Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta puhutaan paljon. Keskustelu pysäyttää miettimään, mistä hyvinvointi työssä lopulta syntyy ja miten suuri merkitys työyhteisön viestinnällä siinä on.

Työhyvinvointi syntyy arjessa työn sujuvuudesta ja hyvästä työilmapiiristä.

Silti peruskäytöstavat tuntuvat joskus kehittämisteemalta, vaikka niiden pitäisi olla itsestäänselvä osa arkea. Työpaikalla pitäisi voida kannustaa, auttaa työkaveria, käyttäytyä asiallisesti ja viestiä avoimesti toinen toistaan kunnioittaen.

Totuus kuitenkin on, etteivät hyvät käytöstavat ole kaikkialla itsestäänselviä. Sen kertovat osaltaan pahoinvointi, uupuminen ja pahimmillaan pelko. Jos työpaikalla ei uskalla puhua, kysyä tai olla eri mieltä ilman, että leimautuu hankalaksi, perusta ei ole kunnossa.

Ilmapiiri, jossa ei uskalleta kysyä, kyseenalaistaa tai tuoda esiin eriäviä näkemyksiä, ei synny tyhjästä. Se rakentuu rakenteista, johtamisesta ja ennen kaikkea tavasta viestiä. Toisin sanoen siitä, miten tieto kulkee johdon ja työntekijöiden välillä sekä kollegojen kesken.

Viestinnän on oltava selkeää ja johdonmukaista.

Työhyvinvointia ei myöskään ratkaista vain yksilöön kohdistuvilla toimilla, jos ongelmat ovat työn organisoinnissa, johtamisessa tai työyhteisön toimintatavoissa. Olennaista on, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on tehdä työnsä hyvin, vaikuttaa omaan työhönsä ja tietää, mitä häneltä odotetaan.

Johtaminen näkyy arjessa viestintänä.

Se näkyy siinä, miten tavoitteet asetetaan, miten työ organisoidaan, miten päätökset perustellaan ja miten palautetta annetaan sekä siinä, voiko kysyä ja tulla kuulluksi ilman pelkoa.

Jos viestintä on epäselvää tai yksisuuntaista, syntyy epävarmuutta. Epävarmuus murentaa luottamusta. Ilman luottamusta työ kuormittaa helposti enemmän kuin sen pitäisi.

Lopulta arjen on toimittava.

Intranet, kyselyt, kehittämispäivät ja työsuhde-edut voivat tukea työyhteisöä. Mutta jos arki tökkii, mikään työkalu ei sitä korjaa. Avoin, yhdenvertaisuuteen ja kunnioitukseen perustuva viestintä on olennainen osa toimivaa arkea.

Avoimuus, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus eivät saa jäädä strategian sanoiksi. Niiden on näyttävä siinä, miten tietoa jaetaan, miten kysymyksiin vastataan, miten erilaisiin näkemyksiin suhtaudutaan ja miten sovituista asioista pidetään kiinni.

Avoimuus tarkoittaa myös erilaisuuden hyväksymistä.

Emme kaikki ajattele, kysy tai ilmaise itseämme samalla tavalla. Se ei ole uhka, vaan osa työyhteisöä. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta, vaan tasavertaista kohtelua.

Työhyvinvointi rakentuu johtamisesta, arjen rakenteista ja käyttäytymisestä. Viestintä kulkee niiden kaikkien läpi: miten tieto kulkee, miten kuuntelemme ja ennen kaikkea, miten puhumme toisille.

Siksi kysymys on yksinkertainen: Miten teillä puhutaan?

Artikkeli Työpaikan sujuva arki on oikeanlaista viestintää – Miten teillä puhutaan? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Mainontaa voi tehdä itse ChatGPT Ads Managerissa. Sitä voi myös mitata ja kehittää aiempaa tarkemmin. Samalla Yhdysvalloissa testataan uudenlaista mainosmuotoa, jossa mainoksesta voi siirtyä suoraan keskustelemaan mainostajan tekoälyagentin kanssa.

Suomessa voi tehdä ja mitata mainontaa

Mainonnan tekemiseen, kampanjoiden luomiseen, hallintaan ja seurantaan käytetään ChatGPT Ads Manageria. Kampanjan vähimmäispäiväbudjetti on 15 euroa. Mainostaja voi käyttää päiväbudjettia tai määritellä koko kampanjalle kokonaisbudjetin.

Ads Managerista näkee esimerkiksi näyttökerrat, klikkaukset, klikkausprosentin, keskimääräisen klikkaushinnan ja tuhannen näyttökerran hinnan sekä käytetyn rahamäärän.

Myös konversioita voidaan mitata, kun konversioseuranta on otettu käyttöön. Silloin voidaan seurata, johtaako mainonta esimerkiksi rekisteröitymiseen, yhteydenottoon tai muuhun haluttuun toimintaan.

Kunnalle tämä voisi olla kiinnostavaa esimerkiksi matkailu-, rekrytointi- tai elinvoimakampanjoissa. ChatGPT Ads on kuitenkin edelleen beetavaiheessa, joten ominaisuudet kehittyvät nopeasti.

Yhdysvalloissa testataan sponsoroituja agentteja

OpenAI kertoi syyskuun puolivälissä testaavansa Yhdysvalloissa Sponsored Agents -mainosmuotoa valittujen mainostajien kanssa. Suomessa tämä ei vielä ole käytössä.

Ajatuksena on, että mainoksen nähnyt käyttäjä voi aloittaa ChatGPTä selkeästi sponsoroiduksi merkityn keskustelun mainostajan tekoälyagentin kanssa sen sijaan, että siirtyisi heti verkkosivuille.

Matkailija voisi esimerkiksi kysyä: ”Etsin viikonlopuksi tekemistä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Mitä suosittelette?”  Mainoksesta voi siis alkaa keskustelu, ei pelkkä klikkaus.

Mitä tämä voi tarkoittaa kunnille?

Tulevaisuudessa tekoälyagentti voisi esimerkiksi kertoa alueen matkailumahdollisuuksista tai yrityspalveluista ja vastata käyttäjän tarkentaviin kysymyksiin.

Julkisessa hallinnossa tekoälyn käyttöä pitää kuitenkin tarkastella myös EU tekoälyasetuksen näkökulmasta.

EU tekoälyasetuksen vaatimukset riippuvat siitä, mihin tekoälyä käytetään ja millaisia riskejä käyttöön liittyy. Esimerkiksi matkailuneuvontaa tai yleistä palvelutietoa tarjoava tekoäly on eri asia kuin tekoäly, jonka käyttö voi vaikuttaa ihmisen oikeuksiin, etuuksiin tai tärkeiden julkisten palvelujen saamiseen.

Mikäli kunta käyttää tekoälyä tällaisissa korkean riskin tehtävissä, käyttöön liittyy tiukempia vaatimuksia. Joissakin tapauksissa kunnan on esimerkiksi arvioitava ennen käyttöönottoa, miten järjestelmä voi vaikuttaa ihmisten perusoikeuksiin.

Kunnassa ei siis riitä kysymys ”voimmeko käyttää tekoälyagenttia?” Olennaisempaa on kysyä, mihin sitä käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla ihmisiin.

Mainonta, tiedonhaku ja asiakaspalvelu lähestyvät toisiaan. Joka tapauksessa kehitystä kannattaa seurata jo nyt.

Artikkeli ChatGPT-mainonta kehittyy: mitä Suomessa voi jo tehdä? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten puhui keskustelussa avoimuuden merkityksestä ja siitä, miten tärkeää on avata oman organisaation toiminnan taustoja yleisölle. Se lisää luottamusta ja avoimuutta. Hän nosti esiin myös kiinnostavan ajatuksen: lopulta on toissijaista, minkä kanavan kautta sisällöt välitetään. Olennaista on, että ne tavoittavat yleisön. Nämä kaksi asiaa liittyvät vahvasti yhteen.

Avoimuus ei toteudu sillä, että tieto on julkaistu jossain. Olennaista on, että yleisö löytää ja ymmärtää tiedon sekä hahmottaa, mitä tehdään, miksi tehdään ja mitä se tarkoittaa.

Myös keskeneräisistä asioista on syytä viestiä. Valmistelusta, vaihtoehdoista ja ratkaisujen perusteluista voi kertoa, vaikka kaikkea ei vielä tiedettäisi. Asioista kannattaa kertoa heti, kun ne ovat tiedossa. Aito avoimuus ehkäisee väärinkäsityksiä ja vahvistaa luottamusta.

Ovatko kanavat tärkeämpiä organisaatiolle kuin yleisölle?

Viestintää ei pidä rakentaa kanavien mukaan. Lähtökohtana pitää olla se, mitä tietoa yleisö tarvitsee ja mikä on sille merkityksellistä. Organisaatio tarkastelee viestintää helposti kanavien kautta.

Verkkosivut, sosiaalinen media ja uutiskirjeet muodostavat usein suunnitelman rungon. On kuitenkin selvää, että yleisö etsii tietoa tarpeeseen ja tietoa etsitään sieltä, missä muutenkin asioidaan. Tämä on hyvä pitää mielessä viestintää suunniteltaessa.

Mitä hyötyä yleisölle on viestistä?

Viestinnällä ja myynnillä on usein yhteinen lähtökohta. Vastaanottajalle pitää olla selvää, mitä hyötyä tai merkitystä viestillä on juuri hänelle. Pelkkä organisaation tarve kertoa asiasta ei vielä tee siitä vastaanottajalle kiinnostavaa tai tärkeää. Siksi kannattaa muistaa aina kysyä: Miksi tämä asia on vastaanottajalle tärkeä? Mitä hyötyä tämän tietämisestä on?

Kanava on väline. Tavoittaminen ratkaisee.

Lopulta olennaista on, tavoittiko viesti oikean yleisön, löytyikö tieto silloin, kun sitä tarvittiin ja ymmärsikö vastaanottaja, mitä asia tarkoittaa.

Avoimuus rakentaa luottamusta vasta silloin, kun viestintä lisää ymmärrystä ja tekee toiminnan perusteet näkyviksi.

Artikkeli Julkaistu tieto ei vielä ole tavoitettua tietoa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

ChatGPT on yhä enemmän myös hakukone

ChatGPT:ltä kysytään tietoa ja pyydetään suosituksia. Se voi hakea ajantasaista tietoa verkosta ja näyttää vastauksissaan lähteitä. Perinteisten hakusanojen sijaan ChatGPT annettavalla promptilla eli kehotteella voi kertoa tarkasti, mitä etsii.

Esimerkiksi:

”Etsin syksylle viestinnän koulutusta, jossa käsitellään sosiaalista mediaa ja tekoälyn hyödyntämistä käytännön työssä. Koulutuksen pitäisi sopia viestinnän ammattilaiselle ja sen pitäisi olla mahdollista suorittaa verkossa. Ehdota kolmea sopivaa vaihtoehtoa ja vertaile niiden sisältöjä ja hintoja.”

Tekoäly voi tämän perusteella etsiä sopivia vaihtoehtoja ja auttaa niiden vertailussa. Yritysten ja yhteisöjen kannalta tämä on olennainen kysymys:

Löytyykö yrityksesi tai yhteisösi ja sen tarjoama palvelu tai tieto silloin, kun tietoa etsitään ChatGPT:n avulla?

Mainonta tuo uuden mahdollisuuden

ChatGPT-mainoksia voidaan näyttää keskustelun aiheen ja sen perusteella, mitä käyttäjä on etsimässä. Mainokset näkyvät erillään varsinaisista vastauksista ja ne merkitään selkeästi sponsoroiduiksi sisällöiksi.

Yrityksille ja yhteisöille tämä voi tuoda uusia mahdollisuuksia esimerkiksi palveluiden, tapahtumien, koulutusten ja oman toiminnan tunnettuuden markkinointiin.

Ajatellaan vaikka edellä mainittua koulutusta etsivää henkilöä. Koulutusta tarjoavalle organisaatiolle tämä voisi tarjota mahdollisuuden tavoittaa hänet silloin, kun hän etsii ChatGPT:stä sopivia koulutuksia ja vertailee vaihtoehtoja.

Mainonta ei vaikuta ChatGPT:n antamiin vastauksiin. Mainostajat eivät myöskään saa käyttäjien keskusteluja tai henkilötietoja käyttöönsä. Euroopan talousalueella personoidut mainokset eivät ole ainakaan alkuvaiheessa käytössä.

Nyt kannattaa seurata, mitä tekoälyalustoilla tapahtuu

ChatGPT-mainonta on vielä uusi alue ja käytännöt kehittyvät. Kannattaa kuitenkin seurata tarkasti, millaisia mahdollisuuksia mainonta tuo mukanaan ja mitkä niistä ovat oman yrityksen tai yhteisön kannalta tarkoituksenmukaisia.

Vielä tärkeämpää on huomata tiedonhaussa tapahtuva muutos.

Tekoäly muuttaa jo tapaamme etsiä tietoa. Siksi kannattaa miettiä, miten organisaatiosi löytyy ja näkyy silloin, kun tietoa haetaan tekoälyn avulla.

Lähteet

• ChatGPT Ads laajenee Euroopassa
• Ads in ChatGPT – The Basics
• Ads in ChatGPT
• Verkkohaku ChatGPT:llä

Artikkeli ChatGPT-mainonta on nyt mahdollista – mitä kannattaa huomioida? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli Hyvä puhe ei pääty pelkkiin aplodeihn julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Artikkeli Elinvoima ei synny puhumalla vaan tekemällä julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Viime blogissa kirjoitin siitä, miten työpaikan arki sujuvoituu selkeällä viestinnällä. Työterveyslääkäri Eira Roosin havainto pitää paikkansa: hyvinvointi syntyy arjen tekemisessä, ei irrallisissa tempauksissa.

Nyt onkin hyvä jatkaa arjen tekemisestä, josta palaverit vievät yllättävän paljon aikaa

Olennaista on, että palavereilla on selkeä tarkoitus ja tavoitteet sekä aikataulu. Osallistujille täytyy olla selvää, miksi palaveri järjestetään ja mitä siellä on tarkoitus saada aikaan. On eri asia tulla kuuntelemaan, keskustelemaan tai tekemään päätöksiä. Palaveriin osallistumisella täytyy olla selkeä fokus ja vaikutus omaan työhön, sen kehittämiseen tai suunnitteluun.

Jos palaverin tarkoitusta ei osata sanoa yhdellä lauseella, sitä ei todennäköisesti kannata pitää.

Arkeen kannattaa tuoda ennakoitavuutta ja helpottaa ajankäyttöä kertomalla esimerkiksi palaverin pituus ja sopimalla säännölliset palaverit koko vuodeksi kerrallaan. Samalla on kuitenkin hyvä arvioida, keiden läsnäolo on aidosti tarpeen, jotta palaverit pysyvät tarkoituksenmukaisina eivätkä kasva varmuuden vuoksi koolle kutsutuiksi kokoontumisiksi. Kaikkien aika on yhtä arvokasta.

Jokaisella osallistujalla pitää olla syy olla paikalla.

Palaverin toimivuus syntyy siitä, miten keskustelua käydään ja mitä sitä johdetaan. Kaikki eivät välttämättä osallistu tai ilmaise itseään samalla tavalla. Siksi on tärkeää antaa mahdollisuus erilaisille tavoille tuoda ajatuksiaan esiin.

Huono palaveri vie aikaa. Hyvä palaveri säästää sitä.

Kuunteleminen ja luottamus ovat hyvän palaverin selkäranka. Haluamme tulla kuulluksi ja samalla luottaa siihen, että omat ajatukset voi sanoa ääneen. Tällöin palaverin johtaminen on avainasemassa, jotta kaikki kokevat, että heitä kohdellaan tasavertaisesti.

Sisäisistä palavereista kysytään harvoin palautetta. Kannattaa pysähtyä miettimään miksei. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa avoimen palautteen antamisen ja sitä kautta palaverikäytöjen kehittämisen.

Palaverit eivät kehity itsestään, vaan niistä pitää uskaltaa kysyä.

Ovatko palaverit oikeasti tarkoituksenmukaisia vai toistetaanko samaa kaavaa vain tottumuksesta? Pelkkä palautteen pyytäminen ei riitä, vaan palaute pitää myös käsitellä ja huomioida arjen tekemisessä

Lopulta ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu palaverin jälkeen. Onko kaikille selvää, mitä päätettiin, kuka tekee ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Jos tämä jää epäselväksi, hyväkin keskustelu menettää merkityksensä nopeasti. Kun jatkotoimet ovat selkeitä, palaveri ei jää irralliseksi hetkeksi kalenterissa, vaan vie asioita ja kaikkien työtä oikeasti eteenpäin.

Palaveri ei ole valmis, kun se päättyy, vaan silloin, kun sovitut asiat etenevät.

Siksi kysymys on yksinkertainen: miten teidän palaverit toimivat?

Artikkeli Palaverit – helppo tapa vai tarpeellinen työkalu? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Organisaatiot julkaisevat uutisia, päivityksiä, videoita, tiedotteita ja uutiskirjeitä. Uusia kanavia syntyy tasaisin väliajoin. Silti monen vastaanottajan kokemus on sama: viestejä tulee paljon, mutta olennaista on vaikea löytää.

Viestinnän ongelma ei välttämättä ole tekemisen vähyys vaan tekemisen hajanaisuus. Sisältöä tuotetaan paljon, mutta kokonaisuus jää helposti miettimättä. Kanavia on liikaa, viestejä on liikaa ja sama asia yritetään kertoa joka kanavassa samalla tavalla.

Kaikkea ei tarvitse tehdä kaikkialla. Viestintä toimii paremmin silloin, kun kanavat valitaan harkiten ja niissä viestitään kanavan tapaan. Säännöllinen, selkeä ja johdonmukainen tekeminen valituissa kanavissa tavoittaa ihmiset paremmin kuin satunnainen näkyvyys monessa paikassa.

Sisältötulvassa yksi selkeä ajatus toimii paremmin kuin pitkä lista asioita. Jos asia ei aukea nopeasti, se ohitetaan. Siksi tärkein kysymys on yksinkertainen: mitä haluamme ihmisten asiasta ymmärtävän ja miksi se koskee heitä.

Suunnittelu on aina kaiken a ja o. Ilman sitä viestintä muuttuu helposti reagoimiseksi, jolloin asioita kerrotaan sitä mukaa kun niitä tulee vastaan. Kokonaisuus hajoaa ja olennainen unohtuu. Toisin sanoen se, miksi ja kenelle viestintää tehdään.

Viestinnän vaikuttavuutta kannattaa tarkastella säännöllisesti. Muuttujia on paljon, mutta kaikkea ei tarvitse mitata. Riittää, että valitaan muutama olennainen asia ja seurataan niitä säännöllisesti. Pian alkaa näkyä, mitkä sisällöt tavoittavat kohderyhmät ja millaisiin viesteihin reagoidaan.

Säännöllinen tilannekatsaus auttaa ennakoimaan. Viestinnän laatu paranee eikä se jää viime tippaan, kun mietitään etukäteen, mitä on kerrottu, mitä on tulossa ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.

Kuntien päätösviestinnässä tämä näkyy usein. Kuntalainen haluaa tietää mitä päätettiin, miksi päätös tehtiin ja miten se vaikuttaa omaan arkeen. Jos vastaus tähän ei ole selkeä ja ymmärrettävä, viestintä ei auta, vaikka sitä olisi paljon.

Sisällön määrä ei vähene. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, mitä, miten ja missä viestiä. Valitse kanavat harkiten, viesti selkeästi formaatista riippumatta ja seuraa analytiikkaa. Näin viestintä erottuu paremmin.

Vähemmän on enemmän, myös viestinnässä.

Artikkeli Mitä tehdä maailmassa, jossa sisältöä on liikaa? julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Näkyvyys perustuu sisältöön ja kiinnostavuuteen, ei mainosbudjettiin. Kuntien sosiaalinen media ei ole enää pelkkää tiedottamista.

Sosiaalinen media on paikka, josta etsitään tietoa, muodostetaan mielipiteitä ja rakennetaan luottamusta kuntaan. Orgaaninen some vaikuttaa sekä mielikuvaan kunnasta että konkreettiseen toimintaan, kuten palveluiden käyttöön, tapahtumiin osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Samalla se tukee  kunnan elinvoimaa ja työnantajakuvaa, jos arjen työ ja osaava henkilöstö tehdään näkyväksi.

Seuraa sosiaalisen median tilastoja ja opi

Huomattavaa on, että pelkkä näkyvyys ei enää riitä, vaan tekemisen pitää olla tavoitteellista. Sosiaalisen median analytiikkaa on syytä seurata säännöllisesti, jotta saadaan parempi käsitys somen suoriutumisesta. Samalla opitaan tekemään sisältöjä, jotka tavoittavat oikeat kohderyhmät, herättävät vuorovaikutusta ja tukevat viestinnälle asetettuja tavoitteita.

Tekoäly auttaa, mutta ei korvaa ihmistä

Tekoälystä on tullut arkea. Se voi tehostaa sisällöntuotantoa ja ideointia, mutta sisältö ei saa tuntua koneen tekemältä. Kun sisällöissä näkyy ihmisen  kädenjälki, se lisää sitoutumista viestintään. Autenttisuus ja yhteisöllisyys ratkaisevat. Organisaatiot, jotka käyttävät tekoälyä tukena, mutta säilyttävät inhimillisen äänen, onnistuvat parhaiten.

Some on myös hakukone

Yhä useampi hakee tietoa suoraan somesta. Kunnille tämä tarkoittaa, että hyödyllinen sisältö parantaa löydettävyyttä ja uskottavuutta. Kunnan kannattaa tarjota tietoa aktiivisesti ja monipuolisesti sekä tuoda faktoja (kuten päätöksiä) esiin siellä, missä ihmiset jo ovat, hakevat tietoa ja keskustelevat. Se on hyvää palvelua.

Ihmiset kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot

Avoin ja helposti lähestyttävä viestintä rakentaa luottamusta. On helpompi samaistua henkilöihin, ei organisaatioihin. Näin ollen asiantuntijoiden, viranhaltijoiden ja johdon näkyminen viestinnässä lisää sekä luottamusta että uskottavuutta.  Henkilöstö on kaiken kaikkiaan tärkeä viestinnän voimavara, sillä se tuo kunnan arjen, osaamisen ja tekemisen näkyväksi.

Myös maine rakentuu myös keskusteluissa

Pelkkä sitoutumisen määrä ei vielä kerro viestinnän onnistumisesta. Myös keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat siihen, millainen mielikuva kunnasta muodostuu. Siksi moderointi ja oikea-aikainen reagointi ovat keskeinen osa kunnan someviestintää. Ne auttavat tunnistamaan huolia, oikaisemaan virheellisiä käsityksiä ja ylläpitämään rakentavaa keskustelukulttuuria. Someviestintä on myös kunnan maineen pitkäjänteistä hallintaa.

Haluatko tehostaa sosiaalisen median sisällöntuotantoa? Koulutamme, sparraamme ja olemme tukena arjen tiukissakin tilanteissa.

Ole yhteydessä ja jutellaan lisää!
Teija Leino, 050 5688 710, teija.leino@itello.fi

Kurkkaa myös! www.itello.fi ja www.kuntaviestija.fi

Blogin kirjoittamisen inspiraationa ja lähteenä oli:
The Ultimate Guide to Driving Real Impact with Organic Social 2026 (Sociallyin / Studio by Informa TechTarget).

Artikkeli Orgaaninen some on kunnille strateginen kanava – ja yhä useammin myös vaikuttamisen väline julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.

Maineen rakentajat

Asiakaskohtaaminen ei ole irrallinen hetki, vaan osa ketjua, jossa jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Jos asiakas joutuu taistelemaan vastauksia saadakseen, se muistetaan pitkään. Päätökset, joita ei avata läpinäkyvästi, synnyttävät epäluottamusta.

Työyhteisön hyvinvointi näkyy myös ulospäin. Huono ilmapiiri kantautuu someen ja puskaradioihin herkemmin kuin usein ymmärretään. Maine rakentuu pienistä, toistuvista asioista — ei kampanjoista vaan arjen käytännöistä.

Some peilinä

Sosiaalinen media toimii maineen peilinä. Usein valitettavan armottomasti. Taustalla on kokemus, jossa ei tultu kuulluksi. Odotus, johon ei vastattu. Tilanne, joka hoidettiin teknisesti oikein mutta mutta asiakaskohtaaminen huonosti.

Asiakastilanteissa on hyvä muistaa, että tunne on aina kokijalleen totta.
Me olemme kaikki erilaisia.

Dosentti Elisa Juholin, yksi Suomen johtavista viestinnän asiantuntijoista, kiteyttää asian osuvasti:
”Viestinnän täytyy olla rehellistä ja luotettavaa. Esitettyjen asioiden on pidettävä paikkansa.”

Ennakoiva maineenhallinta ei ole kriisiviestinnän harjoittelua. Se on arjen viestintää, läpinäkyvyyttä ja kykyä katsoa aidosti peiliin. Maine ei vaadi virheettömyyttä, vaan rehellisyyttä. Virheitä siedetään, jos ne myönnetään ja korjataan. Sitä ei siedetä, että vähätellään, vaietaan tai paetaan vastuuta.

Ihmismäinen organisaatio

Olisiko hyvä maine sitä, että organisaatio uskaltaa olla ihminen? Keskeneräinen, mutta johdonmukainen. Selkeä, mutta kuunteleva.

Lopulta maineenhallinnassa on kyse yhdestä asiasta: mitä meistä puhutaan silloin, kun emme itse ole paikalla.

• Kun arki on kunnossa, viestintä on avointa ja ajantasaista.
• Kun päätöksenteko on avointa, se kestää myös kritiikin.
• Kun työyhteisö voi hyvin, se näkyy luottamuksena.

Maine syntyy siitä, että perusasiat tehdään hyvin joka päivä. Se näkyy ulospäin. Aina.

Artikkeli Kunnan maine tehdään joka kohtaamisessa julkaistiin ensimmäisen kerran iTello.