Ennen aloitusta kannattaa miettiä muutama seikka kuntoon: mihin aiheisiin haluaa keskittyä; mikä on sisältöä kuvaava osuva nimi; millainen on julkaisun paras muoto; kenen vastuulla tuotanto on; millaiseksi kaavaillaan julkaisutahti; miten jakelu toteutetaan.

Podcastin koetaan henkilökohtaiseksi. 

Äänijulkaisun vahvuus on kuulijasuhteen intiimisyys ja kuulijan sitoutuminen sisältöön. Näin kiteytti yksi vastaajista Suomen Podcastmedian selvityksessä 2022. Siihen haastateltiin noin 30 alan asiantuntijaa eli podcastien tekijöitä ja mainostajia. 

Näkemyksiään kertoivat muun muassa A-lehdet, Alma Media, Bauer Media, DNA, Fazer, Ruohonjuuri ja Sanoma. 

Selvityksen mukaan podcastin koetaan olevan helppo ja henkilökohtainen. Kokemuksen merkityksellisyyttä korostaa se, että podcastin kuuntelu on tietoinen valinta, ei taustakuuntelua radion tapaan.

Kuulija haluaa pysyä ajan tasalla.

Näin suomalainen kuuntelee -digiaudiotutkimus 2023 vahvistaa arkikokemuksen: kuulokkeet korvilla lenkkeillään, matkustetaan bussissa, pyöräillään ja tehdään kotitöitä. 

Moni sanoo kuuntelevansa, koska haluaa pysyä ajan tasalla, oppia uutta tai ihan vain ajankuluksi.

Spontaanin puheen takaa hyvä käsikirjoitus.

Spontaanilta vaikuttavan jutustelun takaa huolellinen käsikirjoitus. Asian ytimeen osuvat kysymykset yllättävät ja houkuttelevat haastateltavan asiantuntemuksen esille.

Podcast toimii yhden ihmisen puheenvuorona, jos juontaja osaa esittää kuivaa asiaa kuin jännittävää tarinaa. Luontevaa on myös yhden tai kahden juontajan keskustelu ajankohtaisen vieraan kanssa.

Jakson kesto voi olla yhtä hyvin 15 minuuttia kuin puolitoista tuntia, kunhan käsikirjoitus on laadittu mitan mukaan.

Kieli kirjoitetaan korville, ei silmille.

Monimutkaiset ilmaukset tai seitsemällä lauseella kuormitetut virkkeet ovat kuultuina vaikeita hahmottaa. Jos kuulija pysähtyy miettimään, mitä sanottiin, seuraava yksityiskohta lipuu korvien ohi. Kuunneltavaksi tarkoitettu kieli on erilaista kuin luettavaksi kirjoitettu. Puhuja ei viittaa pronomineilla vaan kertoo nimillä, toistaa tärkeimpiä sanoja, pyöristää luvut ja helpottaa asioiden hahmottamista.

Podcastia pitää muistaa jakaa.

Miksi ryhtyä tuottamaan podcastia? Hyvin tehtynä se on tehokas. Koska podcast sopii monenlaisen sisällön välittämiseen, niitä tuottavat median ohella monet yritykset ja julkisen sektorin toimijat.

Kun perusasiat ovat kunnossa, toteutus etenee mutkattomasti. Teknisen tuotannon voi ostaa ammattilaiselta. Kohtuullisella investoinnilla hankkii myös omat laadukkaat laitteet. Audion editointi sujuu kätevästi esimerkiksi Audacity-ohjelmalla. 

Omaperäinen idea, tarkat kysymykset, haastateltavaan keskittyvä juontaja – ja lopputulos on valmis jaettavaksi. Podcastia kannattaa rummuttaa, jotta se löytää kuulijansa.

 Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt pitkään radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. 

KUUNNELTAVAA:

• Valiokunta-podcast rikastaa Kuntalehden ajankohtaisia teemoja, kuten johtaminen, ympäristö, talous ja hyvinvointi.
• Humanisti vastaa -podcast. Tutkijat kertovat mm. somevapaammasta arjesta, tekijänoikeuskiistoista, politiikan kielestä, rallienglannista.
• Polikulaari-podcast Turun Sanomat ruotii politiikan tapahtumat. Turun kuuluisan funikulaarin tapaan joskus toimii, joskus ei.
• Virhe  on Suomen Lehdistön podcast, jossa journalistit harrastavat itsekritiikkiä.

Artikkeli Podcast on hyvä kanava tietoviestintään julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Olemme eläneet pitkään hyvin erikoista ja turvatonta aikaa. Ensin meitä kuritti korona, joka tosin ei ole vieläkään helpottanut. Nyt ajatuksemme ovat Ukrainan tilanteessa. Seuraamme, jopa pelonsekaisin tuntein, Venäjän järkyttävää hyökkäystä Ukrainaan ja mietimme, mitä siitä seuraa.

Toisaalta olemme saaneet nähdä, miten nopeasti Eurooppa on yhtenäisesti ja päättäväisesti toiminut rauhan ja ihmisyyden puolesta. EU näytti voimansa niin, että tunnemme olevamme osa Eurooppaa, joka toimii yhdessä.

Yhteistyö, suvaitsevaisuus ja yhteisvastuu ovat ne opit, mitkä tästä ajasta on syytä muistaa. Myös hyvinvointialueiden rakentamisessa tarvitaan vahvaa ja rakentavaa poliitikkojen, puolueiden ja kuntien yhteistyötä. Muistetaan siis sanonta: ”Kaikki ihmistyö on yhteistyötä.” (Eemil Setälä 1864-1935)

Miten toimia jatkossa, kun yli puolet kuntien palveluista ja budjetista siirtyy hyvinvointialueille? Tarvitaan kuntien välistä avointa ja aitoa yhteistyötä. Kunnat tarvitsevat toisiaan jatkossa yhä enemmän. On mietittävä, miten vahvistaa lähialuetta, seutukuntaa, tekemällä asioita yhdessä ja kehittämällä uusia toimintamalleja.

Esimerkiksi Turku ja sen kehyskunnat Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Rusko tiivistävät yhteistyötä perustamalla kuntayhtymän. Turun kaupunkiseutu haluaa tuottaa helpommin saavutettavia palveluita kustannustehokkaammin. Yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä, työllisyyspalveluissa, asumisessa, matkailussa, elinkeinopalveluissa ja osaavan työvoiman löytämisessä.

Turun kaupunkiseudun malli, on yksi tapa tehdä yhteistyötä kuntien välillä. Tuskinpa hyvään yhteistyöhön välttämättä kovin byrokraattista organisaatiota tarvitaan. Pääasia on tehdä yhteistyötä kullakin alueella sopivasti, joustavasti ja tehokkaasti.

Suunnitelmallinen ja rakentava yhteistyö kuntien välillä lisää avointa keskusteluilmapiiriä, rohkeutta luoda uutta ja kehittää vanhaa. Kuntien omat vahvuudet tulevat paremmin esiin. Parhaimmillaan asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien usko tulevaan vahvistuu ja alueen kiinnostavuus ja elinvoima kasvaa.

Yhteistyössä pätevät samat lainalaisuudet kuin viestinnässä: avoimuus, suvaitsevaisuus, kuunteleminen, tavoitteellisuus ja osallistaminen. Parhaat toimintamallit saadaan aikaan, kun eri tahot yhdistävät voimansa. Kun kaikki saavat vaikuttaa, voi syntyä yllättäviä ratkaisuja. Kannustan rohkeisiin avauksiin.

Artikkeli Aito yhteistyö on alueiden voimavara julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Työharjoitteluni on sisältänyt paljon uuden oppimista. Digimarkkinointiin ei koulukursseilla ole kummemmin perehdytty. Esimerkiksi käsitteet kuten hakukoneoptimointi tai Google Analytics olivat entuudestaan vain tuttuja termejä, mutta niiden merkityksestä minulla ei ollut tarkkaa tietoa. iTellossa olen kuitenkin päässyt oppimaan digimarkkinoinnin työkalujen käyttöä. Olen myös päässyt soveltamaan niitä ammatillisessa ympäristössä, mikä on ehdottomasti nostanut itseluottamustani tulevana liiketalouden ammattilaisena.  

Työharjoittelun aikana olen ollut osana iTellon ajankohtaisia projekteja, ja olen saanut yllättävän paljon vastuuta projekteissa, mikä on ollut jännittävää. Olen hyvin kiinnostunut graafisesta suunnittelusta, ja työharjoittelun aikana olen päässyt toteuttamaan visuaalista osaamistani muun muassa logosuunnittelun parissa. Myös muita vahvuuksiani ja mielenkiintojani on otettu huomioon toimenkuvassani, mikä on tehnyt työstäni mielenkiintoista ja tehokasta. 

Uskon, että digitaalisella markkinoinnilla sekä viestinnällä on merkittävä rooli nykyajan maailmassa, koska kauppaa käydään verkossa vuosi vuodelta enemmän. Internetin merkitys kasvaa siis jatkuvasti, ja digitalisaatio on työelämässä kaikkialla niin läsnä, että lähes kaikissa maailman ammateissa on hyötyä, jos osaa navigoida taitavasti modernia verkkoympäristöä. Olen työharjoittelussa oppinut lukuisia hyödyllisiä taitoja, jotka auttavat minua työelämässä. 

Artikkeli Työharjoittelussa syntyi logo ja hakukoneet tulivat tutuiksi – markkinoinnin ja viestinnän harjoittelu iTellossa oli oikeaa työtä julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2021! julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Palautteen kirjo kuulostaa tutulta, vaikka oman kokemukseni mukaan haastateltavan puoluekannalla ei välttämättä ole väliä.

Olen vetänyt vaalitenttejä radion, television ja sanomalehden toimittajana. Ärhäkimpien palautteenantajien mukaan omaa ehdokasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja toisen puolueen ehdokasta silkkihansikkain. Näin siitä huolimatta, että jokaiselle on kohdistettu sama kysymys ja vastauksen mitta on kaikille sama määrä minuutteja tai merkkejä mediasta riippuen.

Poliitikot ja toimittajat ovat tottuneet palautteeseen. Asiallista kritiikkiä kannattaa kuunnella. Myös tuohtuneessa moitteessa voi olla ajatusta. Asiattomuuksia ei pidä jäädä miettimään. 

Avoimuus on 2020-luvulla välttämätöntä vaikkei aina helppoa. En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono. Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Media tuo esiin epäkohtia ja hakee vastauksia. Toimittajan ikävä kysymys voi johtua juuri siitä, ettei vastausta ongelmaan ole aiemmin saatu. Mediaa pakoileva viranhaltija ja luottamushenkilö tuskin on kansalaistenkaan tavoitettavissa.

En kommentoi -linja on poikkeuksetta huono.
Viranhaltija tai luottamushenkilö ei voi vetäytyä vastuusta ja tavoittamattomiin.

Jos haluaa vaikuttaa, julkiseen keskusteluun kannattaa osallistua. Asiansa hallitseva pääsee tekemään uusia avauksia. Ongelmatilanteessa on mahdollista perustella ikävää ratkaisua ja huhuilta voi katkaista siivet. Media selvittää, pitävätkö faktat paikkansa.

Jos media – hyvässä tai pahassa – kiinnostuu, tilaisuuteen on syytä tarttua. Jos aihe herättää tunteita, palautetta tulee, mutta sitä ei pidä pelästyä.

Kokenut ei vähästä hätkähdä, eikä muidenkaan tarvitse. Ja kuten Seija Vaaherkumpu Twitter-ketjussa myös totesi: kehujakin tuli.

Viisi vinkkiä haastatteluun

1. Mieti, mitä on tärkeintä tuoda esiin ja mikä on sinun näkemyksesi.
2. Perustele mielipiteesi faktoilla.
3. Vastaa hankaliin kysymyksiin. Jos et tiedä, ota selvää.
4. Ymmärrä, että jutun näkökulman valitsee aina toimittaja.
5. Älä pelästy palautetta. Yritä nähdä, mikä siinä on olennaista.

Kirjoittaja on media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana.

Tutustu Riitan seuraavaan koulutukseen: Tiedottaminen ja mediasuhteet 28.1.2021. Koulutus on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit toki osallistua vain tähän yhteen koulutukseen.

Artikkeli Älä pelästy palautetta – jos haluat vaikuttaa, osallistu keskusteluun julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Facebook Business Suite yhdistää Facebook-sivut ja Instagram-tilit yhteen palveluun, joka löytyy myös appina. Entinen Page Manager-app muuttuu nyt Facebook Business Suiteksi.

Aloita Facebook Business Suiten käyttö yhdistämällä Facebook- ja Instagram-yritystilit, jotta saat parhaan hyödyn uudesta palvelusta.

Voit yhdistää Instagram-tilin ja Facebook-sivun näin:

1. Klikkaa uutisten vasemmassa valikossa Sivut.
2. Siirry sivullesi ja klikkaa vasemmassa alareunassa Sivun asetukset.
3. Klikkaa vasemmasta sarakkeesta Instagram.
4. Klikkaa Yhdistä tili.
5. Anna käyttäjänimesi sekä salasanasi ja klikkaa sitten Kirjaudu sisään
   

Facebook Business Suitea käyttämällä:

• Säästät aikaa 
  • Hallitset Facebook-sivua ja Instagram -tiliä samasta paikasta.
• Pysyt ajan tasalla 
  • Saat kaikki Facebook- ja Instagram-viestit ja ilmoitukset samaan paikkaan sekä voit kommentoida ja seurata kommentointeja yhdestä paikasta.
• Kehityt julkaisijana
  • Voit seurata Facebook-sivun ja Instagram-tilin tilastoja kuten julkaisujen suoritumista, Facebook-sivun ja Instagram-tilin profiilien kehittymistä.

Useiden Facebook-sivujen toimijat (ylläpitäjät, muokkaajat, jne) saavat kehotuksen ja ohjeet automaattisesti, miten voit siirtyä hallinnoimaan sivuasi Facebook Business Suitessa. Mikäli hallinnoit Facebook-sivuja, voit kirjautua omilla Facebook-tunnuksillasi automaattisesti Facebook Business Suiteen suoraan tästä .

Lue lisää Facebook Business Suitesta Facebookin ohje- ja tukikeskuksesta ja Facebookin tiedotteesta.

Lähde: Facebook

Artikkeli Facebook Business Suite – helpottaa kanavien hallintaa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.