Älä väheksy, älä väistä vastuuta vaan luovu ennakkoasenteesta ja ole kiinnostunut – keskusteluilmapiiri muuttuu heti

Katselin eduskunnan kyselytuntia. Kansanedustajat, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään näyttivät, miten työpaikalla käyttäydytään. 

Eduskunnasta saatiin suorassa lähetyksessä malliesimerkki siitä, miten työpaikalla ei pidä käyttäytyä. 

Politiikan työyhteisö toimii kansalaisten silmien alla. Päättäjät tiedostavat sen hyvin. He esiintyvät yleisölle. Mutta miten he sen tekevät?  

Asiantuntijan mukaan tavalla, jolla estetään hyvä vuorovaikutus. Työterveyslaitos tarjoaa ohjeet älä toimi näin -listaan. Kyselytuntia seuraava joutui kirjaamaan rastin jokaiseen kohtaan: Ennakkoasenteet ovat voimakkaat. Kyllä. Ollaan puolueellisia. Kyllä. Yleistetään. Kyllä. Syytellään. Kyllä. Siirretään vastuuta. Kyllä. Ei olla kiinnostuneita. Ei todellakaan.  Kiirekin näyttää vaivaavan. 

Jatka lukemista ”Älä väheksy, älä väistä vastuuta vaan luovu ennakkoasenteesta ja ole kiinnostunut – keskusteluilmapiiri muuttuu heti”

Salailu tekee julkisesta keskustelusta varjonyrkkeilyä –päätöksenteon avoimuus rakentaa luottamusta

Asioiden salassapito on päätöksenteossa myrkkyä. Tuore esimerkki Turusta. Kaupunki päätyi hankkimaan uuden konserttitalon allianssimallin mukaan tarjouskilpailun kautta. Tarkoitus oli hyvä, pitää kustannukset kurissa. 

Hankintakilpailussa arkkitehtien suunnitelmia ei esitelty julkisesti, joten samalla suljettiin faktat pois keskustelusta. 

Koska uuden rakennuksen paikka oli kiistanalainen, maallikot ottivat reippaasti kantaa. Osa luotti omiin havaintoihinsa siitä, että konserttitalo ei mahdu ehdotetulle tontille. Käytiin kuukausien sokkokeskustelu, joka lietsoi salaliittoteorioita. 

Jatka lukemista ”Salailu tekee julkisesta keskustelusta varjonyrkkeilyä –päätöksenteon avoimuus rakentaa luottamusta”

Taas päästään vaikuttamaan äänestämällä – vain helsinkiläiset älkööt vaivautuko

Lähes 1400 vaikuttajan paikkaa on tarjolla ja runsaasti valtaa jaossa. Vaikka kyseessä on kyllästymiseen asti jauhettu sote-vaali, ei pidä lannistua. Eri puolilla Suomea valitaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ylimmän päätösvallan käyttäjät. 

Asukkaat äänestävät aluevaltuuston kokoonpanon 21 hyvinvointialueella. Vain pääkaupunki jää näistä vaaleista sivuun. 

Virallisen vaalit.fi-sivuston perustelu siitä, miksi Helsinki ei toimita aluevaaleja, kieltämättä hymyilyttää: “Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen”. 

 Vaalit ovat poliittisten keskustelujen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kulta-aikaa. Media tekee selvityksiä ja tutkii, mitä päättäjäksi pyrkivät sanovat nyt ja mitä on luvattu aiemmin. Erityisesti tarkasti selvitetään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan hyvinvointialueilla uuden organisoinnin myötä saada toimimaan.

Jatka lukemista ”Taas päästään vaikuttamaan äänestämällä – vain helsinkiläiset älkööt vaivautuko”

Koronakriisi nostaa näkyviin viestinnän ikiongelman: jos sisältö on epäselvä, uskottavuus kärsii

Yli puolitoista vuotta kriisiä on pitkä aika. Koronapandemia valkeni Suomelle 13. maaliskuuta 2020. Alkoi pitkä ja sitkeä kamppailu ovelaa virusta vastaan. Pitkittyessään koronakriisi on osoittanut jälleen kerran myös laadukkaan viestinnän tarpeen. 

Täysin uudessa tilanteessa on luonnollisesti mahdotonta tietää, mikä olisi toimintatavoista paras.  Tiedot ovat puutteellisia ja tietämys täydentyy vain kokemuksen ja tutkimuksen myötä. Akuutissa tilanteessa on toimittava parhaan mahdollisen tiedon varassa. 

Viestinnällisesti korona-ajassa huomion on kiinnittänyt ajoittainen erityisen aktiivinen tiedotus: Hallituksen vastuuministerit asiantuntijoineen viikosta toiseen rivissä kertomassa kukin vuorollaan ajankohtaiset määräykset. Kansalaisia on herätelty uhkiin, toisinaan on tarjoiltu toiveikkuutta.  

Jatka lukemista ”Koronakriisi nostaa näkyviin viestinnän ikiongelman: jos sisältö on epäselvä, uskottavuus kärsii”

Yli-Viikari lausui, Laschet nauroi, Merkel pukeutui mustaan. Harkitut viestit paljastavat paljon, harkitsemattomat vielä enemmän.

Saksan liittokansleriksi pyrkivä Armin Laschet nauroi taustalla, kun liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier esitti surunvalittelunsa ihmishenkiä vaatineen tulvakatastrofin tiedotustilaisuudessa. Tilanne tallentui viime lauantaina sekä kuviin että videolle. Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministerin Armin Laschetin nimi on tuttu, sillä kristillisdemokraattisen CDU:n johtaja on ollut vahva ehdokas liittokansleri Angela Merkelin seuraajaksi syyskuussa. 

Harvoin näkee tämän tason viestinnällistä katastrofia hetkellä, jolloin ihmiset surevat luonnononnettomuuteen joutuneiden kohtaloa. Ei siis yllättävää, että Saksan mediassa kyseenalaistettiin Laschetin sopivuus valtionjohtoon, vain muutaman sekunnin reaktion tähden. 

Viestintäkatastrofin jälkeen Laschet luonnollisesti pahoitteli käytöstään ja vaikutelmaa, joka tilanteesta syntyi. Hän kirjoitti tutustuneensa koko päivän tulvatuhoihin ja oli niistä järkyttynyt. 

Hyvä aikomus osoittaa myötätuntoa ja aitoa välittämistä valui hiekkaan iloisten naurunpyrskähdysten myötä. Viestinnän kokonaisvaltaisuus tuli jälleen todistettua. 

Jatka lukemista ”Yli-Viikari lausui, Laschet nauroi, Merkel pukeutui mustaan. Harkitut viestit paljastavat paljon, harkitsemattomat vielä enemmän.”