Kun haluat tietoa, ajatuksesi julki tai uusia kontakteja, valitse sopiva somekanava

Etätöiden myötä virtuaalinen verkostoituminen on muuttunut entistä tärkeämmäksi. Kun kasvokkaiset kohtaamiset vähenivät koronan myötä, kontakteja on luotu yhä useammin verkossa. Tilastokeskuksen mukaan sosiaalisen median käyttö kasvoi Suomessa viime vuonna merkittävästi: somepalvelujen käyttäjiä oli peräti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista. 

Somessa voi vahvistaa vanhoja yhteyksiä mutta luoda myös kokonaan uusia. Ammatillisesti luontevia kanavia ovat LinkedIn ja Twitter, joka on ollut erityisesti toimittajille jo vuosia kätevä tietolähde. Sen kautta voi seurata kotimaista ja kansainvälistä mediaa, kiinnostavia päättäjiä ja tutkijoita, äkillisiä uutistapahtumia tai työn kannalta tärkeitä erikoisaloja. 

Monesti asiantuntijoiden poliitikoista professoreihin ja viranhaltijoista toimitusjohtajiin kannattaa olla aktiivisesti läsnä myös Instagramissa uusien yleisöjen tavoittamiseksi. 

Olen löytänyt Twitteristä tietoa, monipuolisia näkemyksiä sekä hyviä haastateltavia, kolumnisteja ja sanavalmiita kommentaattoreita. Löytöjen joukossa on useita henkilöitä, joihin tuskin olisin törmännyt muuten. 

Nopeaan reagointiin kykenevän asiatuntijan ei kannata piilottaa osaamistaan vaan tuoda se esiin somevirrassa. Kuntapäättäjän tai viranhaltijan aktiivisuus parhaimmillaan vahvistaa paitsi henkilön omaa imagoa myös hänen edustamaansa yhteisöä. 

Asiattomuus ja pikaistuksissa heitetyt epäonnistuneet kommentit toki erottuvat nekin. Harkinta on hyve somessakin. 

Arkielämään liittyvät postaukset tuovat inhimillisen ulottuvuuden ammattiminään. 

Some sopii moneen. Reaaliaikainen kommentointi Twitterissä antaa piristävän lisän asiantuntijaseminaariin. Kun yleisön reaktioita voi lukea mediaseinältä, luennoitsija voi napata uusia aineksia vuorovaikutukseen. 

Turun filharmoninen orkesteri aktivoi yleisöä jo 2014 livetwiittauskonsertilla. Turun Sanomien kriitikko totesi huojentuneena, ettei Twitter-kommentteja onneksi sentään heijastettu salin seinälle. Miksipä ei? Idea voisi toimia jossakin tapahtumassa, vaikka yleensä konsertissa ja teatterissa antoisinta on keskittyä olennaiseen kaikessa rauhassa. 

Verkostoituminen somessa laajentaa ammattipiiriä, ja LinkedIn tarjoaa kätevästi uusia kontakteja. 

Eri yhteisöpalvelujen toimintalogiikkaan ja -ohjeisiin on hyvä perehtyä ja soveltaa oma viestintätyyli kanavan mukaan. Jollekin läsnäolo on aktiivista kommentointia ja suoria yhteydenottoja, toiselle muitten seuraamista. Oman roolin voi valita vapaasti, mutta aitous on aina valttia. 

Asiantuntijayhteisö, kunta, yliopisto tai yritys osoittaa hallitsevansa nykyaikaisen viestinnän, kun somekanavat ovat kunnossa ja sisältö ajantasaista. 

Jos viranhaltija, luottamushenkilö tai tutkija motivoituu ja luo itselleen vahvan profiilin somessa, siitä hyötyy myös hänen edustamansa yhteisö. 

VALITSE AMMATTIKÄYTTÖÖN SOPIVA SOME

  1. Twitterissä ammattilainen voi profiloitua.  
  1. Twitterissä asiantuntijatietoa löytää kätevästi. 
  1. LinkedIn on vuorovaikutteinen ammatillinen kohtaamispaikka työikäisille. 
  1. LinkedInissä voi vahvistaa ammatti-identiteettiä ja yrityskuvaa. 
  1. Sama sisältö soveltuu eri kanaviin (Facebook, Instagram, LinkedIn, Twitter), mutta viesti pitää versioida kanavaan sopivaksi. 

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. 

Tutustu Teijan Twitter- ja LinkedIn-koulutukseen 4.3.2021. Se on osa Kuntaviestijä 2021-koulutusohjelmaa, mutta voit myös osallistua vain tähän koulutusjaksoon. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *