Kulisseissa saa kolista, kunhan toimittaja pääsee kysymään ja vallankäyttäjä vastaa

Viime viikon somekohu syntyi Rankka vuosi –dokumentista irrotetusta videosta, jossa pääministeri Sanna Marin siirtyy ministeriautosta vauhdikkaasti Yleisradion suoraan lähetykseen. Videon perusteella hän ei näytä tervehtivän vastaanottajaa vaan siirtyy kännykkää tuijottaen eteenpäin vain jumittavan pyöröoven hidastaessa kulkua. Odottaessaan vuoroaan uutislähetykseen sisältöpäällikön Päivät ovat täysiä? -small talkiin pääministeri vastaa lyhyttäkin lyhyemmin: on. 

Dokumentista irrotetun videoklipin perusteella pääministeri vaikuttaa epäkohteliaalta. Moni tuohtui ja ryhtyi välittömästi tapakasvattajaksi. 

Kohtelias sisältöpäällikkö sen sijaan kysyttäessä totesi, ettei muista tilanteessa mitään erityistä. Vaikka moni pahoitti mielensä hänen puolestaan, hän itse ei. 

Jatka lukemista ”Kulisseissa saa kolista, kunhan toimittaja pääsee kysymään ja vallankäyttäjä vastaa”

Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava

Etätöiden myötä virtuaalinen verkostoituminen on muuttunut entistä tärkeämmäksi. Kun kasvokkaiset kohtaamiset vähenivät koronan myötä, kontakteja on luotu yhä useammin verkossa. Tilastokeskuksen mukaan sosiaalisen median käyttö kasvoi Suomessa viime vuonna merkittävästi: somepalvelujen käyttäjiä oli peräti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista. 

Somessa voi vahvistaa vanhoja yhteyksiä mutta luoda myös kokonaan uusia. Ammatillisesti luontevia kanavia ovat LinkedIn ja Twitter, joka on ollut erityisesti toimittajille jo vuosia kätevä tietolähde. Sen kautta voi seurata kotimaista ja kansainvälistä mediaa, kiinnostavia päättäjiä ja tutkijoita, äkillisiä uutistapahtumia tai työn kannalta tärkeitä erikoisaloja. 

Monesti asiantuntijoiden poliitikoista professoreihin ja viranhaltijoista toimitusjohtajiin kannattaa olla aktiivisesti läsnä myös Instagramissa uusien yleisöjen tavoittamiseksi. 

Jatka lukemista ”Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava”

Koronarokotusmittari on nerokas graafi – malli kannattaa kopioida

Jakaisin vuoden 2021 tiedonjulkistamispalkinnon saman tien Essotelle eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle. Etelä-Savon sotea byrokraattinen nimi ei latista eikä julkishallinnon kankea kapulakieli vaivaa. Viestintä on sujuvaa, ilmaisu kekseliästä ja harvinaisen havainnollista.

Essoten virittämä koronarokotusmittari on oivaltavaa viestintää ja tehokasta tiedottamista visuaalisella selkokielellä. Kannattaa käydä katsomassa https://www.essote.fi/koronarokotus/

Graafissa tarjotaan runsaasti alueen väestöä koskevaa juuri nyt kaivattavaa koronarokotustietoa hyvin selkeästi.

Rokotusmittari näyttää absoluuttisena ja prosenttilukuna, kuinka moni yli 16-vuotias on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.

Jatka lukemista ”Koronarokotusmittari on nerokas graafi – malli kannattaa kopioida”

Mitä tulikaan sanottua? Eli tarkista, tarkista ja vielä kerran tarkista

Syyttäjälaitos otti Twitterissä viime perjantaina (11.12. klo 21.27) kantaa uutisointiin, jota se halusi iltamyöhään korjata: ”Toisin kuin tänään on uutisoitu, poliisirikosten tutkinnanjohtajalla Heikki Steniuksella ei ole tutkinnassa rikosepäilyä, joka kohdistuisi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiseen tai sisäministeri Maria Ohisaloon.”

Uusimmista uutisista paitsi jäänyt lukija hämmästyi: mistä rikoksesta valtakunnansyyttäjää tai sisäministeriä yllättäen epäillään, tai siis ei epäillä.

Heitä ei epäilty mistään, mutta kun muutoin hankalaa uutista haluttiin selventää, lopputulos näyttäytyi entistä epäselvemmältä.

Jatka lukemista ”Mitä tulikaan sanottua? Eli tarkista, tarkista ja vielä kerran tarkista”