Älä väheksy, älä väistä vastuuta vaan luovu ennakkoasenteesta ja ole kiinnostunut – keskusteluilmapiiri muuttuu heti

Katselin eduskunnan kyselytuntia. Kansanedustajat, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään näyttivät, miten työpaikalla käyttäydytään. 

Eduskunnasta saatiin suorassa lähetyksessä malliesimerkki siitä, miten työpaikalla ei pidä käyttäytyä. 

Politiikan työyhteisö toimii kansalaisten silmien alla. Päättäjät tiedostavat sen hyvin. He esiintyvät yleisölle. Mutta miten he sen tekevät?  

Asiantuntijan mukaan tavalla, jolla estetään hyvä vuorovaikutus. Työterveyslaitos tarjoaa ohjeet älä toimi näin -listaan. Kyselytuntia seuraava joutui kirjaamaan rastin jokaiseen kohtaan: Ennakkoasenteet ovat voimakkaat. Kyllä. Ollaan puolueellisia. Kyllä. Yleistetään. Kyllä. Syytellään. Kyllä. Siirretään vastuuta. Kyllä. Ei olla kiinnostuneita. Ei todellakaan.  Kiirekin näyttää vaivaavan. 

Poliittista teatteria. Kansanedustajien yhteenottoja luonnehditaan toisinaan silkaksi esitykseksi. Ikäviä kommentteja heitellään kuin roustaamisesityksessä: kohdetta herjataan mutta väliajalla mennään kavereina kahville. 

Onnistunut roust-teatteri on hiillostettavaa arvostava. Siksi jopa hauska. Kyselytunnin roustauksessa asiat ovat tärkeitä mutta hyväntahtoisuus poissa. 

Jos provosoituu, kannattaa vetää hetki henkeä.  

Erilaisista näkemyksistä syntyy herkullinen debatti. Kunnon väittely paljastaa oman argumentin heikkouden. Samalla voi oivaltaa asian uudesta näkökulmasta.  

Kärjekkään kannan voi tuoda julki toista ihmistä vähättelemättä, ja ”väärän” mielipiteen voi kumota halveksumatta sen esittäjää. 

Työterveyslaitos sanoo pätevästi, mitä pitää välttää ja mikä on vastuutonta. Vinkit kannattaa ottaa käyttöön kaikkialla: Älä syyttele muita aiheettomasti. Älä kyseenalaista toisten osaamista.  

Yksinkertaista, mutta vaikeaa. 

Riitelymäinen keskustelu on lisääntynyt. Erätauko-säätiö ja Yle teettivät kyselyn, joka osoitti kulttuurin huonontuneen.   

Vaikka keskustelun sävy koetaan aiempaa ikävämmäksi, suomalaiset sanovat arvostavansa eri mieltä olevia ihmisiä. Vaikenemaan ei vaadita, mutta sanomisen tapaan toivotaan korjausta.  

Hyvin sanottu -projektissa Yle ja Erätauko-säätiö pyrkivät muutokseen. Tavoitteena on rakentava, toista kunnioittava ja ymmärrystä lisäävä keskustelu.  

Hyvin sanotun hengessä Ylen välittämää kyselytuntia voisivat politiikan asiantuntijoiden sijaan arvioida ihmisen käyttäytymisen tutkijat tai sivistyksen merkitykseen perehtyneet humanistit. 

Paras sana kuvaamaan nyt ajankohtaista ilmiötä selviää pian.  

Vuosi sitten marraskuun sanaksi valikoitui kaamokseen sopivasti mielijalanjälki. Osuva yhdistelmä hiilijalanjälkeä sekä ihmisten mielentilaa korona-ajan työelämässä.  

Kotimaisten kielten keskus toteaa kuvallisten jalanjälkien syntyvän monenlaisten mielleyhtymien pohjalta: mielijalanjälki voi olla raskas tai kevyt kuin askel. Millainen mielijalanjälki eduskunnan kyselytunnista mahtaa jäädä?  

Marraskuun sana selviää pian. Se poimitaan sanatietokannasta laajasti käytettyjen uusien sanojen joukosta. Boomerin voi jo unohtaa, sillä se valittiin lokakuun sanaksi.  

Boomerin kohdalla tosin voi vielä miettiä, oliko käyttö hauskaa vai alentuvaa sanalla leikittelyä.  

LINKIT  LISÄTIETOON

  • Hyvin sanotun kysely: 63 prosenttia kokee keskustelukulttuurin huonontuneen, mutta keskustelu on monelle yhä myös nautinto. Yle 

https://yle.fi/aihe/a/20-10001407

  • Kuukauden sanat. Kotimaisten kielten keskus 

kotus.fi https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana  

  • Mikä estää hyvän vuorovaikutuksen? Työterveyslaitos 

https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/tyoyhteisotaidot/tyokayttaytyminen#d04b1a07

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *