Dokumentista irrotetun videoklipin perusteella pääministeri vaikuttaa epäkohteliaalta. Moni tuohtui ja ryhtyi välittömästi tapakasvattajaksi. 

Kohtelias sisältöpäällikkö sen sijaan kysyttäessä totesi, ettei muista tilanteessa mitään erityistä. Vaikka moni pahoitti mielensä hänen puolestaan, hän itse ei. 

Tunnistin tilanteen. Olen toimittajana nähnyt, miten karismaattisen esiintyjän säteily syttyy ja sammuu tv-studiossa yhtä aikaa lähetysvalon kanssa.  

Kokemus sekin, miten arvonsa tunteva johtaja ärsyyntyy vääränlaisista kysymyksistä niin, että haastatteluaika uhkaa päättyä saman tien.  

Olennaista kuitenkin on, että haastattelu jatkuu ja vastaukset saadaan. Työt hoidetaan puolin ja toisin, vaikkei tunnelma kovin leppoisa olisikaan. 

Vaikka kulisseissa esiin on tullut muutakin kuin harkittu rooli, en näkemäni perusteella pidä silotellumpaa julkikuvaa epäaitona. Keskittyminen vaatii hetkensä. 

Mediakohtaamiseen voi liittyä paineita, joista toimittaja ei tiedä. 

Ongelma syntyy silloin, kun vastuullinen henkilö ei vastaa kysymyksiin. 

Suurennuslasin alla voi olla tukalaa, mutta 
vallankäyttäjän on syytä vastata yleisölle. 

Virheiden sattuessa johtajan pitää olla alaisen selkänoja ja tuki, ei toisinpäin. Millaisessa työyhteisössä johtaja jättää alaisen kriisitilanteessa yksin vastaamaan medialle? 

Ikävän uutisen paljastuessa on toisinaan havainnut, miten vaikeasti tavoitettavia jotkut asemansa puolesta vastuulliset ovat. Soittoihin, teksti- tai Whatsapp-viesteihin ei vastata, ja sähköpostit katoavat avaruuteen. 

Johtopäätös: asemaan kiinteästi liittyvä vastuu on päässyt unohtumaan. 

Kuntavaalien alla ehdokkaat kertovat mielellään tavoitteistaan ja lähestyvät mediaa. Aktiivisuus on arvokasta, kunhan poliitikko vastaa myös silloin, kun toimittajalla on jotakin yllättävää kysyttävää. 

Joskus viranhaltija tai luottamushenkilö ei suostu vastaamaan tietyn toimittajan tai tietyn median haastattelupyyntöön. Mahtaako hän vastata silloinkaan, jos yksittäinen asukas perää syytä epäkohtaan? Epäilen. 

Suomessa on eletty vuosi koronakurimuksessa. Se koettelee kärsivällisimmänkin hermoja.

Päättäjät eivät voi vetäytyä vastuusta. Ratkaisuja täytyy tehdä ja perustella yhä uudelleen, vaikka kritiikkiä tulee ovista ja ikkunoista, mediassa ja somessa. 

KRIISIVIESTINNÄN ABC 

1. Kun media lähestyy, ole tavoitettavissa. 
2. Vastaa myös ikäviin kysymyksiin. 
3. Jos et tiedä, ota selvää ja palaa asiaan. 

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Tutustu Teijan ja Riitan Kriisiviestintä ja maineenhallinta -koulutukseen 18.3.2021. Se on osa Kuntaviestijä 1.0 -koulutusohjelmaa, mutta voit myös osallistua vain tähän koulutusjaksoon. 

Huom! Kuntaviestijä 2.0 alkaa 28.4.2021.
Tutustu koulutukseen ja ilmoittaudu!

Artikkeli Kulisseissa saa kolista, kunhan toimittaja pääsee kysymään ja vallankäyttäjä vastaa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Somessa voi vahvistaa vanhoja yhteyksiä mutta luoda myös kokonaan uusia. Ammatillisesti luontevia kanavia ovat LinkedIn ja Twitter, joka on ollut erityisesti toimittajille jo vuosia kätevä tietolähde. Sen kautta voi seurata kotimaista ja kansainvälistä mediaa, kiinnostavia päättäjiä ja tutkijoita, äkillisiä uutistapahtumia tai työn kannalta tärkeitä erikoisaloja. 

Monesti asiantuntijoiden poliitikoista professoreihin ja viranhaltijoista toimitusjohtajiin kannattaa olla aktiivisesti läsnä myös Instagramissa uusien yleisöjen tavoittamiseksi. 

Olen löytänyt Twitteristä tietoa, monipuolisia näkemyksiä sekä hyviä haastateltavia, kolumnisteja ja sanavalmiita kommentaattoreita. Löytöjen joukossa on useita henkilöitä, joihin tuskin olisin törmännyt muuten. 

Nopeaan reagointiin kykenevän asiatuntijan ei kannata piilottaa osaamistaan vaan tuoda se esiin somevirrassa. Kuntapäättäjän tai viranhaltijan aktiivisuus parhaimmillaan vahvistaa paitsi henkilön omaa imagoa myös hänen edustamaansa yhteisöä. 

Asiattomuus ja pikaistuksissa heitetyt epäonnistuneet kommentit toki erottuvat nekin. Harkinta on hyve somessakin. 

Arkielämään liittyvät postaukset tuovat inhimillisen ulottuvuuden ammattiminään. 

Some sopii moneen. Reaaliaikainen kommentointi Twitterissä antaa piristävän lisän asiantuntijaseminaariin. Kun yleisön reaktioita voi lukea mediaseinältä, luennoitsija voi napata uusia aineksia vuorovaikutukseen. 

Turun filharmoninen orkesteri aktivoi yleisöä jo 2014 livetwiittauskonsertilla. Turun Sanomien kriitikko totesi huojentuneena, ettei Twitter-kommentteja onneksi sentään heijastettu salin seinälle. Miksipä ei? Idea voisi toimia jossakin tapahtumassa, vaikka yleensä konsertissa ja teatterissa antoisinta on keskittyä olennaiseen kaikessa rauhassa. 

Verkostoituminen somessa laajentaa ammattipiiriä, ja LinkedIn tarjoaa kätevästi uusia kontakteja. 

Eri yhteisöpalvelujen toimintalogiikkaan ja -ohjeisiin on hyvä perehtyä ja soveltaa oma viestintätyyli kanavan mukaan. Jollekin läsnäolo on aktiivista kommentointia ja suoria yhteydenottoja, toiselle muitten seuraamista. Oman roolin voi valita vapaasti, mutta aitous on aina valttia. 

Asiantuntijayhteisö, kunta, yliopisto tai yritys osoittaa hallitsevansa nykyaikaisen viestinnän, kun somekanavat ovat kunnossa ja sisältö ajantasaista. 

Jos viranhaltija, luottamushenkilö tai tutkija motivoituu ja luo itselleen vahvan profiilin somessa, siitä hyötyy myös hänen edustamansa yhteisö. 

VALITSE AMMATTIKÄYTTÖÖN SOPIVA SOME

1. Twitterissä ammattilainen voi profiloitua.  

2. Twitterissä asiantuntijatietoa löytää kätevästi. 

3. LinkedIn on vuorovaikutteinen ammatillinen kohtaamispaikka työikäisille. 

4. LinkedInissä voi vahvistaa ammatti-identiteettiä ja yrityskuvaa. 

5. Sama sisältö soveltuu eri kanaviin (Facebook, Instagram, LinkedIn, Twitter), mutta viesti pitää versioida kanavaan sopivaksi. 

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Tutustu Teijan Twitter- ja LinkedIn-koulutukseen 4.3.2021. Se on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit myös osallistua vain tähän koulutusjaksoon. 

Artikkeli Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Essoten virittämä koronarokotusmittari on oivaltavaa viestintää ja tehokasta tiedottamista visuaalisella selkokielellä. Kannattaa käydä katsomassa https://www.essote.fi/koronarokotus/

Graafissa tarjotaan runsaasti alueen väestöä koskevaa juuri nyt kaivattavaa koronarokotustietoa hyvin selkeästi.

Rokotusmittari näyttää absoluuttisena ja prosenttilukuna, kuinka moni yli 16-vuotias on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Graafiin on jaoteltu kuusi rokotettavaa ryhmää koronatyötä tekevistä hoitolaitosasukkaisiin ja eri-ikäisistä ihmisistä riskiryhmäläisiin ja muuhun väestöön. Yksi sarake näyttää tilanteen valkoisesta vihreään rokotusten myötä muuttuvana pallona. Kun ympyrä hohkaa punaisena, ryhmän rokotukset eivät ole vielä alkaneet. Toinen sarake kertoo aikataulun siitä, missä vaiheessa kunkin ryhmän rokotukset etenevät.

Runsas määrä ajankohtaista tietoa käy selväksi yhdellä silmäyksellä. Mittaria päivitetään joka viikko, joten rokotusten etenemistä voi seurata melkein reaaliajassa.

Essote toteaa noudattavansa Suomen koronarokotestrategiaa. Erityistä on kuitenkin taitava tiedottaminen. Tämä viestinnän malli kannattaisi kopioida muillakin alueilla. Selkeä ja säännöllinen tiedottaminen vastaa kansalaisia askarruttaviin kysymykseen ja luo turvallisuutta.

Näennäisen yksinkertainen graafi on monitahoisen aiheen tyylikäs kiteytys. Pandemia-ajan kärkiasiantuntijat ovat suitsuttaneet Essoten mallille kiitosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek kehui toteutusta esimerkilliseksi. Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen suositteli ”erinomaisen hienoa” mallia myös muille toimijoille.

Koronarokotusmittari näyttää mallia, miten yksi graafi voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa ja kymmenen kuvaa.

Luotettavaa, vastuullista ja helposti ymmärrettävää. Siinä muutama perusvaatimus julkisen tahon viestinnälle. Kun kohteena on koko kansa, kirjava joukko ihmisiä, tiedottamisen pitää toimia niin, että jokainen ymmärtää.

Sanavalinnat ovat tärkeitä. Kuvat pysäyttävät asian äärelle ja parhaimmillaan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Rokotusmittari näyttää yksinkertaiselta, mikä kertoo siitä, että graafisen ilmaisun keinot on otettu hyvin haltuun. Taustana on valtava määrä informaatiota, josta on seulottu näkyviin vastaanottajan eli suuren yleisön kannalta keskeisimmät.

Toteutus toimii ilman kikkailua ja visuaalisia temppuja. Lopputuloksena on faktoihin perustuva harkitun selkeä tietopaketti.

Graafisen ilmaisun mahdollisuudet ovat rajattomat. Rokotusmittari osoittaa, että grafiikka sopii hyvin monitahoisten aiheitten viestintään.

Muuttuisikohan jopa sote-uudistus helpommin hahmotettavaksi Essoten visualistin käsittelyssä?

TEHOSTA VIESTINTÄÄ, MUISTA GRAFIIKKA

1. Havainnollista olennaisin visuaalisesti.
2. Valitse graafiin vain keskeisimmät asiat ja luvut.
3. Visuaalisesti selkeä miellyttää silmää ja näyttää tärkeimmän.
4. Karsi turha pois, älä ahda graafiin liikaa aineistoa.
5. Katso vielä kerran, mikä viesti graafista erottuu yhdellä silmäyksellä.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Koronarokotusmittari on nerokas graafi – malli kannattaa kopioida julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Palautteen kirjo kuulostaa tutulta, vaikka oman kokemukseni mukaan haastateltavan puoluekannalla ei välttämättä ole väliä.

Olen vetänyt vaalitenttejä radion, television ja sanomalehden toimittajana. Ärhäkimpien palautteenantajien mukaan omaa ehdokasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja toisen puolueen ehdokasta silkkihansikkain. Näin siitä huolimatta, että jokaiselle on kohdistettu sama kysymys ja vastauksen mitta on kaikille sama määrä minuutteja tai merkkejä mediasta riippuen.

Poliitikot ja toimittajat ovat tottuneet palautteeseen. Asiallista kritiikkiä kannattaa kuunnella. Myös tuohtuneessa moitteessa voi olla ajatusta. Asiattomuuksia ei pidä jäädä miettimään. 

Avoimuus on 2020-luvulla välttämätöntä vaikkei aina helppoa. En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono. Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Media tuo esiin epäkohtia ja hakee vastauksia. Toimittajan ikävä kysymys voi johtua juuri siitä, ettei vastausta ongelmaan ole aiemmin saatu. Mediaa pakoileva viranhaltija ja luottamushenkilö tuskin on kansalaistenkaan tavoitettavissa.

En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono.
Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Jos haluaa vaikuttaa, julkiseen keskusteluun kannattaa osallistua. Asiansa hallitseva pääsee tekemään uusia avauksia. Ongelmatilanteessa on mahdollista perustella ikävää ratkaisua ja huhuilta voi katkaista siivet. Media selvittää, pitävätkö faktat paikkansa.

Jos media – hyvässä tai pahassa – kiinnostuu, tilaisuuteen on syytä tarttua. Jos aihe herättää tunteita, palautetta tulee, mutta sitä ei pidä pelästyä.

Kokenut ei vähästä hätkähdä, eikä muidenkaan tarvitse. Ja kuten Seija Vaaherkumpu Twitter-ketjussa myös totesi: kehujakin tuli.

Viisi vinkkiä haastatteluun

1. Mieti, mitä on tärkeintä tuoda esiin ja mikä on sinun näkemyksesi.
2. Perustele mielipiteesi faktoilla.
3. Vastaa hankaliin kysymyksiin. Jos et tiedä, ota selvää.
4. Ymmärrä, että jutun näkökulman valitsee aina toimittaja.
5. Älä pelästy palautetta. Yritä nähdä, mikä siinä on olennaista.

Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Älä pelästy palautetta – jos haluat vaikuttaa, osallistu keskusteluun julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.