt mahdollista myös Suomessa. Yrityksille ja yhteisöille kiinnostavaa on mahdollisuus tavoittaa ihminen juuri silloin, kun hän etsii tietoa esimerkiksi palvelusta, tapahtumasta tai koulutuksesta. Samalla ChatGPT:n rooli tiedonhaussa kasvaa, mikä tekee uudesta mainoskanavasta erityisen kiinnostavan.

ChatGPT on yhä enemmän myös hakukone

ChatGPT:ltä kysytään tietoa ja pyydetään suosituksia. Se voi hakea ajantasaista tietoa verkosta ja näyttää vastauksissaan lähteitä. Perinteisten hakusanojen sijaan ChatGPT annettavalla promptilla eli kehotteella voi kertoa tarkasti, mitä etsii.

Esimerkiksi:

”Etsin syksylle viestinnän koulutusta, jossa käsitellään sosiaalista mediaa ja tekoälyn hyödyntämistä käytännön työssä. Koulutuksen pitäisi sopia viestinnän ammattilaiselle ja sen pitäisi olla mahdollista suorittaa verkossa. Ehdota kolmea sopivaa vaihtoehtoa ja vertaile niiden sisältöjä ja hintoja.”

Tekoäly voi tämän perusteella etsiä sopivia vaihtoehtoja ja auttaa niiden vertailussa. Yritysten ja yhteisöjen kannalta tämä on olennainen kysymys:

Löytyykö yrityksesi tai yhteisösi ja sen tarjoama palvelu tai tieto silloin, kun tietoa etsitään ChatGPT:n avulla?

Mainonta tuo uuden mahdollisuuden

ChatGPT-mainoksia voidaan näyttää keskustelun aiheen ja sen perusteella, mitä käyttäjä on etsimässä. Mainokset näkyvät erillään varsinaisista vastauksista ja ne merkitään selkeästi sponsoroiduiksi sisällöiksi.

Yrityksille ja yhteisöille tämä voi tuoda uusia mahdollisuuksia esimerkiksi palveluiden, tapahtumien, koulutusten ja oman toiminnan tunnettuuden markkinointiin.

Ajatellaan vaikka edellä mainittua koulutusta etsivää henkilöä. Koulutusta tarjoavalle organisaatiolle tämä voisi tarjota mahdollisuuden tavoittaa hänet silloin, kun hän etsii ChatGPT:stä sopivia koulutuksia ja vertailee vaihtoehtoja.

Mainonta ei vaikuta ChatGPT:n antamiin vastauksiin. Mainostajat eivät myöskään saa käyttäjien keskusteluja tai henkilötietoja käyttöönsä. Euroopan talousalueella personoidut mainokset eivät ole ainakaan alkuvaiheessa käytössä.

Nyt kannattaa seurata, mitä tekoälyalustoilla tapahtuu

ChatGPT-mainonta on vielä uusi alue ja käytännöt kehittyvät. Kannattaa kuitenkin seurata tarkasti, millaisia mahdollisuuksia mainonta tuo mukanaan ja mitkä niistä ovat oman yrityksen tai yhteisön kannalta tarkoituksenmukaisia.

Vielä tärkeämpää on huomata tiedonhaussa tapahtuva muutos.

Tekoäly muuttaa jo tapaamme etsiä tietoa. Siksi kannattaa miettiä, miten organisaatiosi löytyy ja näkyy silloin, kun tietoa haetaan tekoälyn avulla.

Lähteet

Artikkeli ChatGPT-mainonta on nyt mahdollista – mitä kannattaa huomioida? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Hyvä puhe ei pääty pelkkiin aplodeihn

Teija Leino — Sun, 12 Jul 2026 10:39:56 +0000

Kesälomallakin tulee näköjään mietittyä viestintää ihan automaattisesti. Tai tässä tapauksessa sitä, miksi yksi puhe jäi mieleen.

Osallistuin Volter Kilpi -kirjallisuusviikon avajaisiin Kustavissa. Markus Leikolan puhe jäi mieleeni. Ei siksi, että se olisi tarjonnut valmiita vastauksia, vaan siksi, että se sai pohtimaan.

Erityisesti yksi lause jäi soimaan mieleeni:

”Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin elää ja tehdä se, mikä on oikein.”

Harvoin yksi lause kiteyttää koko puheen näin hyvin. Ja kantaa sitä loppuun asti.

Hyvä puhe ei pääty pelkkiin aplodeihin. Se jatkuu kuulijan ajatuksissa.

Viestijänä jäin miettimään, miksi juuri tämä puhe onnistui siinä. Se ei yrittänyt vakuuttaa tai voittaa väittelyä. Se ei jakanut maailmaa oikeassa ja väärässä oleviin eikä tarjonnut helppoja ratkaisuja. Se pysäytti ajattelemaan.

Puheen ydin ei ollut siinä, tiedämmekö kaiken. Vaan siinä, mitä teemme sillä tiedolla, joka meillä on.

Elämme aikaa, jossa tietoa on enemmän kuin koskaan. Ymmärrämme aiempaa paremmin, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Meillä on siihen enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Silti maailma ei tunnu yhtään yksinkertaisemmalta. Päinvastoin. Tuntuu, että kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Siksi juuri viestinnän merkitys korostuu.

Parhaimmillaan viestintä ei ole vain tiedon välittämistä. Se auttaa ymmärtämään. Se ei kerro ihmisille, mitä heidän pitäisi ajatella, vaan antaa syyn ajatella itse.

Jäin pohtimaan myös sivistystä. Onko sivistys juuri sitä, että pysähtyy, kuuntelee ja tarkastelee omaa aikaansa rehellisesti? Ja että haluaa oppia, vaikka kaikki vastaukset eivät olisi valmiina?

Tällaiset puheet muistuttavat myös siitä, ettei viestinnän vaikuttavuutta voi mitata pelkästään näyttökerroilla, klikkauksilla tai tykkäyksillä. Joskus kaikkein merkittävin vaikutus on se, että yksi ajatus jää kulkemaan mukana vielä pitkään sen jälkeen, kun on kuullut puheen.

Ehkä juuri sitä vaikuttava viestintä parhaimmillaan on. Se ei jää hetkeen, vaan jatkaa elämäänsä ihmisten ajatuksissa.

Siksi kysymys onkin lopulta tämä. Jääkö puhe vain kuulijan korviin vai myös hänen ajatuksiinsa?

Hyvää kesän jatkoa ☀️

Löydät koko Markus Leikolan puheen hänen Facebook-sivultaan klikkaamalla tästä!

Artikkeli Hyvä puhe ei pääty pelkkiin aplodeihn julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Elinvoima ei synny puhumalla vaan tekemällä

Teija Leino — Wed, 20 May 2026 10:42:05 +0000

Kuntien ja alueiden elinvoimasta puhutaan paljon. Strategioita tehdään, tavoitteita asetetaan ja työryhmiä perustetaan. Silti liian usein yhteistyö jää puheiden tasolle, mutta konkreettiset teot usein puuttuvat.

Todellisuudessa harva kunta rakentaa vetovoimaa enää yksinään. Uudet yritykset, matkailu, tapahtumat, osaajien houkuttelu ja alueen näkyvyys syntyvät yhä useammin yhteistyöstä, jossa mukana ovat kunnat, yritykset, oppilaitokset, alueen yhdistykset sekä muut elinkeinoelämän toimijat, kuten kauppakamari ja yrittäjäjäyhdistykset.

Yhteistyön onnistuminen tiivistyy yllättävän usein näihin kolmeen asiaan:

1. Yhteinen tekeminen on luottamusta

Yhteistyö ei ole yksi keskustelutilaisuus tai strategiapaperi. Tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Ne voivat olla yhteisiä tapahtumia, markkinointia, rekrytointia, matkailun kehittämistä tai markkinointia tai vaikka pieniäkin alueen viihtyvyyttä parantavia avauksia. Olennaista on konkretia.

Tekemisen täytyy olla onnistuessaan myös tavoitteellista ja suunnitelmallista. Pelkät yksittäiset tempaukset eivät vielä rakenna pitkäjänteistä elinvoimaa. Tarvitaan yhteinen suunta, selkeitä tavoitteita ja sitoutumista siihen, että asioita kehitetään yhdessä pidemmällä aikavälillä.

On selvää, että yhteinen tekeminen lisää luottamusta eri toimijoiden välille. Kun onnistutaan yhdessä, yhteistyön tekeminen vahvistuu ja vaikuttavuus lisääntyy.

2. Ilmapiiri ja byrokratia ratkaisee

Yritysten ja muiden toimijoiden on helpompi lähteä mukaan silloin, kun tekemisessä näkyy avoimuus, käytännönläheisyys ja halu ratkaista asioita yhdessä.

Idea ja uudet avaukset eivät saa hautautua raskaisiin prosesseihin, loputtomiin palavereihin ja epäselvään päätöksentekoon.On selvää, että silloin into katoaa nopeasti. Esimerkiksi yrittäjillä harvoin on aikaa odottaa liian kauan.

Ohut byrokratia ei kuitenkaan tarkoita huolimatonta päätöksentekoa, vaan sitä, että asioita viedään eteenpäin ketterästi ja järkevästi yhteinen tavoite kirkkaana mielessä. Silloin toiminta on selkeää, yhteistyö sujuu ja konkreettinen tekeminen saadaan liikkeelle mahdollisimman nopeasti.

Parhaimmillaan syntyy innostava ilmapiiri, jossa toimijat haluavat ja uskaltavat ehdottaa uusia ajatuksia ja lähteä mukaan matalalla kynnyksellä.

3. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa enemmän

Yhteistyön yksi suurimmista vahvuuksista on se, että vastuu, resurssit ja osaaminen jakautuvat useammalle toimijalle. Silloin voidaan tehdä enemmän kuin yksin olisi mahdollista.

Kaikkien ei tarvitse tehdä suuria investointeja tai kantaa raskasta vastuuta yksin. Kun tekeminen ja kustannukset jaetaan järkevästi, myös pienillä yrityksillä, yhdistyksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua ja tuoda omaa osaamistaan mukaan.

Yhteistyö vaatii aina sitoutumista. Se tarkoittaa aikaa, tekemistä ja taloudellista panostusta mukana olevilta toimijoilta. Siksi on tärkeää, että yhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja resurssit sovitaan avoimesti ja yhdessä.

Jokaisen mukana olevan toimijan on myös saatava panostukselleen aidosti vastinetta: oli se sitten näkyvyyttä, uusia verkostoja, asiakkaita tai liiketoimintamahdollisuuksia.

Parhaimmillaan syntyy pitkäjänteistä ja vaikuttavaa yhteistyötä, jolla alueen elinvoimaa vahvistetaan, vetovoimaa kasvatetaan ja yhteiset tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.

Siksi kysymys on yksinkertainen: olisiko suurin elinvoimateko sittenkin avoimempi, rohkeampi ja aidompi yhteistyö.

Artikkeli Elinvoima ei synny puhumalla vaan tekemällä julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa?

Teija Leino — Fri, 06 Mar 2026 11:04:53 +0000

Sisältöä on enemmän kuin koskaan, harva kaipaa sitä lisää.

Organisaatiot julkaisevat uutisia, päivityksiä, videoita, tiedotteita ja uutiskirjeitä. Uusia kanavia syntyy tasaisin väliajoin. Silti monen vastaanottajan kokemus on sama: viestejä tulee paljon, mutta olennaista on vaikea löytää.

Viestinnän ongelma ei välttämättä ole tekemisen vähyys vaan tekemisen hajanaisuus. Sisältöä tuotetaan paljon, mutta kokonaisuus jää helposti miettimättä. Kanavia on liikaa, viestejä on liikaa ja sama asia yritetään kertoa joka kanavassa samalla tavalla.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kaikkialla. Viestintä toimii paremmin silloin, kun kanavat valitaan harkiten ja niissä viestitään kanavan tapaan. Säännöllinen, selkeä ja johdonmukainen tekeminen valituissa kanavissa tavoittaa ihmiset paremmin kuin satunnainen näkyvyys monessa paikassa.

Sisältötulvassa yksi selkeä ajatus toimii paremmin kuin pitkä lista asioita. Jos asia ei aukea nopeasti, se ohitetaan. Siksi tärkein kysymys on yksinkertainen: mitä haluamme ihmisten asiasta ymmärtävän ja miksi se koskee heitä.

Suunnittelu on aina kaiken a ja o. Ilman sitä viestintä muuttuu helposti reagoimiseksi, jolloin asioita kerrotaan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kokonaisuus hajoaa ja olennainen unohtuu. Toisin sanoen se, miksi ja kenelle viestintää tehdään.

Viestinnän vaikuttavuutta kannattaa tarkastella säännöllisesti. Muuttujia on paljon, mutta kaikkea ei tarvitse mitata. Riittää, että valitaan muutama olennainen asia ja seurataan niitä säännöllisesti. Pian alkaa näkyä, mitkä sisällöt tavoittavat kohderyhmät ja millaisiin viesteihin reagoidaan.

Säännöllinen tilannekatsaus auttaa ennakoimaan. Viestinnän laatu paranee eikä se jää viime tippaan, kun mietitään etukäteen, mitä on kerrottu, mitä on tulossa ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.

Kuntien päätösviestinnässä tämä näkyy usein. Kuntalainen haluaa tietää mitä päätettiin, miksi päätös tehtiin ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Jos vastaus tähän ei ole selkeä ja ymmärrettävä, viestintä ei auta, vaikka sitä olisi paljon.

Sisällön määrä ei vähene. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, mitä, miten ja missä viestiä. Valitse kanavat harkiten, viesti selkeästi formaatista riippumatta ja seuraa analytiikkaa. Näin viestintä erottuu paremmin.

Vähemmän on enemmän, myös viestinnässä.

Artikkeli Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline

Teija Leino — Thu, 12 Feb 2026 18:20:58 +0000

Orgaaninen some tarkoittaa sosiaalisen median sisältöä, joka ei ole maksettu mainontaa. Se on kunnan omia julkaisuja, kuvia, videoita ja päivityksiä, kommentteihin vastaamista sekä vuorovaikutusta kuntalaisten ja muiden sidos- ja kohderyhmien kanssa.

Näkyvyys perustuu sisältöön ja kiinnostavuuteen, ei mainosbudjettiin. Kuntien sosiaalinen media ei ole enää pelkkää tiedottamista.

Sosiaalinen media on paikka, josta etsitään tietoa, muodostetaan mielipiteitä ja rakennetaan luottamusta kuntaan. Orgaaninen some vaikuttaa sekä mielikuvaan kunnasta että konkreettiseen toimintaan, kuten palveluiden käyttöön, tapahtumiin osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Samalla se tukee kunnan elinvoimaa ja työnantajakuvaa, jos arjen työ ja osaava henkilöstö tehdään näkyväksi.

Seuraa sosiaalisen median tilastoja ja opi

Huomattavaa on, että pelkkä näkyvyys ei enää riitä, vaan tekemisen pitää olla tavoitteellista. Sosiaalisen median analytiikkaa on syytä seurata säännöllisesti, jotta saadaan parempi käsitys somen suoriutumisesta. Samalla opitaan tekemään sisältöjä, jotka tavoittavat oikeat kohderyhmät, herättävät vuorovaikutusta ja tukevat viestinnälle asetettuja tavoitteita.

Tekoäly auttaa, mutta ei korvaa ihmistä

Tekoälystä on tullut arkea. Se voi tehostaa sisällöntuotantoa ja ideointia, mutta sisältö ei saa tuntua koneen tekemältä. Kun sisällöissä näkyy ihmisen kädenjälki, se lisää sitoutumista viestintään. Autenttisuus ja yhteisöllisyys ratkaisevat. Organisaatiot, jotka käyttävät tekoälyä tukena, mutta säilyttävät inhimillisen äänen, onnistuvat parhaiten.

Some on myös hakukone

Yhä useampi hakee tietoa suoraan somesta. Kunnille tämä tarkoittaa, että hyödyllinen sisältö parantaa löydettävyyttä ja uskottavuutta. Kunnan kannattaa tarjota tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti sekä tuoda faktoja (kuten päätöksiä) esiin siellä, missä ihmiset jo ovat, hakevat tietoa ja keskustelevat. Se on hyvää palvelua.

Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot

Avoin ja helposti lähestyttävä viestintä rakentaa luottamusta. On helpompi samaistua henkilöihin, ei organisaatioihin. Näin ollen asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja johdon näkyminen viestinnässä lisää sekä luottamusta että uskottavuutta. Henkilöstö on kaiken kaikkiaan tärkeä viestinnän voimavara, sillä se tuo kunnan arjen, osaamisen ja tekemisen näkyväksi.

Myös maine rakentuu myös keskusteluissa

Pelkkä sitoutumisen määrä ei vielä kerro viestinnän onnistumisesta. Myös keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat siihen, millainen mielikuva kunnasta muodostuu. Siksi moderointi ja oikea-aikainen reagointi ovat keskeinen osa kunnan someviestintää. Ne auttavat tunnistamaan huolia, oikaisemaan virheellisiä käsityksiä ja ylläpitämään rakentavaa keskustelukulttuuria. Someviestintä on myös kunnan maineen pitkäjänteistä hallintaa.

Haluatko tehostaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa? Koulutamme, sparraamme ja olemme tukena arjen tiukissakin tilanteissa.

Ole yhteydessä ja jutellaan lisää!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi

Kurkkaa myös! www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Blogin kirjoittamisen inspiraationa ja lähteenä oli:
The Ultimate Guide to Driving Real Impact with Organic Social 2026 (Sociallyin / Studio by Informa TechTarget).

Artikkeli Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa

Teija Leino — Tue, 03 Feb 2026 16:41:45 +0000

Maineenhallinta ei saa olla vain kriisinhallintaa tai someraivon sammutusta. Se syntyy arjen pienissä hetkissä: asiakaskohtaamisissa, päätösten perusteluissa ja jokaisessa viestinnän kanavassa. Kunnissa ja julkisissa organisaatioissa maine rakentuu siellä, missä ihmiset kohdataan ja missä työyhteisö elää arkeaan.

Maineen rakentajat

Asiakaskohtaaminen ei ole irrallinen hetki, vaan osa ketjua, jossa jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Jos asiakas joutuu taistelemaan vastauksia saadakseen, se muistetaan pitkään. Päätökset, joita ei avata läpinäkyvästi, synnyttävät epäluottamusta.

Työyhteisön hyvinvointi näkyy myös ulospäin. Huono ilmapiiri kantautuu someen ja puskaradioihin herkemmin kuin usein ymmärretään. Maine rakentuu pienistä, toistuvista asioista — ei kampanjoista vaan arjen käytännöistä.

Some peilinä

Sosiaalinen media toimii maineen peilinä. Usein valitettavan armottomasti. Taustalla on kokemus, jossa ei tultu kuulluksi. Odotus, johon ei vastattu. Tilanne, joka hoidettiin teknisesti oikein mutta mutta asiakaskohtaaminen huonosti.

Asiakastilanteissa on hyvä muistaa, että tunne on aina kokijalleen totta.
Me olemme kaikki erilaisia.

Dosentti Elisa Juholin, yksi Suomen johtavista viestinnän asiantuntijoista, kiteyttää asian osuvasti:
”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.”

Ennakoiva maineenhallinta ei ole kriisiviestinnän harjoittelua. Se on arjen viestintää, läpinäkyvyyttä ja kykyä katsoa aidosti peiliin. Maine ei vaadi virheettömyyttä, vaan rehellisyyttä. Virheitä siedetään, jos ne myönnetään ja korjataan. Sitä ei siedetä, että vähätellään, vaietaan tai paetaan vastuuta.

Ihmismäinen organisaatio

Olisiko hyvä maine sitä, että organisaatio uskaltaa olla ihminen? Keskeneräinen, mutta johdonmukainen. Selkeä, mutta kuunteleva.

Lopulta maineenhallinnassa on kyse yhdestä asiasta: mitä meistä puhutaan silloin, kun emme itse ole paikalla.

Kun arki on kunnossa, viestintä on avointa ja ajantasaista.
Kun päätöksenteko on avointa, se kestää myös kritiikin.
Kun työyhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena.

Maine syntyy siitä, että perusasiat tehdään hyvin joka päivä. Se näkyy ulospäin. Aina.

Artikkeli Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Työyhteisön ilmapiiriä ei ratkaista strategiadioissa vaan tavallisena tiistaina

Teija Leino — Sun, 18 Jan 2026 15:42:15 +0000

Työyhteisön ilmapiiri voi ratketa yhdessä hetkessä. Siinä, kun joku kysyy apua. Siinä, vastataanko viestiin vai ei. Siinä, sanotaanko kiitos vai jätetäänkö sanomatta.

Työyhteisöviestintä on mikroviestintää. Se on pieniä, toistuvia tekoja, joista arki rakentuu. Yksittäinen viesti harvoin kaataa tai pelastaa mitään, mutta viestinnän tapa ja ajoitus vaikuttavat joka päivä.

Kun tieto tulee ajoissa, ihmiset kokevat olevansa mukana. Kun sitä pantataan, ulkopuolisuus hiipii nopeasti.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole tähtitiedettä. Se vaatii harkintaa ja tilannetajua. Mikä auttaa toista onnistumaan? Mikä tuo varmuutta. Millainen työyhteisö tuntuu hyvältä olla.

Arjen viestintä on myös arvostuksen näyttämistä. Kun onnistumiset sanotaan ääneen, ne alkavat toistua.

Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, sitoutuminen vahvistuu.

Se näkyy suoraan työhyvinvoinnissa, työn sujuvuudessa ja tuloksissa. Useimmiten kyse ei ole tahdosta vaan ajanhallinnasta. Arjen kiire vie suunnitelmallisuuden ja oletukset korvaavat keskustelun. Silloin pienetkin väärinymmärrykset kasvavat turhaan isoiksi.

Hyvä työyhteisöviestintä ei ole jatkuvaa puhumista. Se on oikeita asioita, oikeaan aikaan, ymmärrettävästi ja inhimillisesti. Viestintää, joka keventää työpäivää, ei kuormita sitä.

Toimiva arki ei synny sattumalta. Se rakennetaan. Jos työyhteisöviestintä kaipaa sparrausta tai valmennusta, siihen kannattaa tarttua ajoissa.

Tarvitsetko apua työyhteisöviestintään? Ota yhteyttä!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi
www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Artikkeli Työyhteisön ilmapiiriä ei ratkaista strategiadioissa vaan tavallisena tiistaina julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Podcast on hyvä kanava tietoviestintään

riitta.monto@itello.fi — Wed, 10 Dec 2025 10:58:54 +0000

Kiinnostaville äänijulkaisuille on tilausta. Kuuntelu lisääntyy ja äänikirjojen ohella podcastien suosio kasvaa. Eloisaa asiapuhetta on mukava kuunnella. Sujuvasti esitettyä informaatiota on helppo seurata.

Ennen aloitusta kannattaa miettiä muutama seikka kuntoon: mihin aiheisiin haluaa keskittyä; mikä on sisältöä kuvaava osuva nimi; millainen on julkaisun paras muoto; kenen vastuulla tuotanto on; millaiseksi kaavaillaan julkaisutahti; miten jakelu toteutetaan.

Podcastin koetaan henkilökohtaiseksi.

Äänijulkaisun vahvuus on kuulijasuhteen intiimisyys ja kuulijan sitoutuminen sisältöön. Näin kiteytti yksi vastaajista Suomen Podcastmedian selvityksessä 2022. Siihen haastateltiin noin 30 alan asiantuntijaa eli podcastien tekijöitä ja mainostajia.

Näkemyksiään kertoivat muun muassa A-lehdet, Alma Media, Bauer Media, DNA, Fazer, Ruohonjuuri ja Sanoma.

Selvityksen mukaan podcastin koetaan olevan helppo ja henkilökohtainen. Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei taustakuuntelua radion tapaan.

Kuulija haluaa pysyä ajan tasalla.

Näin suomalainen kuuntelee -digiaudiotutkimus 2023 vahvistaa arkikokemuksen: kuulokkeet korvilla lenkkeillään, matkustetaan bussissa, pyöräillään ja tehdään kotitöitä.

Moni sanoo kuuntelevansa, koska haluaa pysyä ajan tasalla, oppia uutta tai ihan vain ajankuluksi.

Spontaanin puheen takaa hyvä käsikirjoitus.

Spontaanilta vaikuttavan jutustelun takaa huolellinen käsikirjoitus. Asian ytimeen osuvat kysymykset yllättävät ja houkuttelevat haastateltavan asiantuntemuksen esille.

Podcast toimii yhden ihmisen puheenvuorona, jos juontaja osaa esittää kuivaa asiaa kuin jännittävää tarinaa. Luontevaa on myös yhden tai kahden juontajan keskustelu ajankohtaisen vieraan kanssa.

Jakson kesto voi olla yhtä hyvin 15 minuuttia kuin puolitoista tuntia, kunhan käsikirjoitus on laadittu mitan mukaan.

Kieli kirjoitetaan korville, ei silmille.

Monimutkaiset ilmaukset tai seitsemällä lauseella kuormitetut virkkeet ovat kuultuina vaikeita hahmottaa. Jos kuulija pysähtyy miettimään, mitä sanottiin, seuraava yksityiskohta lipuu korvien ohi. Kuunneltavaksi tarkoitettu kieli on erilaista kuin luettavaksi kirjoitettu. Puhuja ei viittaa pronomineilla vaan kertoo nimillä, toistaa tärkeimpiä sanoja, pyöristää luvut ja helpottaa asioiden hahmottamista.

Podcastia pitää muistaa jakaa.

Miksi ryhtyä tuottamaan podcastia? Hyvin tehtynä se on tehokas. Koska podcast sopii monenlaisen sisällön välittämiseen, niitä tuottavat median ohella monet yritykset ja julkisen sektorin toimijat.

Kun perusasiat ovat kunnossa, toteutus etenee mutkattomasti. Teknisen tuotannon voi ostaa ammattilaiselta. Kohtuullisella investoinnilla hankkii myös omat laadukkaat laitteet. Audion editointi sujuu kätevästi esimerkiksi Audacity-ohjelmalla.

Omaperäinen idea, tarkat kysymykset, haastateltavaan keskittyvä juontaja – ja lopputulos on valmis jaettavaksi. Podcastia kannattaa rummuttaa, jotta se löytää kuulijansa.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä.

KUUNNELTAVAA:

Valiokunta-podcast rikastaa Kuntalehden ajankohtaisia teemoja, kuten johtaminen, ympäristö, talous ja hyvinvointi.
Humanisti vastaa -podcast. Tutkijat kertovat mm. somevapaammasta arjesta, tekijänoikeuskiistoista, politiikan kielestä, rallienglannista.
Polikulaari-podcast Turun Sanomat ruotii politiikan tapahtumat. Turun kuuluisan funikulaarin tapaan joskus toimii, joskus ei.
Virhe on Suomen Lehdistön podcast, jossa journalistit harrastavat itsekritiikkiä.

Artikkeli Podcast on hyvä kanava tietoviestintään julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.