Yli-Viikari lausui, Laschet nauroi, Merkel pukeutui mustaan. Harkitut viestit paljastavat paljon, harkitsemattomat vielä enemmän.

Saksan liittokansleriksi pyrkivä Armin Laschet nauroi taustalla, kun liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier esitti surunvalittelunsa ihmishenkiä vaatineen tulvakatastrofin tiedotustilaisuudessa. Tilanne tallentui viime lauantaina sekä kuviin että videolle. Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministerin Armin Laschetin nimi on tuttu, sillä kristillisdemokraattisen CDU:n johtaja on ollut vahva ehdokas liittokansleri Angela Merkelin seuraajaksi syyskuussa. 

Harvoin näkee tämän tason viestinnällistä katastrofia hetkellä, jolloin ihmiset surevat luonnononnettomuuteen joutuneiden kohtaloa. Ei siis yllättävää, että Saksan mediassa kyseenalaistettiin Laschetin sopivuus valtionjohtoon, vain muutaman sekunnin reaktion tähden. 

Viestintäkatastrofin jälkeen Laschet luonnollisesti pahoitteli käytöstään ja vaikutelmaa, joka tilanteesta syntyi. Hän kirjoitti tutustuneensa koko päivän tulvatuhoihin ja oli niistä järkyttynyt. 

Hyvä aikomus osoittaa myötätuntoa ja aitoa välittämistä valui hiekkaan iloisten naurunpyrskähdysten myötä. Viestinnän kokonaisvaltaisuus tuli jälleen todistettua. 

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että kyseessä oli järjestetty mediatilaisuus, ei sattumalta kameroiden tähtäimeen osunut hetki. Tiedotustilaisuudessa tavataan harkiten luoda puitteet, jotka vahvistavat tärkeän tiedon sisältöä. Tarkoitus oli tukea uhrien omaisia ja luvata apua jälleenrakennukseen alueilla, joissa ihmiset olivat menettäneet kotinsa, omaisuutensa, kaiken.  

Rankkasateiden aiheuttamat mutavyöryt ovat tähän mennessä vaatineet Saksassa ja Belgiassa ainakin 200 kuolonuhria. Sunnuntaina Saksan tuhoalueilla kiersi mustaan jakkuun pukeutunut liittokansleri Angela Merkel.  Viestinnässä jokaisella yksityiskohdalla on merkitystä. Harkitut viestit paljastavat paljon, harkitsemattomat vielä enemmän. 

VIESTINNÄSSÄ YKSITYISKOHDILLA ON MERKITYSTÄ. YLEISÖLLÄ ON OIKEUS VAATIA AVOINTA JA SUORAA PUHETTA MYÖS KRIISIN AIKANA. 

Suomessa medianäyttämön vuoden erikoisinta roolia on näytellyt Valtiontalouden tarkastusviraston entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari. Eduskunta irtisanoi pääjohtajan kesäkuussa, koska katsoi hänen toimiensa heikentäneen luottamusta viraston toimintaan ja vahingoittaneen sen julkikuvaa.

Huhtikuussa Yli-Viikari kantoi kainalossaan Plutarkhoksen teosta Mielen tyyneydestä.  Heinäkuussa kriisiviestintätoimiston järjestämässä Suomi Areena -keskustelussa Yli-Viikari lausui otteen Shakespearen Kuningas Learista

Kaunokirjallisuus on oiva keino laajentaa ymmärrystä. Yli-Viikarin tapauksessa kirjalliset lainaukset eivät tainneet tuoda toivottua tehoa. Kuningas Learin narrin siteerauksen sijaan entinen pääjohtaja olisi voinut vihdoin kertoa kiertelemättä virkamatkoilla kertyneistä lentopisteistä. 

Moni muu johtaja on julkisuudessa todennut, ettei työmatkalennoista karttuneiden etujen käytössä ole mitään epäselvää. Omat ja firman rahat ja edut on helppo pitää erillään. 

Yli-Viikarin viestintälinja on ollut hämmentävä ja jatkuvasti uusia kysymyksiä herättävä.  Vaikutusvaltaisen viranhaltijan viestinnän pitää olla avointa ja rehellistä, myös kriisin aikana.  Prosessin ollessa kesken Yleisradion Arto Nyberg -ohjelmassa ja Helsingin Sanomien haastattelussa Yli-Viikari jätti vastaamatta yhteen kaikkein keskeisimmistä mutta yksinkertaisimmista kysymyksistä: Miten Finnairin lentopisteitä on käytetty?

Harvoin missään esityksessä maksavia katsojia aliarvioidaan näin. 

KIRJALLISIA VINKKEJÄ KESÄLUKUUN 

  1. Plutarkhos: Mielen tyyneydestä. Suom. Juhana Torkki.  Erikoisella tavalla julkisuuteen nostettu kirja on lukemisen arvoinen.
  1. Raisa Marjamäki: Ihmeellistä käyttäytymistä. Runot avaavat aina uusia näkökulmia.
  1. Satu Rämö ja Mirjami Haimelin: Kynä – kaikki tärkeä kirjoittamisesta. Käytännöllisiä ohjeita jokaiselle kirjoittajalle.

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, media-asiantuntija, FM, joka on työskennellyt radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä. Viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *