Esimerkillä johtaminen on vaikuttavaa – teot vahvistavat viestin tai vievät sanoilta tehon

Maan korkein poliittinen johto näyttää tasa-arvon näkökulmasta vakuuttavaa esimerkkiä, miten vaativan työn ja perheen voi yhdistää. Viiden hallituspuolueen puheenjohtajista neljä on äitejä, ja viides jäi vastikään äitiyslomalle. Esimerkillä vaikutetaan asenteisiin; Suomessa nainen voi saada samaan aikaan uran ja lapsia. 

Rkp:n puheenjohtajalla, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilla on kaksi aikuista lasta, jotka olivat alaikäisiä hänen aloittaessaan eduskunnassa.

Sdp:n puheenjohtajalla, pääministeri Sanna Marinilla on pieni tytär. Valtiovarainministeri Annika Saarikolla on kaksi pientä poikaa. Keskustan puheenjohtajaksi hänet valittiin suoraan äitiyslomalta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sai alkuvuodesta tyttären ja palasi kesällä vanhempainvapaalta päätöksentekoon. 

Esikoistaan odottava vihreitten puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo jäi marraskuussa äitiyslomalle. Ministerinä Ohisaloa sijaistaa kolmen lapsen äiti Emma Kari ja puheenjohtajana vuoden ikäisen lapsen äiti Iiris Suomela.

Tuorein uutinen kertoo, että koronatiedottamisesta kritiikkiä mutta myös kiitosta saanut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) odottaa esikoistaan maaliskuussa.

Äitiys ei ole este toteuttaa ammatillista kunnianhimoa. Äitiys ei myöskään ole hyvän johtajuuden tae, kuten Valtiontalouden tarkastusviraston entinen pääjohtaja, viiden lapsen äiti Tytti Yli-Viikari valitettavalla tavalla osoitti.

Huippujohtajat ja poliitikot ovat julkisen arvioinnin kohteena. Työssä ei ole mahdollista noudattaa virka-aikoja, mutta vapaata voi ottaa. Sen viettotapaa kannattaa – kuten on huomattu – harkita tarkoin. 

Armeijaa on pidetty johtajakouluna. Käskyttäminen ei toimi nykyaikaisella työpaikalla, tuskin puolustusvoimissakaan entiseen tapaan. Hierarkia ei suojele johtajaa, jonka tärkein tehtävä on motivoida. Ylhäältä annetut määräykset ovat menneisyyden keinoja. Moderni johtaja perustelee ja näyttää mallia. 

 Johtajan sanoista katoaa teho, jos hän itse toimii toisin kuin puhuu. 

Joukkoja johdetaan edestä. Tämä armeijasta tuttu, perinteinen tapa sopii malliksi myös siviiliin. Viime päivien uutiset varusmiesten kuntotason heikkenemisestä ovat hälyttäviä. Uutisten yhteydessä paljastui muutakin huolestuttavaa. 

Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio arvioi kolumnissaan, ettei puolustusvoimissa enää uskota esimerkin voimaan: “Pääesikunnassa on havaittu, että kenraalit ovat niin kiireisiä, etteivät he ehdi juosta 12 minuuttia, vaikka aikaa olisi koko vuosi. — Se siitä esimerkillä johtamisesta.” (TS 19.12.2021). 

Pandemiassa vaatimukset johtajuudelle kasvavat. Vaikka arvostelu yltyy, valtaosa suomalaisista noudattaa ohjeita kuuliaisesti: ottaa rokotukset, tekee etätöitä, pitää lähipiirin pienenä, hylkää harrastukset ja peruu juhlien ohella arkisemmat mutta tärkeät tapaamiset. 

Mitä teki pääministeri? Kuten tiedämme, juhli ravintolassa huolimatta altistumisesta. Hallituksen koronatietoisuus ei pari viikkoa sitten ollut muutenkaan parasta luokkaa: myös ministerit Antti Kaikkonen (kesk), Mika Lintilä (kesk) ja Ville Skinnari (sd) olivat altistuneina liikenteessä.

Tänään ollaan käsi hätäjarrulla. Taas vaaditaan venymistä ja eristäytymistä. Koronakäänteitä tarkasti seuraavat kansalaiset noudattavat parhaansa mukaan varotoimia. Poliittisen johdon uskon ottaneen koronakritiikistä onkeensa ja toimivan samoin.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *